16.12.2014

Esteetön unelmaristeily Karibialla osa 3: Hetket Central Parkissa

En ole koskaan käynyt New Yorkissa, enkä siis myöskään Central Parkissa. Nyt hissi kuitenkin pysähtyy Central Parkin kerrokseen, kannelle 8. Liukuovet aukeavat itsestään, pääsen tänne siis yksinkin. Se on ihanaa, sillä haluan joskus hetkiä vain itselleni. Royal Caribbean Allure of the Seas -aluksella on oma Central Park, mitä on vaikea käsittää.

IMG_2233

Tulen tänne usein iltapäivisin iltapäiväteelle tai -drinkille. Tämä ei ehkä ole sellainen paikka, jossa vietettäisiin aikaa pitkään. Pariskunnat tulevat tänne iltakävelylle tai pussailemaan puiden suojiin, mutta me sinkut emme yleensä kohtaa täällä. Tänne on kuitenkin ihana vetäytyä hetkeksi omiin ajatuksiin ja kirjoittelemaan muistiinpanoja menneestä päivästä pieneen vaaleanpunaiseen vihkooni.

image

Park Cafésta saa kuuteen asti maksutta herkkuja ja kuumia juomia. Ilmeisesti myös salaatteja, mutta minulle tämä on iltapäiväherkkupaikka. Niitä voi istua nauttimaan kahvilan ulkoterassille kävelykadun varrelle. Drinkkejä varten Central Parkissa on ihana pieni baari. Istun puun alle ja Filippiineiltä kotoisin oleva baarimikko tuo drinkin pöytääni. Pöytä on vähän märkä ja tarjoilija kertoo, että ennen tuloani satoi. Sitä on vaikea uskoa, sillä taivas ylläni on kirkkaan sininen. Sellaisia ne sateet kuulemma täällä ovat; voivat kestää vain minuutin. Juttelemme hetken Suomesta, josta hän tietää yllättävän paljon. Täällä on hienoa olla suomalainen, sillä työntekijät tietävät, että laiva on rakennettu Suomessa. Täällä on myös helppoa olla pyörätuolilla liikkuva ja heikkokätinen, sillä juoma tuodaan automaattisesti pöytään ja pilli laitetaan juomaan. "Sano, jos tarvitset apua jossain", hän huikkaa ja jättää minut mietteisiini. Apua täällä onkin normaalia helpompi pyytää, sillä se on kaikille niin luonnollista.

IMG_2234

IMG_2239

Täällä tulee tunne, joka oli usein lapsena. Sellainen, että tekee mieli vain kulmat hieman kurtussa ihmetellä, miten tämä on mahdollista. Istun puistossa. On oikeita puita ja olen aika varma, että näin äsken linnun. On katukahvila, on taidegalleria, on useampi ravintola. Välillä tuulee, äsken siis satoi ja nyt paistaa aurinko kirkkaalta taivaalta, olen siis todistetusti ulkona. Ja kuitenkin kun katson ylös, näen hyttien parvekkeita ja tuolla päädyssä laivan eri kerroksia. Illalla täällä on ihana tunnelmavalaistus. Viimeisenä ennen nukkumaanmenoa on siis tehtävä täällä vielä kierros. Unenomaisuus sopii siihen hetkeen hyvin.

IMG_2236

IMG_2238

Risteily toteutui yhteistyössä Royal Caribbean Internationalin kanssa. Vietin viikon matkustajana kuten kuka tahansa ja kaikki kokemukseni ovat täysin omiani.

13.12.2014

Esteetön unelmaristeily Karibialla osa 2: Aurinkokansi ja kohtaamiset

Aurinkokansi, mikä ihana sanakin se jo on! Allure of the Seas -aluksen aurinkokansi on, noh, valtava. Siitä tuli yksi laivan lempipaikoistani ja koko risteilyn kannalta hyvin merkittävä alue heti muutama tunti laivan lähdön jälkeen.

Minullahan oli nuoruudessani se Titanic-innostus, josta kerran keväällä kirjoitinkin. Ehkä siitä on jäänne se, että laivan lähtöön liittyy aina jotain erityistä tunnelmaa. Mikäli suinkin mahdollista, laivan lähtiessä pitäisi olla kannella. Allurella on useita paikkoja tähän tarkoitukseen. Kansi 15 on lähes kokonaisuudessaan aurinkokantta, kansi 16 myös suurimmalta osaltaan. Sinne me suuntasimme tuhansien muiden kanssa vilkuttamaan ja ilakoimaan ilta-auringossa, kun laiva viiden aikoihin iltapäivällä suuntasi kohti läntistä Karibiaa. Osa katsoi lähtöä laidan yli, osa porealtaissa nauttien, osa drinkki kädessä, osa kameran linssin takaa. Kaikkia tuntui hymyilyttävän. Oikeasti aika uskomaton hetki, kun iso laiva ensimmäisen kerran liikahtaa laiturista ja aivan kaikki on vielä edessä. Tarjoilijat kiertelivät myymässä herkullisia drinkkejä ja liityin niiden drinkkikätisten joukkoon.

IMG_2215

IMG_2219

IMG_2221

Aurinko laski ja suurin osa ihmisistä poistui sisätiloihin. Musiikki kuitenkin jatkui. Silloin me kohtasimme ensimmäisen kerran Pulsen. Neljä miestä St. Vincentin saarelta, jotka soittivat värikkäissä paidoissaan karibialaista musiikkia ja tunnettuja biisejä keskellä aurinkokantta. Tanssimassa oli iso joukko tummia naisia Panamasta. Katselimme hämmentyneinä hetken ja liityimme pian joukkoon. Todella epätodellinen tunne. Kevyt kuuma tuuli, laskeva aurinko ja se musiikin voima, täydelliset bileet. Siitä se lähti, hyvin yllättäen tanssiloma. Pulse soitti aurinkokannella lähes joka iltapäivä ja aina me tanssimme. Menimme muiden mukaan, kohtasimme paljon uusia ihmisiä. Tulimme monelle videolle, pian meidät tunnettiin tanssijoina. Kaksi vaaleaa naista tanssimassa panamalaisten joukossa. Niiden tanssien ansiosta kohtasimme myös uudet venezuelalaiset ystävämme, kaksi miestä, jotka halusivat tarjota meille drinkit. Heidän kanssaan tanssimme koko seuraavan illan Pulsen iltakeikalla laivan ravintolassa. Iloisia, tanssivia ihmisiä, on helppo lähestyä. Viimeisenä päivänä me olimme ne ensimmäiset tanssilattialla. Tuuli kuumasti, mutta kovaa. Tukka meni sekaisin joka suuntaan, eikä mekko meinannut pysyä päällä, mutta ei se haitannut. Pian joukkoon uskalsi liittyä muitakin.

kuva 12

Päivisin aurinkokannella nautittiin siitä ensisijaisesta eli auringosta. Aurinkotuoleja on vaikka kuinka, joten kaikille halukkaille löytyy paikka. Löytyy varjoa, aurinkoa, katosta, tuoleja ja petejä tai baaritiskiä. Osa aurinkotuoleista on sidottu kaiteeseen, mutta väleihin on jätetty tilaa. Pyörätuoleja varten, ajattelen ja valitsen koloni. Uima-altaita ja porealtaita on useita. Yhteen altaista ja yhteen porealtaista on allasnostin. Osa allasalueen upeuksista on vain lapsille, osa taas pelkästään aikuisille. Keskellä merta on todella kuuma. Muutamana päivänä tuulee. Tuuli meinaa heittää juomat lasista, mutta kylmiä väreitä se ei saa aikaan. Aurinko paistaa viimeisen meripäivän aamua lukuun ottamatta joka päivä. Meripäiviä matkallamme on lähtöpäivän lisäksi kolme: maanantaina, torstaina ja lauantaina. Vaikka retkistäkin nauttii, meripäivät ovat ihania. Aikaa vain olla. Lukea kirjaa aurinkokannella, kohdata ihmisiä, tanssia, mennä välillä laivan ohjelmanumeroihin ja taas palata aurinkoon.

IMG_2438

IMG_2245

IMG_2520

IMG_2523

Aurinkokannella on myös urheiluosasto. Toinen meistä voisi viettää aamusta iltaan aikaa Flowriderissa, surffisimulaattorissa. Niitä on kaksi, toisessa ollaan mahallaan tai istuallaan ja toisessa seistään perinteisen surffauksen tapaan. Ei todellakaan mitään helppoa, mutta ilmeisen koukuttavaa ja erittäin hauskaa. Urheiluosastolla on myös muun muassa minigolf aikuisille ja lapsille, koripallokenttiä, allas vesiurheilua varten ja vaijeriliukurata. Hieman alempana laivassa on seinäkiipeilyseinät, jää luistelua varten sekä juoksurata. Myös urheiluosastolle on esteetön kulku ja aktiviteettien äärelle pääsee hyvin myös pyörätuolilla, mikäli oma vamma mahdollistaa niiden kokeilun.

kuva 4

kuva 5

Aurinkokannen viehätys ei jää pelkästään päivään. Auringonlaskut ovat kauniita, pimeä tulee nopeasti. Keskellä yötäkin voi palata kannelle, joskus siellä järjestetään myös bileitä. Teineille oli ihan oma poolparty, johon ei meillä ollut asiaa, mutta näytti siltä, että ikärajoihin sopivalla veljen tytölläni olisi ollut erittäin hauskaa. Sitä tunnetta on ikävä kyllä näin sanoin vaikea selittää, kun keskellä yötä menee kannelle ja kohtaa pehmeän, samettisen lämmön keskellä Karibian merta. Se hetki nostaa aurinkokannen pisteet viimeistään huippuunsa.

IMG_2471

kuva 13

kuva 3

Toivottavasti ymmärrätte tämän myötä miksi pidin siitä aurinkokannesta niin kovin paljon. Palataan laivaan taas pian, ihanaa viikonlopun jatkoa!

Risteily toteutui yhteistyössä Royal Caribbean Internationalin kanssa. Vietin viikon matkustajana kuten kuka tahansa ja kaikki kokemukseni ovat täysin omiani.

8.12.2014

Esteetön unelmaristeily Karibialla osa 1: Saapuminen ja hytti

En suoraan sanoen tiedä mistä kannattaa aloittaa silloin, kun haluaa kertoa kaiken. Aidointa olisi ehkä kertoa tästä juuri nyt päällä olevasta väsymyksestä, joka kertoo oman tarinansa viikosta, jonka jokaisesta tunnista nautti niin täysillä, ettei viimeisenä yönä malttanut oikein nukkua ollenkaan. Haluan tulevien viikkojen aikana kertoa teille erilaisista vaiheistani Royal Caribbeanin Allure of the Seasilla. Laivan jokaisesta osasta ja jokaisesta upeasta satamasta, joissa tuon maailman suurimman risteilyaluksen kanssa pysähdyimme viikon mittaisen Läntisen Karibian risteilymme aikana. Tarina jakaantuu moneen eri osaan, kuten laivakin. Kaikkia osia yhdistää se, että vietin juuri elämäni esteettömimmän ja sitä kautta helpoimman loman, jota voisin suositella kaikille liikuntarajoitteisille (ja kaikille muille siinä samassa).

IMG_2298

Allure of the Seas rakennettiin Suomessa Turun telakalla ja se aloitti liikennöintinsä neljä vuotta sitten, joulukuussa 2010. Laivaan mahtuu 5400 matkustajaa ja suunnilleen sen verran meitä oli nytkin. Norjalainen kapteenimme kertoi tervetulopuheessa laivalla olevan 60 eri kansalaisuutta matkustajien joukossa ja 72 työntekijöiden joukossa. Hääpareja useita kymmeniä, syntymäpäivän viettäjiä pitkälti yli sata. Hyvin erilaisia seurueita ja ihan eri ikäisiä ihmisiä. Ei siis todellakaan pelkkiä vanhuksia, toisin kuin usein ajatellaan. Minä ja avustajaystäväni katsoimme laivaa paitsi helppouden ja esteettömyyden myös kahden nuoren suomalaisnaisen näkökulmasta, kuten tulevissa tarinoissa saatatte huomata.

Laivaa kuvaa parhaiten se, että ei ole asiaa, jota ei olisi otettu huomioon ja jota ei olisi organisoitu. Esteettömyyden näkökulmasta se on parasta mitä voi olla. Liikuntarajoitteisia matkustajia on laivalla koko ajan runsaasti, joten me emme ole kenellekään millään tavalla ihmeellisiä ja kaikki on suunniteltu niin, että voimme nauttia risteilystä ihan samalla tavalla kuin muutkin. Mistään ei tehdä numeroa, mikä tuntuu ihanalta. Laiva lähtee Fort Lauderdalesta. Hurautamme taksilla hotelliltamme satamaan kymmenessä minuutissa. Terminaalissa saa halutessaan avustuspalvelua alusta saakka laivaan siirryttäessä. Kaikki matkustajat jättävät laukkunsa heti terminaalin pihaan tullessa ja ne toimitetaan hytin ovelle illan aikana (yleensä klo 20 mennessä. Meidän laukut tulivat viiden jälkeen), mikä helpottaa laivaan siirtymistä huomattavasti. Ensin siirrytään turvatarkastukseen ja siitä eteenpäin lähtöselvitykseen, jossa liikuntarajoitteisille matkustajille on oma erityistiskinsä. Mikäli ei tarvitse apua laivaan siirtymisessä, voi tästä jatkaa omaan tahtiin valokuvauspisteen kautta laivaan. Henkilökunta neuvoo ja opastaa joka kohdassa. Terminaalissa on jonkin verran kävelymatkaa ja laivaan mennään loivasti nousevia ramppeja pitkin. Terminaalin pyörätuoleja voi lainata, mikäli käveleminen on haastavaa.

IMG_2207

Sisään tullaan laivan kannelle viisi eli Royal Promenadelle, pääkävelykadulle, joka tulee teille tutuksi myöhemmin. Orkesteri soittaa ja mietin ensimmäisen kerran, onko tämä oikeasti totta. Matkustajien käytössä olevia hissejä on laivalla kaikkiaan 24, kaksitoista kummassakin päässä. Kaikki hissit ovat nopeita ja hyvin tilavia (mahtuu hyvin myös esimerkiksi sähkömopolla). Tämä tarkoittaa sitä, että niitä joutuu harvoin odottelemaan, eivätkä ne ole täyteen ängettyjä. Ylimpien kansien nappulat ovat minulle liian korkealla, mutta hississä joutuu hyvin harvoin olemaan yksin ja normaaliin tapaan kuuluu, että lähimpänä oleva painelee muidenkin nappulat. Hisseissä, kuten kaikkialla laivassa, on aina yhteisöllisyyttä ja ystävällisyyttä.

Esteettömiä hyttejä laivassa on 46. Me asumme sisähytissä, hytissä numero 3852, laivan kannella kolme. Toisin kuin Suomessa risteilevillä laivoilla olemme tottuneet, alemman kerroksen hytti ei tarkoita huonompaa tasoa. Alhaalla oleva hytti osoittautui itseasiassa oikein hyväksi, sillä hisseissä ei ollut pienintäkään ruuhkaa alhaalta lähtiessä tai sinne palatessa. Jos laiva olisi sattunut keinumaan, mitä nämä jättiläiset harvemmin tekevät, olisi alakannen hytti ollut siinäkin mielessä paras valinta. Illallisravintolamme sijaitsi aivan hyttimme vieressä. Invahyttejä on saatavana myös ikkunallisina näköalahytteinä, parvekehytteinä ja sviitteinä, ihan kuten kaikkia muitakin hyttejä. Osa hyteistä on yhdistettävissä viereiseen hyttiin väliovella, mikä on hyvä perheitä ajatellen. Saatavana on tosin myös kolmen tai neljän hengen hyttejä. Risteilyloman voi varata joko itse Royal Caribbeanin nettisivuilta tai asiantuntevan matkatoimiston kautta. Myös invahytin saa varattua suoraan netistä ja varausvaiheessa pääsee valitsemaan minkä hyteistä haluaa. Esteettömien hyttien listauksesta näkee hytin tarkemmat tiedot ja esimerkiksi sen miten päin vessanpönttö on kylpyhuoneessa. Muutenkin laivasta on hyvin esteettömyystietoja, joita voi lukea täältä. Ikkunaa tai parveketta kaipasimme oikeastaan vain ensimmäisenä aamuna, sen jälkeen sen puuttumisen tottui, emmekä kyllä ehtineet käydä hytissä kuin nukkumassa. Uskon silti, että seuraavalla lomallani valitsen parvekkeellisen hytin ihan vain kokemuksen vuoksi. Hyttimme oli erittäin tilava ja saimme lisätilaa vielä kääntämällä toisen sängyistä toistepäin. Kylpyhuone oli erittäin hyvän kokoinen ja mahduin kääntymään siellä kunnolla. Suihkussa oli seinästä laskeutuva istuin, mutta suihkussa käyminen onnistui hyvin myös vessanpöntöllä istuen. Hyttiassistenttimme siivosi hytin kaksi kertaa päivässä ja piti huolen siitä, että esimerkiksi pyyhkeitä oli aina runsaasti saatavana. Välillä hän ilahdutti meitä erilaisilla pyyhehahmoilla. Kuvissa hytti ensimmäisenä päivänä ja viimeisenä päivänä elämisen jälkeen...

Hytti eka päivä

Hytti vika päivä

Hyttieläimet

Lisäys julkaisun jälkeen:
Hytissä on kahdenlaisia pistorasioita: Yksi Eurooppalaisella sähköjännitteellä toimiva, johon ei tarvitse adapteria sekä kaksi yhdysvaltalaisella sähköjännitteellä toimivaa, joissa myös pistorasia on yhdysvaltalaista mallia eli suomalaiset sähkölaitteet tarvitsevat adapterin. Kumpaankin pistorasiaan on merkitty selkeästi sähköjännite. Sähkärin ja muiden apuvälineiden lataamisen kannalta tämä on oleellista. Minulla kotikäytössä oleva ei toimi Yhdysvalloissa, joten lainasin ystäviltäni laturin. Sen olisi saanut säädettyä myös "Eurooppa-moodiin", mutta jatkoin laivalla sen käyttämistä yhdysvaltalaiseen tapaan. Mukaan kannattaa ottaa jatkojohto, jos tarvitsee samanaikaisesti useampaa pistokepaikkaa.

Hytin telkkarista saa paljon tietoa risteilystä ja sieltä pystyy seuraamaan esimerkiksi omaa rahan kulutustaan laivalla. Seuraavan päivän ohjelmat tulevat hyttiin aina edellisenä päivänä myös paperiversiona. Hytti oli paikka, jossa aloitimme jokaisen aamun innostuneena ja päätimme ihanaan sänkyyn onnellisina vajoten. Siirrytään seuraavaksi sitten aurinkokannelle, nyt on kuitenkin täällä Miami Beachillä aika ummistaa silmät! Jos haluat kysyä jotain laivaan menosta tai hyteistä, kysy ihmeessä jättämällä kommentti!

Risteily toteutui yhteistyössä Royal Caribbean Internationalin kanssa. Vietin viikon matkustajana kuten kuka tahansa ja kaikki kokemukseni ovat täysin omiani.

28.11.2014

Täällä sitä ollaan, Fort Lauderdalessa!

IMG_2165

Aurinkoiset terveiset Fort Lauderdalesta, Floridasta! En ole oikein koskaan erityisemmin uskaltanut haaveilla Yhdysvaltoihin matkustamisesta. Siskoni on asunut eri puolilla USA:ta useampaankin otteeseen ja kertonut ihanien kuvien koristamia tarinoita, jotka ovat saaneet minutkin haluamaan samoja kokemuksia, mutta jotenkin unelma ei ole koskaan tuntunut todelliselta. Eniten olen pelännyt pitkiä lentoja, minkä takia matkani ovat toistaiseksi rajoittuneet Eurooppaan. Lentokoneen penkissä istuminen on minulle aina aika haastavaa ja vessaan meno mahdotonta. Nyt oli kuitenkin tarpeeksi hyvä syy uskaltaa. Nämä pari päivää Fort Lauderdalessa pääsivät matkaohjelmaan varmuuden vuoksi. Ajattelin, että minulla on lennon jälkeen kipuja, olen super-väsynyt ja ainoastaan levon tarpeessa ja hoitaa kaiken tuon alta pois ennen sunnuntaisen unelmaristeilyn alkua.

IMG_2155

Ja mitä vielä! Lento sujui paremmin kuin olisin ikinä uskaltanut kuvitella (kirjoitan siitä myöhemmin), kaikki tavarat sähkäri mukaan lukien löysivät tiensä tänne ehjinä ja heräsin tähän aurinkoiseen aamuun täynnä energiaa ja ilman pienintäkään kipua! Laskeuduimme eilen 21.00 paikallista aikaa lähes vuorokauden matkustuksen jälkeen. Lentokenttäsäädöt veivät aikaa kaikkiaan noin 1,5 tuntia eli puoli yhdentoista aikoihin pääsimme jatkamaan hotellille. Kentän taksijonossa ollut organisaattori soitti paikalle sähkäriystävällisen taksin, jota jouduimme odottamaan alle 10 minuuttia. Taksit ovat suomalaiseen invataksimalliin verrattuna pieniä, VW Caddy -tyyppisiä. Minä menin ramppia pitkin takaosaan, johon seurakseni saatiin ängettyä myös kokoon taittuva manuaalipyörätuoli sekä kaksi matkalaukkua. Näitä takseja on täällä paljon eli ne eivät vaadi ennakkovarausta. Reilun kahdeksan kilometrin mittainen matka lentokentältä hotellille maksoi tippeineen 25 dollaria eli noin 20 euroa.

IMG_2179

Hotellimme Best Western Plus Oceanside Inn sijaitsee aivan rannan läheisyydessä. Sunnuntaina ohjelmassa olevaan laivasatamaan on noin kolme kilometriä ja rantakadun toiseen päähän neljä kilometriä. Kävelimme tänään rantakatua juurikin tuon neljän kilometrin verran. Hotellimme invahuone sijaitsee viidennessä kerroksessa, johon pääsee tilavalla hissillä. Kaikki hotellin tilat ovat esteettömiä ja esteettömyydestä myös kerrotaan symbolein niin vastaanotossa, vessassa kuin ravintolassakin. Pihalla on uima-allas, jonka vesi on miellyttävän lämmintä, mutta sinne ei ole pääsyä kuin jyrkkiä tikkaita pitkin. Invahuoneita oli valittavana kahdella erillisellä parisängyllä ja isolla King Size -sängyllä ja varaustilanteen näki netissä. Meillä on kaksi kertakaikkisen ihanan pehmeää sänkyä. Kylpyhuone on suihkullinen ja tilava.

image

image

image

Tämä päivä on kulunut rantakatuun tutustuen. Upealla hiekkarannalla on yksi esteetön kohta, johon on laitettu paksua muovimattoa mahdollistamaan kulku. Tuota esteetöntä kohtaa mainostetaan kylteissä ainakin kymmenen kertaa ennen sitä. Informaatiota esteettömyydestä, lähimmistä invapaikoista yms. on kadun varsien kylteissä erittäin hyvin saatavilla. Myös invavessoja on kiitettävästi. Kaikki kadunylityspaikat rantakadun läheisyydessä on madallettu ja kauppoihin on tehty ramppeja.

Esteettömyys kollaasi

IMG_2163

Huikeinta täällä on ihmisten ystävällisyys. Ehdimme pysähtyä aamulla hotellilta lähtiessämme kahdeksi sekunniksi katsomaan epäilevästi ympärillemme, kun pyörällä liikenteessä ollut vanha mies kysyi voiko antaa meille paikallisen vinkit parhaaksi reitiksi rannalle. Paikallisiin vihollisiin olen tutustunut myös, sillä ärsyttävät jenkkilokit yrittivät syödä rannalla evääni ja pelikaanin (?) kanssa tuijotimme toisiamme pitkään epäuskoisina. Onneni siitä, että kaikki on tähän asti mennyt paremmin kuin osasin odottaa olkoon taas osoitus siitä, että tätä tunnetta ei koskaan saa ellei uskalla. Palataan!

IMG_2171

27.11.2014

Unelmamatkan ensimmäisellä etapilla

Tästä matkasta on puhuttu lähemmäs vuosi. Tosin vain harvoille ja valituille, sillä pitkään mikään ei ollut varmaa. Lennot varattiin muutama kuukausi sitten, mutta vielä sekään ei saanut tätä tuntumaan kovin todelliselta. Se voi johtua siitä, että odotus kohdistui pitkään marraskuun alun Teneriffan reissuun. Se voi johtua siitä, että kaiken tulevan kuvittelu tuntuu jopa liian hyvältä ollakseen totta. Tai siitä, että on ollut niin kiire, että ehdin kirjoittaa fiilistelyä vasta nyt.

Tänä aamuna matkustin ennen auringonnousua lentokentälle, pakkasin sähkärin hyvin pitkää päivää varten ja samaan aikaan auringon kanssa nousin ilmaan kohti Tukholman Arlandaa. Mukaan matkaan pääsi pitkästä aikaa myös manuaalipyörätuolini.
 
image

image

image

image

Ja täällä sitä ollaan, Arlandan lentokentällä. Menen kohta manikyyriin hoidattamaan käteni lomakuntoon (kauneushoitola + runsaasti aikaa = varma sortuminen), sen jälkeen käymme syömässä ja sitten nousemme uuteen koneeseen kohti Floridaa eli aurinkoa, lämpöä ja Palmuaseman suurta seikkailua! Edessä on kaksi viikkoa nautintoa. Ensin pari päivää Fort Lauderdalessa, sitten viikko Karibian risteilyllä maailman suurimmalla loistoristeilijällä Royal Caribbeanin Allure of the Seasilla yhteistyössä Royal Caribbeanin kanssa ja lopuksi vielä neljä päivää Miami Beachillä. Jännitän tällä hetkellä kovasti vielä edessä olevaa 10,5 tunnin lentoa ja selkäni (sekä virtsarakkoni) kestävyyttä, mutta siitä huolimatta innostus ja ymmärrys alkaa löytää tietään luokseni. Voi onnen määrää!
Pysykää mukana, paljon kaikkea hienoa tulossa!

19.11.2014

Mar y Solin salaisuudet

Täällä sitä nyt ollaan, kotona. On pimeää ja on kylmää. Kaikkea sitä, mitä Teneriffalla ei ollut. Oli ihana kaksiviikkoinen lämmössä! Töitä sain tehdä paljon ja hyvä niin, sillä se kertoo siitä, että olin tarpeellinen ja sain tehdä parhaani ihmisten lomafiiliksen hyväksi. Tapasin kahden viikon aikana monia upeita ihmisiä, joista osa oli pitkään kerännyt rohkeutta uskaltaakseen reissuun. Ai että minä ihailen kaikkia, jotka pohtimisen jälkeen lopulta lähtevät!

IMG_2020

Asuimme Mar y Sol -huoneistohotellissa, jonka moni liikuntarajoitteinen ympäri maailman valitsee lomakohteekseen. Olen pitkään puhunut hotellin puolesta, sillä se on Matka-Agenttien suosituin esteetön kohde. Myönnän kuitenkin, että asuin siellä nyt itse ensimmäisen kerran. Aiemmin olen kuitenkin käynyt siellä tutustumassa ja työharjoitteluni aikana vietin lähes päivittäin aikaa hotellin allasalueella retkiä markkinoiden, joten ihan höpöä en ole tähänkään asti puhunut. Kirjoitin vierailustani hotellissa pari vuotta sitten ja nyt kun luin tuon tekstin, en muuttaisi siitä mitään. Kahden viikon aikana tutustuin hotelliin kuitenkin syvällisemmin ja on aika kertoa omat tuntemukseni sekä käytännön niksit, jotka tällä kertaa opin.

Sijainti

Huoneistohotellin omistaja, saksalainen Hans-Joachim Fischer halusi rakennuttaa hotellin juuri Los Cristianokseen, sillä oli todennut siellä olevan hyvin suotuisa ilmasto erilaisten sairauksien kannalta. Hän ei tarkoituksella rakennuttanut hotellia aivan meren rantaan, jossa ilma on kosteampi ja tuulisempi, vaan rinteeseen, jossa ilmasto on kaikkein ideaalein. Mar y Sol sijaitsee siis noin 500 metrin päässä rantakadulta. Koko matka rantakadulta hotellille on mäkeä. Sähkärin tai sähkömopon käyttäjä mäkeä tuskin edes huomaa, mutta se oli välillä ongelma ryhmässämme olleille henkilöille, jotka työnsivät toista manuaalipyörätuolissa tai joiden käveleminen oli hidasta. Hotellissa on sisäänkäynti myös takaa, tosin se on hieman sokkeloinen, eikä avainkortti aina toiminut oveen. Tämän sisäänkäynnin opin itsekin vasta myöhemmin ja sen avulla pystyy välttämään puolet mäestä. Rantakadulta hotellille kannattaa kulkea leveää palmukujaa, joka on paljon tasaisempi kuin tien toisella puolella oleva katu. Kulkeminen helpottuu kummasti, kun Mar y Solin vieressä sijaitsevasta apuvälinevuokraamo LeRosta vuokraa alleen sähkärin tai sähkömopon. Myös taksien käyttö kannattaa, jos mäki on ongelma, sillä ne ovat halpoja. Pyörätuoliystävällisiä, isompia, rampillisia takseja saa helposti ja ne maksavat saman verran kuin normaalitaksitkin.

palmukatu

Yleiset alueet

Mar y Sol on aivan ainutlaatuinen hotelli Kanariansaarilla, sillä se on kaikkialta esteettömäksi suunniteltu. Siksi siellä on myös hyvin paljon liikuntarajoitteisia asiakkaita ja se sopii ainoana hotellina Teneriffalla myös tällaisille isoille liikuntarajoitteisten ryhmille. Olen kuullut, että monelle suuri liikuntarajoitteisten määrä on ollut järkytys. Minullakin oli pari vuotta sitten ennakkoluuloni, mutta kuten jo siinä aiemmassa kirjoituksessa kirjoitin, mielikuvat kuntoutuslaitoksesta hävisivät heti hotellilla ensi kertaa vieraillessani. Tämän kaksiviikkoisen jälkeen rakastan eniten edelleen uima-allasosastoa, jonka molemmissa altaissa vierailin usein. Samaa sanoo varmasti avustajanani matkalla ollut Laura let´s go -matkablogia kirjoittava Laura! 32 asteinen vesi oli ehdottomasti suosikkini, mutta välillä oli niin kuumia päiviä, että lilluminen toisen altaan viileässä vedessä auringon paahteessa oli ehdottomasti parasta mitä sillä hetkellä tiesin. Allasalueella on päivittäin erilaista ohjelmaa, mm. vesijumppaa, espanjan tunteja sekä suosikkini: Sangriakurssi!

Allastyypit

Sangria

Toinen rakkauden sytyttäjä oli hotellin eri kerroksissa olleet tasanteet. Huoneemme sijaitsi kuudennessa kerroksessa ja huoneen ulkopuolella oli tällainen tasanne, josta näki upeasti merelle ja sinne iltaisin laskevalle auringolle. Hotellilla on myös useita isoja invavessoja sekä uima-allasalueella hyvät suihkut, jotka lopulta osoittautuivat huoneen suihkua kätevimmiksi ja kävin aina uinnin jälkeen suihkussa siellä. Suurin miinus hotellille tulee langattomasta netistä. Se toimii neljännen kerroksen kirjastossa, josta saa myös salasanan siihen. Kun sen kerran on aktivoitunut, se jaksaa kantaa myös osaan allasalueesta ja ravintolaan. Jos jaksaa. Erityisesti iltaisin verkko on niin kuormittunut, että se on hyvin hidas, jos toimii ollenkaan missään. Varaudu!

image

Huoneet

Mar y Sol on sokkeloinen hotelli ja koostuu useasta eri rakennuksesta ja kerroksesta. Kaikkiin osiin ei pääse kaikilla hisseillä, mutta joka huoneeseen jollain. Huoneita on eri tasoisia. Yksiöissä on nimen mukaisesti yksi huone ja se on huoneista edullisin. Sänky vedetään vuodesohvasta siten, että muodostuu kuitenkin kaksi erillistä, "oikeaa", sänkyä. Huoneeseen mennessä sohva on sohvana, mutta siihen on pedattu lakanat valmiiksi. Tyynyt ja viltit löytyvät kaapista. Teneriffalla, kuten muissakin etelän kohteissa, ei tunneta pussilakanoita, vaan peittona toimii lakana, jonka päälle voi halutessaan ottaa viltin. Yöt olivat niin lämpimiä, etten tarvinnut vilttiä kertaakaan. Yksiössä on keittokomero, parveke tai terassi sekä kylpyhuone. Osa kertoi yksiön olevan ahdas silloin, kun mukana on apuvälineitä.

Minä asuin avustajani kanssa standard-luokan kaksiossa, jossa toinen huone oli saman kokoinen kuin yksiö ja lisäksi oli erillinen tilava makuuhuone. Vuorille päin olevalle parvekkeellemme pääsi sekä makuuhuoneesta että olohuoneesta. Kaksiossa voi asua myös useampi henkilö, sillä olohuoneen sohvasta saa vuoteet. Nyt hävettää, sillä minulla ei ole kuvaa huoneesta. Tulimme huoneeseen yöllä hyvin väsyneinä ja kaikessa täpinässä unohdin kuvat. Seuraavana päivänä elämisen jäljet näkyivät jo liian selvästi ja lopulta ne kuvat vaan unohtuivat. Kylpyhuoneessamme oli leveä ovi, suihkunurkkaus heti oikealla, lavuaari vasemmalla ja kylpyamme suoraan ovea vastapäätä. Pönttö oli suihkunurkkauksen kanssa samalla seinällä ja sen molemmilla puolilla oli tilaa siirtymistä varten. Osassa kylpyhuoneista on kaiteet wc-pöntön ympärillä ja korotettu pönttö, ei kaikissa. Meillä ei ollut, enkä olisi tarvinnutkaan. Jos sellaiset tarvitsee, varminta on vuokrata LeRo:sta wc-pöntön korottaja, joita saa myös käsinojallisina. Suihkutuolin saa huoneeseen maksutta ja jo varauksen yhteydessä voi valita kolmesta eri vaihtoehdosta. Suihkusta vesi levisi helposti huoneen puolelle, kuten monissa muissakin huoneissa (ja kuten melkein kaikissa etelän invahuoneissa, joissa olen ollut...).  Respasta saa pyydettyä lastan lattian kuivaamista varten. Suihku kannattaa myös aina sammuttaa välillä, esim. hiuksia pestessä. Kylpyhuone oli tilava ja mahduin hyvin kääntymään siellä. Hyvä asia oli pyörillä kulkeva hyllykkö, johon sai hyvin leviteltyä tavaroita.

Keittokomerossa ei ollut valmiina juuri mitään välineitä, mutta respasta saa pyytämällä esimerkiksi lautasia, laseja, ruokailuvälineitä, ruoantekovälineitä, vedenkeittimen, astianpesuainetta yms. Huoneet siivotaan joka päivä, pyyhkeet vaihdetaan joka toinen päivä ja lakanat kerran viikossa. Allaspyyhkeitä voi vuokrata respasta, mutta rantakadulta niitä saa ostettua noin 4 euron hintaan, mikä on kannattavaa. Tallelokero ja huoneen TV ovat maksullisia ja ne saa vuokrattua käyttöön respasta haluamaksi ajaksi.

Huonetyyppejä on myös muita, uudempia ja tilavampia. Huonetyyppeihin voi tutustua tarkemmin hotellin sivuilla. Meille standard-kaksio riitti oikein hyvin.

image

Ravintola

Allasalueen lähellä sijaitsevassa ravintolassa tarjoillaan päivittäin aamiainen klo 8.00-10.30 ja illallinen klo 18.30-21.30. Ruoka on pantu esille kivasti ja tarjonta on erittäin runsas ja maistuva. Viikon jälkeen alkoi tehdä mieli syödä välillä myös muualla, suurin osa nautti kuitenkin ravintolan tarjonnasta kyllästymättä joka ilta.  Ravintola on iso ja pöytiä on myös ulkona. Muutama pöytä on korotettu sellaista tarvitseville. Ruuat on asetettu matalalle, joten niihin yltää myös pyörätuolista. Haastavatkin erityisruokavaliot pystytään huomioimaan, kun ne on etukäteen ilmoitettu. Majoitukseen Mar y Solissa kuuluu aina puolihoito eli aamiainen ja illallinen. Juomat eivät sisälly, mutta ne ovat halpoja (vesipullo 1,40 e, puoli litraa viiniä 4,50 e jne.) Päivisin ravintolassa myydään yksittäisiä annoksia. Maksaa voi käteisellä tai huoneen laskuun.

IMG_1994

Hotellin henkilökunta

Kohtasin kahden viikon aikana vain palvelualtista henkilökuntaa niin esimerkiksi vastaanotossa kuin ravintolassakin. Palvelu alkaa heti hotellille saavuttaessa. Laukut toimitetaan huoneeseen ja henkilökunta esittelee hotellin palvelut. Henkilökuntaa kiertelee myös aamiaispöydässä kyselemässä kuulumisia. Suomen kielistä henkilökuntaa hotellissa ei ikävä kyllä ole, mutta kaikki tekevät parhaansa, vaikka yhteistä kieltä ei olisikaan. Keskiviikkoisin klo 18 hotellin johto tarjoaa kaikille asiakkaille drinkit. Yleensä ne ovat allasalueella, tällä kertaa hotellin etupihalla.

IMG_1987

Mar y Sol on yksi viihtyisimmistä hotelleista, joissa olen ollut. Se on kaikkialta siisti, vaikka toki kulumista onkin paikoin havaittavissa ja huoneiden taso vastaa luonnollisesti enemmän Espanjan tasoa kuin Suomen tasoa. Siellä vallitsee hyvä tunnelma ja allasalueen palmut ja istutukset kruunaavat kaiken. LeRo:sta kirjoitin kattavasti työharjoitteluni jälkeen, siitä voit lukea täältä. LeRo:n retkellä tulivuori Teidellä olin tämän reissun aikana, siitä saatte lukea pian lisää!

Maaliskuussa lähden taas, lähde ihmeessä mukaan!

image