Yhteistyössä: Pikku-Syöte
Meidän luokka ei ala- tai yläkoulussa käynyt koskaan leirikoulussa. Olen joskus miettinyt, eikö sitä unelmaa iskostettu pieniin mieliimme siksi, ettei tarvitsisi kohdata kysymystä siitä, mitä minun kohdallani tehdään. Tyytyväisinä matkustimme Espoosta Tampereelle Särkänniemeen ja kuudennella luokalla löytyi jo hissillinen bussi, jolla pääsin helposti mukaan. Nyt 20 vuotta myöhemmin vietimme Suomi-roadtrippimme ensimmäisen yön paikassa, jonka toivottavasti monet esteetöntä leirikoulupaikkaa etsivät löytävät. Ja toki muutkin, sillä nuoriso- ja vapaa-ajankeskus ja hotelli Pikku-Syöte on ihan loistava paikka niin ryhmille kuin vaikkapa tällaisten yksittäisten matkaajien ruskaretkikohteeksi.
Pikku-Syöte sijaitsee Pudasjärvellä, Suomen eteläisimmällä tunturialueella. Helsingistä Syötteelle on matkaa 750 kilometriä, Oulusta 145 kilometriä ja esimerkiksi Kuusamosta 90 kilometriä. Perille pääsyyn vaaditaan auto. Joitakin bussiyhteyksiä on ainakin Oulusta, mutta ei (ainakaan minun tietääkseni) esteetöntä. Meidän auto kaartoi Pikku-Syötteen pihaan pitkän ajopäivän jälkeen syyskuisena lauantai-iltana yhdeksän aikaan. Inva-pysäköintipaikat sijaitsevat kätevästi aivan sisäänkäynnin vieressä. Vastaanotto oli jo sulkeutumassa, mutta onneksi nuorisoryhmä oli viivytellyt iltapalalla, jonka mekin nälkäiset ehdimme vielä ostaa. Hotellin ravintola Purosta on upeat näköalat, jotka meille avautuivat seuraavana aamuna maukkaalla aamiaisella. Illallisaika ravintolassa vaihtelee sesongin mukaan, näin talvisesongin ulkopuolella ravintola oli iltapalaa lukuun ottamatta jo siltä illalta sulkeutunut. Hotellista tulvahti lämpö. Yleiset tilat kutsuivat aulaan istumaan ja vastaanoton yhteydessä oleva myymälä on täynnä pehmoleluja! Lisälämpöä sai saunasta, myös pyörätuolin käyttäjät. Ainakin naisten puolen sauna oli nimittäin ihanan tilava myös pyörätuolin käyttäjille ja myös puku- ja kylpyhuoneessa mahtuu hyvin liikumaan myös pyörätuolilla.
Majoituimme esteettömään standard-huoneeseen, jollaisia hotellissa on viisi. Huoneessa oli kaksi sänkyä alatasolla ja ylhäällä parvi, jossa oli vielä kaksi sänkyä lisää. Huone sopii siis loistavasti perheelle tai porukalle. Huoneessa oli tilava kylpyhuone, jossa oli kaiteet wc-pöntön molemmin puolin sekä tilava suihku seinästä taittuvalla istuimella. Aamulla auringon noustua parvekkeelta avautuivat hienot näköalat. Pikku-Syötettä ympäröivät lukuisat kävelyreitit ja talvisin hiihtoladut sekä laskettelurinne. Kävimme aamukävelyllä tutustumassa pihapiiriin ja ilahduin esteettömästä sisäänkäynnistä kotaan. Pihalla on kenttä ja leikkipaikkoja, mutta pidemmille kävelyretkille emme ehtineet. Hotelli Pikku-Syötteessä on lainattavissa alppihiihtokelkka ja erilaiset vammaisurheiluryhmät ovat paikassa tuttu näky. Olimme menossa hotelliin yöpymään joka tapauksessa, mutta saimme yön maksutta hotellille toimittamiani havaintojani vastaan. Yhden yön hinta näin syyskuussa olisi ollut edullinen (79 e/huone kolmelta hengeltä sisältäen aamiaisen), joten siinäkin mielessä Pikku-Syötettä voi suositella kenelle tahansa siellä päin liikkuvalle.
Syötteen kansallispuistoon ja siellä olevaan luontokeskukseen on Pikku-Syötteeltä autolla matkaa noin 8 kilometriä, kävelyteitä pitkin vähän vähemmän. Luontokeskus on esteetön ja siellä on myös esteetön wc. Luontokeskuksen ympäri kulkee 500 metrin mittainen Salojen siivekkäät -luontopolku. Sen kerrotaan olevan soveltuva pyörätuolin käyttäjille avustajan kanssa. Sähköisellä apuvälineellä liikkuva ei kuitenkaan avustajasta hyödy ja manuaalipyörätuolin käyttäjällekin tasainen reitti oli yksi reissun helpoimmista näkemistäni. Helppo ei onneksi kuitenkaan tarkoita tylsää, sillä reitti vie oikeasti keskelle metsää ja on lyhyydestään huolimatta ehdottomasti kokemisen arvoinen. Reitti päättyy luontokeskuksen pihassa olevalle laavulle, joka on esteetön. Toinen esteettömäksi merkitty reitti on 900 metrin mittainen Kellarilammen luontopolku, joka kulkee Syötteen virkistysmetsässä. Sinne oli kuitenkin luontokeskukselta matkaa, joten se sai jäädä seuraavaan kertaan. Uskon, että useammat luontokeskuksen pihasta lähteneet reitit voisivat olla soveltuvia sähköpyörätuolille, vaikka niitä ei esimerkiksi korkeusvaihteluiden vuoksi ole voitu merkitä esteettömiksi. Reitteihin tutustuminen vaatisi kuitenkin pidemmän oleilun alueella. Iso-Syötteen huipulle vievän tunturipolun olisin halunnut testata, mutta kova tuuli oli yksi syy sen hylkäämiseen. Syötteestä jäi kaiken kaikkiaan hyvä fiilis ja sinne voisi hyvin vielä palata luontolomaa viettämään! Lisää Syötteen esteettömyydestä luontoon.fi -palvelussa.
No Comments