Eurooppa Hollanti

Esteetön Amsterdam: Liikkuminen

Vietin viime viikolla pari päivää Amsterdamissa ja ihastuin kaupunkiin täysillä. Edellisen kerran olin ollut kaupungissa muutaman tunnin visiitillä vuonna 2013 ennen kuin jatkoin matkaa Bredaan. Silloin oli lokakuu ja satoi vettä, nyt oli heinäkuu ja maailman paras sää. Ei siis ihme, että vaikutelmani oli nyt melkoisen toisenlainen. Ensimmäinen vinkki: Mene Amsterdamiin silloin, kun on todennäköisimmin hyvä sää. Suosittelisin väliä toukokuusta syyskuulle. Haluan kertoa paljon kokemuksiani siitä, millaisena esteetön Amsterdam parin päivän lomallani näyttäytyi, mutta aloitetaan juttusarja kaupunkiin matkustamisesta ja siellä liikkumisesta.

Matkat Suomesta

Amsterdamiin on Helsingistä suoria lentoja sekä Finnairilla että hollantilaisella KLM:llä. Olen kokeillut molempia ja saanut molemmilla ensiluokkaista palvelua. Sen puolesta voi siis valita esimerkiksi hinnan mukaan. Omatoimimatkalla voi olla helpompi suosia kotimaista, jolloin ilmoituksen avuntarpeesta ja apuvälineistä voi tehdä suomen kielellä. Finnairin kotisivuilla on erityispalveluista hyvin tietoa. Mikäli kielitaito ei ole ongelma, KLM:lle voi tarvittavat tiedot ilmoittaa esimerkiksi sähköpostitse. Myös heidän sivuillaan on hyvät tiedot. Matkatoimiston kautta varatessa matkatoimisto hoitaa varaukset puolestasi kummalle tahansa lentoyhtiölle. Lentoaika on vain 2,5 tuntia, joten sen puolesta kaupunki on erinomainen valinta myös niille, jotka eivät pysty viettämään pitkiä aikoja lentokoneessa. Amsterdamista pystyy jatkamaan matkaa junalla muualle Eurooppaan. Liikuntarajoitteiset ystäväni ottivat esimerkiksi suoran junan Lontooseen.

Amsterdamin lentokentällä, Schipholissa, on kaikki sujunut hyvin silloin, kun olen matkustanut yksin (tai siis avustajani kanssa), mutta kun kyseessä on ollut sähköpyörätuolisalibandyjoukkueemme eli suuri määrä sähköpyörätuoleja, ovat ongelmat alkaneet. Pyörätuolien saanti on tällöin kestänyt kohtuuttoman kauan, viimeksi tuolejamme oli rikkoontunut jne. Lentokenttä on viihtyisä ja siellä on helppo kulkea, mutta ehdottomasti ikävintä ovat lentokentän omat pyörätuolit, joita nimitämme rautarattaiksi. Ne ovat nimittäin ulkonäöltään lähempänä lastenrattaita, niiden istuinosa ja selkäosa on rautaa ja ainakin minun on mahdoton saada niissä tukevaa asentoa. Viimeksi selvisin omien tyynyjen ja vyöviritelmien ansiosta. Jos sinulla on oma manuaalipyörätuoli, ei tämä ole ongelma, sillä saat oman manuaalituolisi kyllä koneen ovelle, mutta sähköpyörätuolit tulevat vasta matkalaukkuaulaan ja lähtiessä ne luovutetaan lähtöselvityksen jälkeen. Palvelu lentokentällä on ollut aina ystävällistä.

IMG_9316

Lentokentältä keskustaan

Liikuntarajoitteiselle kätevin tapa matkustaa lentokentältä keskustaan on ennakkoon tilattu taksi (todennäköisesti hintava), tavallinen taksi, jos sellaiseen pääsee (hinta keskustaan noin 45 euroa) tai lentokentältä liikennöivä juna. Junalla matka taittuu 15-20 minuutissa. Asema sijaitsee lentokentällä, lyhyen matkan päässä saapuvien aulasta. Juniin ei pääse itse, vaan avuksi tarvitaan aseman henkilökunnan käyttämä ramppi. Avustuspalvelu suositellaan aina varaamaan etukäteen, mutta infoa siitä löytyy pääasiassa vain hollanniksi ja muutenkin etukäteisvarauksen tekeminen on vaikeaa kun lennon saapumisaikaa ja lentokentällä menevää aikaa on vaikea ennustaa. Olen siis aina mennyt suoraan lentokentän juna-aseman info-pisteelle ja sieltä on ystävällisesti aina saatu avustus järjestettyä noin puolen tunnin päähän. Tämä tuntuu olevan yleisin malli liikuntarajoitteisten turistien keskuudessa ja toimii hyvin, kunhan sinulla ei ole minuuttiaikataulu. Paluun osalta selvitä etukäteen mihin junaan haluat mennä ja käy varaamassa avustuspalvelu päärautatieaseman infopisteeltä viimeistään edellisenä päivänä ennen paluutasi tai vaikka jo kaupunkiin saapuessasi. Yhdensuuntaisen lipun hinta oli noin 4,5 euroa (miten aina unohdan nämä?) ja niitä pystyi ostaa asemien lipunmyynnistä tai automaateista. Pyörätuolinkäyttäjältä ja avustajalta hinta oli sama.

IMG_9273

Kaupungilla kulkeminen

Minulle esteetön Amsterdam tarkoitti helppoutta. Amsterdam on helppo ottaa haltuun kaduilla kulkien. Kaupunki on suuri, mutta toisaalta juuri sopivan pieni jaettavaksi eri alueisiin, joihin päivän aikana tutustuu. Kuljimme päivittäin vähintään 15 km ja vaikka sähkäri ja avustajaystäväni jalat illalla vähän valittivatkin, ei urakka tuntunut pahalta, kun välillä pysähdyimme istumaan ja kuljimme kiireettömästi. Kaupungissa on kanaaleja ja siltoja enemmän kuin Venetsiassa, mutta liikkuminen on taatusti helpompaa. Kaikki ylittämäni suojatiet oli hyvin madallettu ja mukulakiviin törmäsin vain vanhimman kaupungin alueella ja sielläkin harvoin. Teiden tasaisuuteen vaikuttaa kaupungin tasaisuus (et kohtaa mäkiä, sillä niitä ei yksinkertaisesti ole), mutta myös pyöräilijöiden valtava määrä. Pyöräkaistoja on kaikkialla ja pyöräilijöitä saakin varoa, mutta pyöräilijöiden suuri määrä on hyvä asia, sillä he hyötyvät tasaisista ja kynnyksettömistä teistä siinä missä apuvälineidenkin käyttäjät.

Julkinen liikenne on Amsterdamissa pääosin toimivaa. Keskustan alueella kätevintä on liikkua raitiovaunulla, jotka kulkevat siellä missä turistitkin. Suurin osa liikenteessä olevista raitiovaunuista on uusia matalalattiaisia malleja. Näissä raitiovaunuissa on kuskin lisäksi toinen työntekijä, joka myy lippuja lipunmyyntikopissa toiseksi viimeisessä vaunussa. Tuossa vaunussa sijaitsevat myös pyörätuolipaikat. Ovi on merkitty pyörätuolisymbolilla ja oven vieressä on avautuva ramppi, jonka lipunmyyjä auttaa paikalleen. Minulla toimi moitteettomasti. Saamiemme tietojen mukaan pyörätuolin käyttäjä ja avustajat maksavat julkisessa liikenteessä normaalin lipun hinnan. Jos päivän aikana kulkee muutamankin matkan, tulee halvimmaksi ostaa päivälippu. Tunnin voimassa oleva lippu maksoi 2,90 euroa, kun 24 tunnin lippu on 7,50 euroa. Myös metro ja bussit ovat Amsterdamissa esteettömiä, mutta niiden käytölle tulee tarve vasta kun haluaa hieman ydinkeskustan ulkopuolelle. Amsterdamin joukkoliikenteeseen voi tutustua täällä.

IMG_9267

Esteetön Amsterdam, onko se sitä?

Lyhyen kokemuksen perusteella sanoisin, että pääsääntöisesti kyllä. Liikkumisen osalta toki haasteita riittää täälläkin, vaikka kaikki toimii periaatteen tasolla. Osa ratikoista on edelleen vanhoja, joihin ei pyörätuolilla ole asiaa. Bussien rampit eivät todellakaan aina toimi tai kuskit eivät ole niitä halukkaita tai osaavia käyttämään ja metroasemien hissit ovat välillä rikki. Kaupungissa on  kuitenkin paljon hienoja juttuja, kuten esteetön kanaaliristeily, josta kuulette seuraavaksi ja erityisesti lyhyen lentomatkansa vuoksi se on erinomainen kohde myös liikuntarajoitteiselle viikonloppulomailijalle. Minä olisin kyllä viihtynyt huomattavasti pidempäänkin.

 

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply

%d bloggaajaa tykkää tästä: