Eurooppa Saksa yhteistyö

Kaikille avoin Saksa & Itä-Friisia osa 2

Edellisen päivän Park der Gärten -vierailun jälkeen bussi suuntasi noin 70 km:n päässä sijaitsevaan Bremeniin ja vietimme yön hotellissa, jossa koko loppureissun ajan asuisimme. Hotellista vielä aamullakin innostuneina palasimme kuitenkin seuraavana päivänä takaisin Itä-Friisian alueelle, tällä kertaa pohjanmeren rannalla sijaitsevaan Wilhelmshavenin kaupunkiin.

Wilhelmshaven on osa UNESCO-maailmaperintökohteisiin kuuluvaa Wadden Sea -aluetta. Wikipedian mukaan Wadden Sea on suomeksi Vattimeri, joka on vuorovesialue, jonka biodiversiteetti on hyvin monipuolinen. Uskotaan tähän. Kun kuulee paljon uutta tietoa englanniksi, on joskus vaikeaa löytää suomen kielisiä sanoja, kuten Vattimeri. Vai kuuluiko se oppia alakoulussa?

Ja nyt, ensimmäistä kertaa useamman sadepäivän jälkeen se on sanottava: Sade, senkin ilonpilaaja, olet ärsyttävä. Wilhelmshavenista alkaa Vattimeren luonnonpuistoalue. Yksi isoimmista syistä miksi sinne mennään on se, että siellä on upeita reittejä, joita kuljetaan ”merenpohjassa”. Tätä varten paikalla on ”mutapyörätuoleja”, jotka mahdollistavat tuon vuoroveden oikeaan hetkeen sijoittuvan mudassa kahlaamisen myös liikuntarajoitteisille. Tämä on nyt niitä asioita, joita en täysin osaa selittää, mutta se kuulosti ja näytti kuvissa hienolta. Kiitos sateen, emme kuitenkaan päässeet tositoimiin, vaan testailimme tuoleja parkkipaikalla. Okei, ei se vuorovesikään vissiin olisi ajoittunut oikein, eikä minulla olisi ollut mitään vaatetusta mutaan, mutta joskus ärtymys sateeseen ja kylmyyteen on päästettävä valloilleen. Paikan nettisivuilta voi kuitenkin katsoa kuvan tuolista ja mudasta.

Sadeärsytys kuitenkin lakkasi, kun aloimme kiertää ihanan innostavan oppaan johdolla Wadden Sea World Heritage Visitor Centeriä eli eräänlaista luonnonpuiston tiedekeskusta. Tämä on paikka, jonne jokaisen suomalaisluokan kannattaisi nyt lähteä luokkaretkelle. Tai no tänä vuonna ei enää ehdi, mutta säästäkää ensi vuotta varten. Ensinnäkin: Siellä on oikean valaan luuranko. Valaan, joka rantautui alueelle vuonna 1994 ja ikävä kyllä kuoli. Sen luuranko on 14 metriä pitkä ja elävänä valas on painanut 39 tonnia. Luurangossa näkyy kaikki sen sisäelimetkin, jotka on melkoisen kokoisia. Aika mieletöntä.

 

 

Valaan sukukalleudet alkuperäisessä koossaan

Tiedekeskuksessa on laboratorio, jossa pääsee itse tutkimaan merestä otettuja näytteitä yms. Kuulimme paljon mielenkiintoista asiaa ja sisäinen ympäristöaktivistini heräsi taas hetkeksi merestä löytyneitä roskia ja kuolleita lintuja katsellessa. Pääsimme myös kurkkaamaan kulisseihin, jossa pystytettiin pian alkavaa jääkausi-näyttelyä.

Kierroksen jälkeen nautimme lounaan lähistöllä sijainneessa ravintola Laarniksessa, jossa oli ihanaa ruokaa sekä oikein hyvä inva-wc. Vessa löytyi myös tiedekeskuksesta.

Päivään Wilhelmshavenissa päättyi matkamme tällä esteettömän matkailun asiantuntijaporukalla. Siirryimme Bremeniin, jossa käynnistyi vielä samana iltana suuri matkailualan workshop Germany Travel Mart eli GTM. Kaikesta siitä kuulette kuitenkin vielä. Muista sitä ennen lukea jutut paikan päältä Saksasta, Hannoverista, Münsterista ja eka osa Itä-Friisiasta.

Tässä vielä neljän ensimmäisen päivän porukkamme www.ostfriesland.de -sivustolta lainatussa kuvassa.

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply

%d bloggaajaa tykkää tästä: