Valikko
pohdinta

Maksavatko veronmaksajat matkani ja muita viime aikojen kysymyksiä

Olen saanut viime aikoina useimpiin postauksiini paljon kommentteja, kysymyksiä ja ihmettelyä elämäntavastani. Suurta hämmennystä tuntuu herättävän ennen kaikkea se, elelenkö maailmalla leppoisaa ja suorastaan kadehdittavaa vammaisen elämää drinkki kädessä auringonlaskua katsellen yhteiskunnan niukilla ja koko ajan hupenevilla varoilla. Olen toistaiseksi julkaissut kaikki kommentit, vaikka osa niistä onkin tuntunut loukkaavilta, sillä kannatan avointa keskustelua ja haluankin, että te lukijat kysytte ja kommentoitte. Keskustelu olisi tosin huomattavasti antoisampaa, mikäli myös vastapuoli tekisi sen omalla nimellään ja sähköpostiosoitteillaan. Nämä kommentit tulevat yksittäisiltä ihmisiltä, mutta on hyvä oikoa joitakin vääriä tietoja ja epäluuloja näin yleisestikin. Lainaukset ovat otteita viime aikoina saamistani kommenteista.

— vammattomat tekevät maailmanympärimatkansa ansaitsemillaan rahoilla, kun vammaiset tekevät sen veronmaksajien piikkiin maksattamalla matkansa ja avustajiensa matkat erilaisilla yhteiskunnan tuilla mm. vammaistuilla. — Tosiasia on, että maksatit avustajiesi matkoista suurimman osan veronmaksajilla; pienen osan maksoit itse. Vähäiset verosi, joita ilmeisesti maksat, ansaitset todennäköisesti vammaisjärjestötyöstä, joka on yhteiskunnan tukemaa. Ei siinä ole mitään pahaa, mutta argumentointi tuottavasta vammaisesta kansalaisesta on naivia.  Nimimerkki ”veronmaksaja” kirjoitukseeni Tämän verran maksoi 8 viikkoa maailman ympäri.

Maksatanko matkani veronmaksajilla?

Voitte rauhoittua kaikki huolestuneet veronmaksajat, maailmanympärimatkan mahdollistavaa vammaistukea ei ole olemassa, enkä missään nimessä suosittele vammaisuutta rikastumistarkoituksessa (enkä noin lähtökohtaisesti muutenkaan, jos valita saa). Ainoa suoraan vammaisuuteen liittyvä rahaa tuova tukimuoto on Kelan vammaistuki, jonka suuruus vaihtelee kuukaudessa 92-416 €:n välillä riippuen vamman vakavuudesta sekä vamman aiheuttamista ylimääräisistä kuluista. Kuluista, joita korvaamaan tuki on tarkoitettu eli joihin se myös menee. Tämä ei suinkaan tule automaattisesti, vaan hakemusten ja lääkärinlausuntojen kautta, eikä väärinkäytöksen mahdollisuutta ole.

Minä, ihan oikeasti, teen ihan oikeaa kokopäiväistä palkkatyötä. Asiantuntijatehtävissä. Tienaan siitä ihan oikeaa asiantuntijan palkkaa. Lisäksi olen matkailualan yrittäjä, jolta yritykset ostavat palveluita. Ihan oikealla rahalla. Sillä samalla, jolla sitten matkustan maailman ympäri, sillä se on harrastukseni ja intohimoni, johon haluan rahani käyttää. Vähän naurattaa, että tällaisen asian joutuu tässä vielä nyt erikseen kertomaan.

Ne harvat työlliset vammaiset eivät tuota työssäänkään, vaan kuluttavat selvästi enemmän julkisia varoja, koska avustajien palkkoihin menee paljon enemmän verovaroja kuin avustettavalla on veronmaksukykyä. Nimimerkki ”Kanarian lintu” kirjoitukseeni Sunnuntai Playa de las Americaksessa

Kaikki vammaiset henkilöt eivät ole töissä. Jotkut eivät yksinkertaisesti voi sairautensa tai vammansa vuoksi tehdä töitä, mihin voi olla monia syitä. Joidenkin työnteon esteenä on työpaikkojen esteellisyys tai työnantajien asenteet. Jotkut ovat työttömiä omasta tahdostaan niin kuin jotkut työttömät vammattomatkin. Monet meistä sadoista tuhansista vammaisista henkilöistä kuitenkin olemme töissä ja maksamme veroja niin naivia kun se nyt joidenkin mielestä tuntuu olevan. Hyvin moni suomalainen joutuisi pulaan, jos elämänsä aikana tarvitsemiinsa palveluihin saisi käyttää vain itse maksamiaan veroja. Varsinkin, kun kukaan meistä ei voi tietää mitä palveluja tulee tarvitsemaan seuraavana päivänä. Kuka tahansa meistä kun voi olla huomenna vaikkapa vammainen. Siksi tämä yhteiskunta on rakennettu niin, että verot kerätään yhteiseen pottiin, josta ne jaetaan tiettyjen lakien mukaan tämän yhteiskunnan pyörimiseen. Vammaispalvelut on pieni osa isoa kokonaisuutta. Minun tarvitsemat, elämäni kannalta välttämättömät palvelut maksavat tottakai enemmän kuin mitä itse pystyn työlläni tuottamaan. Vähintään saman verran ne kuitenkin maksaisivat, jos en tekisi töitä ollenkaan. Blogini kommenttiboksi ei ehkä ole paras paikka vaikuttaa siihen, miten yhteiskuntamme on alun alkaen rakennettu. Jos tämä malli ei tunnu oikealta, suosittelen maan vaihtoa tai lainsäätäjiin vaikuttamista, tämän blogin tavoite on saada ihmiset matkustamaan ja laittamaan raha kiertoon sitä kautta.

Maksavatko veronmaksajat avustajani matkat?

Minulla on henkilökohtainen avustaja apunani lähes ympäri vuorokauden. Henkilökohtainen avustaja on kunnan vammaispalvelun maksama tukimuoto eli kyllä, se kustannetaan yhteiskunnan varoilla. Käytössäni olevia tunteja on aina saman verran olin sitten kotona, Teneriffalla, Vanuatulla tai Thaimaassa. Avustajalle maksettava palkka on sama riippumatta siitä makaanko kotona sohvalla televisiota katsoen vai teenkö työtäni Suomessa tai ulkomailla. Avustajille ei valitettavasti makseta ulkomaanpäivärahoja eli ei, veronmaksajat eivät kärsi, vaikka teenkin työtäni ulkomailla tai matkustan paljon.

Useimmiten veronmaksajat eivät maksa avustajieni matkoja, vaan teen sen itse niillä rahoilla, jotka tienaan siinä oikeassa työssäni. Se edellyttää melkoista säästämistä, koska suurin osa matkoistani ovat siis tuplahintaisia. Maailmanympärimatkallani hain ja sain alle puolet avustajien kuluista, kuten kuvasinkin. Sen osuuden, jonka katsoin olevan lain määrittämän kohtuullisuuden rajoissa. Työmatkoillani, matkanjohtajana muutaman kerran vuodessa, saan avustajan matkakorvaukset kunnan vammaispalvelusta. Ensin tosin maksan ne itse, jonka jälkeen täytän yksityiskohtaiset hakemukset, joissa perustelen miksi teen työtä ja saan rahat takaisin muutaman kuukauden päästä. Tämä on ehkä sitä luksusta, joista monet kommentoijat ovat kehoittaneet nauttimaan ennen kuin tällainen suoranainen hemmottelu lopetetaan, sillä tuo muutama tuhat euroa vuodessa kuluttaa yhteiskunnan rahat loppuun. Huvittavaa on se, että vaikka avustajani matkat maksettaisiin aina (niin kuin yhdenvertaisuuslain mukaan tavallaan pitäisi), yhteiskunta säästäisi aina matkoilla ollessani, kun en ole täällä lumen keskellä käyttämässä esimerkiksi kallista kuljetuspalvelua. Siitä taas voitaisiin säästää oikeasti isoja summia, jos joukkoliikenne osattaisiin tehdä esteettömäksi. Tämä ei ole ollenkaan mustavalkoista.

Tekeekö avustajani puolestani työni?

Tänään, eilenkin, toissapäivänäkin (sunnuntai) ja lomapäivinäkin avustajasi tekee työt, sinä ohjaat ja annat määräyksiä avustajallesi työnantajana ja nautit palkkaa hänen puolestasi tekemästä työstä ja avustajasi palkan maksaa yhteiskunta. – Nimimerkki Kanarian lintu kirjoitukseeni Sunnuntai Playa de las Americaksessa

Tämä mielikuva on suosikkini, suorastaan nerokas tapa minun tienata. Mutta ei, avustajani ei tee puolestani työtäni. En tarvitse avustajaa tehdessäni työtä, vaan jotta pystyn menemään töihin. Tarvitsen avustajan, jotta voin yöllä kääntyä sängyssä, nousta aamulla sieltä pois, käydä vessassa, pukea päälleni, käydä suihkussa, mennä sinne työpaikalle, voidakseni syödä jne. Työtäni teen itse. Miten? Aivoillani, suullani, sähköpyörätuolillani liikkumalla ja usein myös käsilläni, jotka toimivat jonkin verran. Tärkeintä minun kaikissa töissäni on aivoni. Niissä oleva osaaminen, kokemus ja persoona. Avustajillani ne eivät ole samanlaiset kuin minulla, muuten avustajani olisivat todennäköisesti hakeneet itse niihin tehtäviin.

Jos joku nyt sattuisi olemaan henkilökohtaisesta avustajasta kateellinen, korostettakoon vielä, että oikeus henkilökohtaiseen avustajaan ei ole luksusta, ei todellakaan. Se tuo mukanaan paljon vastuuta, työnantajavelvollisuuksia, yksityisyyden menettämisen ja elämään henkilöitä, jotka sinne ei muuten tulisi. Kaikki tämä on kuitenkin myös erittäin positiivinen asia silloin, kun ilman avustajaa pärjäämisen vaihtoehtoa ei ole. Kävisin oikein mielelläni yksin vessassa ja suihkussa, pukisin itse vaatteet päälleni ja kääntyisin itse yöllä sängyssäni. Se ei kuitenkaan ole mahdollista. Ilman henkilökohtaista avustajaa asuisin laitoksessa. Voin kuvitella, etten voisi kovin hyvin ja toisin yhteiskunnalle melkoisen paljon välillisiä lisäkustannuksia. Voin kertoa, että jo pelkkä se laitosasuminen vasta maksaisikin.

Kerjäänkö matkani yrityksiltä?

Maksatatko kaikki matkasi toisilla? – – Tosin jos ja kun laivayhtiöt tai matkanjärjestäjät tarjoavat sinulle ilmaisia matkoja, se on katsottava ansioksesi, kun olet menestynyt kerjäämisessä hyvin. Nimimerkki Vammiainen kirjoitukseeni ”Testissä Silja Symphonyn Commodore-luokan invahytti”

Tällaiset kommentit ovat matkabloggaajille tutumpia, sillä usein me kaikki teemme jonkin verran yhteistyötä yritysten kanssa. Kaikista huolestuneimmille veronmaksajille haluan heti kertoa, että nämäkin yhteistyöt on monesti ilmoitettava verottajalle ja osasta niistä täytyy maksaa veroa. Jokainen yhteistyössä tehty matka tuottaa minulle töitä sekä itse matkalla että jälkeenpäin, kun kuvaan kokemuksia tänne. Ehdotan yhteistöitä yrityksille harvoin, yleensä he ehdottavat sitä minulle. Jokaisen tällaisen lähestymisen koen voittona esteettömän matkailun kannalta. Yhteistyötä ehdottavat yritykset eivät halua vain tarjota minulle jotain, vaan koen, että he haluavat kauttani viestittää olevansa kiinnostuneita liikuntarajoitteisista asiakkaista. Tämä on edelleen aika harvinaista. Usein yhteistyösopimukseen esimerkiksi hotellin tai laivayhtiön kanssa sisältyy ilmainen risteily tai yöpyminen kahdelle, jolloin minun ei tarvitse maksaa avustajastakaan.

Ja vielä…

Tämän kirjoittaminen tuntuu tavallaan väärältä. Vähän siltä, että todistelisin, etten ole yhteiskunnalle taakka. Jokainen ihminen on. Toiset enemmän, toiset vähemmän. Osa tekee töitä tämän hyvinvointivaltion eteen tänään, osa huomenna, osa ei koskaan. Minä teen mielestäni paljonkin, mutta vaikka en tekisi, en haluaisi kokea siitä huonoa omatuntoa. Sillä tämä yhteiskuntarakenne on kaikille sama ja kaiken taustalla on ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus. Käytännössä palvelut vaihtelevat paljon muun muassa asuinpaikkakunnan mukaan ja eriarvoisuutta on vammaisten, niin kuin monen muunkin ryhmän, keskuudessa paljon. Sen eriarvoisuuden vähentämiseksi monet tekevät paljon työtä. Minä haluan omalla tavallani, tämän blogin kautta, tuoda esiin, että vammainenkin voi usein tehdä mitä vain, sillä sitä ei todellakaan vielä aina ymmärretä. Jos ymmärrettäisiin, tätäkään kirjoitusta ei todennäköisesti olisi tarvittu.

About Author

Maailman mahdollisuudet näkevä esteettömän matkailun asiantuntija ja matkabloggaaja, Palmuaseman kirjoittaja ja esteettömän matkailun kouluttaja.

84 Comments

  • Maija
    4.4.2017 at 18:40

    Voi apua, mitä palautetta sinä saat. Toivottavasti voit ohittaa tuollaiset palautteen antajat ja hymyillä niillä ystävällisesti jossakin vaiheessa. Blogiasi lukemalla tajuaa, mikä mieletön työ sinun täytyy ennen jokaista matkaasi tehdä. Tsemppiä sinulle ja kiitos Los Critianoksen sekä Mar y Solin suositteluista!

    Reply
    • Palmuaseman Sanna
      5.4.2017 at 19:27

      Kiitos Maija ja kiva kuulla, että Mar y Sol oli suositusteni veroinen 🙂

      Reply
  • Elina | Vaihda vapaalle
    4.4.2017 at 18:44

    Voi Sanna! <3 Munkin mielestä on on todella väärin, että joudut kirjoittamaan tälläisen postauksen, kun tietää miten ahkera olet tekemään töitä. Jokainen noista lainaamiesi kommentin jättäneistä voisivat ottaa sinusta mallia ja keskittyä elämässään asioihin, jotka tuottavat nautintoa ja hyvää mieltä.

    Reply
    • Palmuaseman Sanna
      5.4.2017 at 19:27

      Joo yleisesti kaikki voisivat keskittyä enemmän nautintoon ja hyvään mieleen 🙂 Kiitos! <3

      Reply
  • Henna
    4.4.2017 at 19:28

    Hyvä kirjoitus, sinulla on mainio huumorintaju 😉 Joo tavallaan hassua ja turhaa että päädyit tuosta kirjoittamaan, mutta totuus on että jotkut eivät vaan tiedä asioista eivätkä haluakaan ymmärtää jos ei kosketa omaa elämää. En lähde tässä enempää avaamaan, mutta luin kirjoituksesi matkailevan yksityishenkilön näkökulmasta ja toisaalta avustajantyötä tehneen hoitajan näkökulmasta. Aurinkoisia matkoja! Jatkan blogin lukemista 🙂 t. ei-blokkaajan-avustaja

    Reply
    • Palmuaseman Sanna
      5.4.2017 at 19:30

      Ihanaa, jos jatkat! 🙂 Niinpä, mielestäni se on ymmärrettävää, että kaikki eivät voikaan ymmärtää. Monet ehkä haluaisivatkin, mutta eivät uskalla kysyä tai ottaa selvää. Hyvä se on, että asioista puhutaan, netissä vaan usein vähän liian agressiiviseen tyyliin…

      Reply
  • Irene Parppei
    4.4.2017 at 19:31

    Kateellisia ihmisiä 🙁 Jatka samaan malliin! Blogiasi on todella inspiroivaa lukea 🙂

    Reply
  • PirkkoJ.
    4.4.2017 at 20:17

    Mielenkiintoinen tämä ”yhteiskunnan elätti”- ajattelu…kupin voisi kääntää nurin ja alkaa miettiä KUINKA moni henkilö leipänsä meidän vammoista/dignooseista tienakaan. Avustajat/kuljetuspalveluautojen kuljettajat/terapeutit ovat niitä, jotka arkemme ratkaisevat. Mistä he maksaisivat veroja, jos ei olisi näitä työpaikkoja???

    Lisäksi meidän vammat/sairaudet/daignoosit elättävät todella ison määrän kynänpyörittäjiä, jotka vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen teetättävät meillä samoista asioista hakemuksia, joihin pitää liittää meille kalliit ja lääkärin muuta työtä haittaavat todistukset. Siitäkin huolimatta, että kaikki tietävät, ettei henkilö koskaan tule vammattomaksi tai sairaus ei ikinä parane. Kaan päälle kiitoskukkasina elättämisestämme saamme usein kohdata näiden arvoitsijoiden ilkeilyjä ja muuta piinaa, vähintäänkin pitkin nenän vartta katsomista. Toisinaan jpa väkivaltaa.

    Lämpimästi suosittelen kaikkien huolestuneiden veronmaksajien miettivän miten suuri työllistävä vaikutus meilä ja voisivatkohan hekin haluta, että heidän verojaan käytettäisiin arjen ratkaisijoiden eikä kynänpyörittäjien palkkoihin?

    Reply
    • Milja Heikkinen
      5.4.2017 at 09:47

      Todella hyvin sanottu! Lisäisin listaan vielä lääkärit, varsinkin erikoislääkärit…

      Ylipäätään on käsittämätöntä, miten ihmisillä ei mene jakeluun, että aika suuri osa julkisen sektorin kuluista (esim. palkat ja tuet) kuitenkin palaa takaisin kiertoon, esimerkiksi yksityisen sektorin tuloiksi. Todellinen ongelma on nähdäkseni se, että rahaa virtaa pois yhteiskunnasta, esim. veroparatiiseihin. Ja sehän ei kai yleensä tapahdu jonkun avustajan palkkojen kautta.

      Kiitokset myös Sannalle hyvästä ja asiallisesta postauksesta!

      Reply
    • Eero
      5.4.2017 at 12:32

      Samalla logiikalla alkoholistit ovat tärkeä osa yhteiskuntaa kun ne aiheuttavat niin paljon sosiaalikuluja… googlaa ”broken windows fallacy”.

      Reply
    • Palmuaseman Sanna
      5.4.2017 at 19:32

      Hyviä pointteja, tätä asiaa todellakin voi tarkastella monelta eri kantilta!

      Reply
      • Eero
        5.4.2017 at 21:43

        Itsekin kun olen vaikeavammainen niin en siis kyseenalaista vammaisten tukemista sinällään, sehän on siis asia jonka yhteiskunta on päättänyt niin että ne ongelmat hoidetaan ”jotenkin”, esimerkiksi nyt vaikka niin että työllistetään joku avustaja. Tämä on ihan moraalinen valinta, jonka yhteiskunta voi tehdä ja onneksi tekee. Mutta itse pyrkisin korostamaan juuri sitä aspektia että kyse on siitä, mikä on oikein, enkä lähtisi rakentelemaan jotain mielestäni aika vinksahtaneita työllistämisargumentteja jotka jo sinällään aiheuttavat kuulijassa vastareaktion, jolloin se varsinainen moraalikysymys tulee jätettyä sivuun automaattisesti siiinä samalla.

        Jos Pirkon logiikassa olisi mitään mieltä, niin sittenhän kannattaisi suorastaan tuottaa vammaisia ja sairaita ihmisiä, ja jos julkisen sektorin työllistäminen on aina hyvästä niin kaivetaan sitten vaikka ojaa yhdestä päästä ja täytetään sitä toisesta päästä, sillähän sitä saadaan työllisyys nousuun. Mutta siis se tärkeä pointti on se että moisesta ojankaivuusta sanottaisiin että siitä ei ole hyötyä; vammaisten elämäntilanteen parantaminen on valittu sellaiseksi ”hyväksi” joka halutaan saada aikaan, vaikka se pohjimmainen syy miksi niitä töitä tehdään olisi jotain sellaista jota mieluummin ei olisi olemassa asiantilana.

        Reply
  • Leena
    4.4.2017 at 20:21

    Ääh, tylsää kun saat tälläistä kommenttia! Oot huikea ja teet mahtavaa työtä, ja aivan huippua, kun puhut, jaksat kertoa ja avata näitä asioita. Respect!

    Reply
  • ananas2go / Popot pogoillen
    4.4.2017 at 20:29

    Ei hyvää päivää… Jaksamista! terv. matkabloggaaja ja henkilökohtainen avustaja

    Reply
  • Pia
    4.4.2017 at 20:30

    Kiitos Sanna kivasta blogista, monta vinkkiä olen poinminut ja rohksaistunut ottamaan sähkömopon reissuun, että matkailusäde laajenee. On kyllä kannattanut ! Paras reissu oli ehkä Karibian risteily, johon siihenkin varaudun blogiisi tutustuen. Paljon on vielä, etenkin Suomessa, tehtävää esteettömyyden kanssa.
    Hoh hoijaa, millaisia ihmisiä! Kateellisia avustajasta ja vammaisetuuksista 😛 Kai me oltais mieluummin terveitä ja voitais antaa nuo etuudet niitä kadehtiville.. Mutta palaute kertoo eniten antajastaan, täytyy todeta 😜

    Reply
    • Palmuaseman Sanna
      5.4.2017 at 19:36

      Ihana kuulla, että olet saanut täältä hyviä vinkkejä ja rohkaisua! Erityisesti Karibialle, jonne täälläkin taas kovasti mieli tekisi…

      Reply
  • Arna / Cocoa etsimässä
    4.4.2017 at 20:40

    Oho! Olen jonkin verran lueskellut näitä sulle tulleita ”kriittisiä” kommentteja, mutta nuo pahimmat on kyllä mennyt ihan ohi. Ihmisten kateellisuudella ei näköjään ole mitään rajaa.

    Mun mielestä hyvä yhteiskunta on sellainen, jossa kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet elää, opiskella, tehdä työtä, harrastaa, riippumatta siitä millaiset voimavarat elämän lottoarvonnassa on sattunut saamaan. Itseäni on (tähän asti) siunattu suht hyvillä korteilla, joten kannan mielelläni korteni niiden hyväksi, joilla ei ole käynyt yhtä hyvä munkki. Ihmettelen suorastaan, että kaikki eivät ajattele samoin.

    Ja nostan hattua sun kärsivällisyydelle, tyyneydelle ja asiallisuudelle näissä vastauksissa. En tiedä olisko musta samaan. Peukku! 😄

    Reply
    • Palmuaseman Sanna
      5.4.2017 at 19:37

      Joo, just sellainen munkin yhteiskunta on! Nimenomaan mahdollisuuksiltaan yhdenvertainen, sitten on paljon itsestä kiinni miten ne mahdollisuudet haluaa käyttää. Kiitos! <3

      Reply
  • kyllikki
    4.4.2017 at 21:02

    Aah, joku ei voi hyväksyä matkojasi. Joku todella tulee vihaiseksi kun näkee kuinka saavutat unelmiasi. Joku ei voi ymmärtää miten se on sinulle mahdollista, kun hänelle ei. Ei, koska hän on tehnyt eri valinnat, mutta ei myöskään tiedä sinun polkujasi tuohon kohtaan. Ne polut ovat vaatineet aivojasi ja miten kadehdittavan upeat ne sinulla onkaan ✨. Toiset kanarianlinnut ovat häkeissä vaikka ovet olisivat auki. Rohkeus on haluttua ja sen puutetta voidaan selittää ulkoisilla tekijöillä. Mä olen susta niin ylpeä 💕!

    Reply
  • Tomppeli
    4.4.2017 at 21:07

    Kiitos Sanna! Tämä blogi on korvaamaton! SINÄ olet korvaamaton! Itse olen saanut kommentteja kanssavammaisilta, jotka eivät ymmärrä, millä rahalla minä matkustan. Elämä on myös täynnä tiettyjä valintoja, joilla voi säästää rahaa matkustaakseen. Lisäksi olen työssäkäyvä ihminen, minäkin. Vaikka osa-aikaisesti, niin kuitenkin.

    Reply
  • Katri Höök
    4.4.2017 at 21:36

    Hieno kirjoitus. Jatka samalla tavalla! Tietämättömiä pikkusieluja on maailma täynnä, valitettavasti. Ihailen asennettasi.

    Reply
  • MarLi
    4.4.2017 at 21:45

    Uskomatonta, että tälläisiä kommentteja tulee ja jotkut ovat kateellisia vammaisuudestasi ja ylipäätään näyttävät tyhmyytensä kirjoittamalla noin.
    Varmasti sinäkin tekisit työsi ja matkasi mielummin itsenäisesti ja hyvin liikkuvana ilman vammaa ja yhteiskuntaa tai avustajia! Ihan älyttömiä solvauksia nuo ;(
    Ihana että viitsit pitää blogia ja kerrot meille kuvin ja ihanin kirjoituksin 🙂

    Reply
  • Krista
    4.4.2017 at 22:08

    Kiitos Sanna, kun teet tämän kaiken ja vielä hymyillen. Itse olen saanut paljon hyviä vinkkejä matkablogistasi.

    Reply
  • Tommi
    4.4.2017 at 22:08

    Hyvin kirjoitettu Sanna. Tässä on varmaan vähän saman ilmiö, kuin turvapaikanhakijoiden solvaamisessa.
    Omasta pahasta olosta syytetään enemmin muita, kuin uskallettais katsoa sinne kuuluisaan peiliin.
    Mukavaa tulevaa kesää!

    Reply
  • Aku Varamäki
    4.4.2017 at 22:44

    Ihanan asiallisesti jaksat vastata! Kaiken maailman urpoja sitä onkin! Happy travels!

    Reply
  • Sanna I Siveltimellä
    4.4.2017 at 23:05

    Sanna, oon niin pahoillani tuollaisista kommenteista… Oot niin urhea, rohkea ja ihana. Halit <3

    Reply
  • Toinen vammainen
    4.4.2017 at 23:06

    Lainaat kirjoituksessasi tällaista kommenttia: ”Ne harvat työlliset vammaiset eivät tuota työssäänkään, vaan kuluttavat selvästi enemmän julkisia varoja, koska avustajien palkkoihin menee paljon enemmän verovaroja kuin avustettavalla on veronmaksukykyä.”

    Täällä kirjoittaa yksi vammainen, jolla ei ole avustajaa ja joka on töissä. Pari viimeistä viikkoa on tullut tehtyä lähes 12-tuntista päivää vaativassa asiantuntijatyössä – nyt alkaa olla henkilökohtaiset akut vähän lopussa ja kalikka kalahti. Meitä verrattain lievästi vammaisia on myös olemassa ja työelämässä, mutta kommentoijan tapaiset kirjoittajat eivät vain meitä huomaa, koska melkein sulaudumme massaan.

    Vammaisten vastainen puhe ja rahasta ja ”kulueristä” puhuminen on huolestuttavasti lisääntynyt viime aikoina, linkittäisin sen osittain esimerkiksi Perussuomalaisten suosion kasvuun. Samanlaista ilmiötä on jo joitakin vuosia nähty esimerkiksi Britanniassa. Jos nyt ihan raa-asti rahasta puhutaan, niin avustajat ovat suhteellisen pienipalkkaista väkeä, joiden työ vähentää vammaisten laitostumista ja mielenterveysongelmia ja sitä kautta taas laitostumista – laitosasuminen se vasta kallista on. Lopulta kyse on myös ihmisoikeuksista, mutta terveiden valkoihoisten heteroiden on helppo aliarvioida kaikkien muiden ihmisoikeuksia. Avustajat niille, joille he kuuluu ja laitosasumista niille, joille se on paras ratkaisu.

    Reply
    • Palmuaseman Sanna
      5.4.2017 at 21:39

      Niinpä, meidän vammaisten joukkohan on aivan käsittämättömän laaja. Puheiden ”kuluerä”-suunta on toisaan huolestuttava, mutta haluan silti uskoa, että niin puhuvat ovat vielä ja toivottavasti pysyvästikin vähemmistössä. Suuri kiitos ajatuksistasi!

      Reply
    • Eero
      5.4.2017 at 22:10

      Kyllä sellaisesta saa puhua kulueränä joka on kuluerä — pitää vaan ymmärtää että sillä saadaan aikaiseksi ”moraalinen hyvä”, ja sitten lisäksi ainakin osittain ihan käytännön hyvää kun se vammainen henkilö ei ole ihan täysin riippuvainen ja autettava. Itse olen näitä ”vaikeavammainen haastavissa asiantuntijatehtävissä”-henkilöitä, mutta en mitenkään vakavalla naamalla voi kuvitella, että olisin koko elinkaareni yli tuottava kansalainen.

      Persut ovat kyllä sen verran ”kansallissosialistinen” porukka että uskoisin että jos tärkeitä asioita ryhdyttäisiin listaamaan heidän kannattajakuntansa keskuudessa, niin ”vanhukset ja vammaiset” olisivat aika korkealla prioriteeteissa suhteessa yleiseen maailmanhalaamiseen. Jos ihan tuolta pohjalta pitäisi puolue valita, niin ps ei olisi hullumpi ollenkaan. On vaan kovin kätevää käyttää tätä ”persut nousee, yhteiskunnan arvot kovenee”-retoriikkaa.

      Reply
  • Sanna Wallenius
    4.4.2017 at 23:29

    Suomi ja matkailu = takuuvarma kateuden aihe! Tai ylipäätään mikä tahansa huvi, jossa on suurena vaarana, että joku muu pääsee nauttimaan elämästä enemmän. Haluaisin lähettää nämä arvostelijat maailmalle pyörätuolilla tai ilman ja velvoittaa heitä pyörittämään koko blogipalettia aina lukijamäärien kasvattamisesta, työvälineiden hankinnasta, reissujärjestelyistä, materiaalin tuotannosta ja jakamisesta, ja kysyä sen jälkeen, kuinka ”ilmaiseksi” he kokivat sen kaiken saavansa. Varsinkin sun tapauksessa, jossa reissaaminen vaatii vielä viisinkertaisesti etukäteisvalmistelua ja yllättäviin tilanteisiin sopeutumista.

    Reply
  • Elli
    4.4.2017 at 23:32

    Vihakommentoijille tiedoksi että kyllä me vammaiset vain käydään töissä. Olen vaikeavammainen (asperger,hydrokefalus jne) ja opiskelen tällä hetkellä unelma-ammattiini hieman maltillisemmalla vauhdilla. Joo,elän toistaiseksi tuilla ja kesätöillä, mutta valmistuttuani menen töihin ja maksan veroja.

    Reply
  • Outi Sane
    5.4.2017 at 02:01

    Nämä vihaviestit, joita olet saanut, kertovat muutamasta asiasta:
    – On olemassa ihmisiä, joilla on liikaa aikaa pohtia toisten asioita.
    – Ilmiselvästi sinut koetaan hyvin teräväksi naiseksi, kun sinua haastetaan.
    – Olet saanut monenlaisia seuraajia.

    Ota tämä kaikki soopa vain ”kredittinä”!
    Kaikkea hyvää sinulle! 👍😊

    Reply
  • Mauritz Nurmi
    5.4.2017 at 03:55

    Näinhän se on että jos on vammainen, niin pitäisi osoittaa liikuttavaa kiitollisuutta jo siitä ettei kukaan ole vielä lopettanut kärsimyksiä ja on katto pään päällä ja ruokaakin saa joskus. Se on suorastaan hävytöntä että vammainen voi jostain nauttia… Puhumattakaan ihmissuhteista ja intiimielämästä, hyyyyyyyyyyyyyyiiiiiiiiiiiiiiiiiii…

    Ihmisten ajattelu- ja empatiakyky tuntuu menneen lujaa takapakkia tässä oman elämän aikana. Olen syntynyt 1970 siis…

    p.s. Itsehän olen kuulovammainen (Goldenharin syndrooma) ja valtion suojatyöpaikassa (a.k.a. verotoimistossa) ollut vuodesta 1991. Asiakaspalvelussa jne. Muutaman kerran on siviilissä ollessa kysytty että olenko työkeskuksessa niin kun olen vastannut että missä ollaan, niin kysymyksiä ei sitten olekaan tullut enempää 😀

    Pidä lippu korkeella ja koeta kestää pösilöitä. Vaikka olenkin huomannut että ihminen voi tulla toimeen mukavien, vittumaisten, kapeakatseisten, lähes minkälaisten ihmisten kanssa tahansa, niin puhtaan tyhmyyden edessä sitä on aseeton.

    Keep on rolling 🙂

    Reply
  • Maarit
    5.4.2017 at 05:01

    Ihan älytöntä kommentointia, josta paistaa lähinnä kateus, mikä taas on jo ihan hulluutta. Harmi, että olet joutunut moisen kohteeksi ja joudut tämmöistäkin postausta ylipäänsä tekemään. Tsemppiä ja ihania reissuja myös tulevaisuudessa. 🙂

    Reply
  • Leea Hämäläinen
    5.4.2017 at 06:47

    Sanna, kateus täytyy ansaita ja näihän tässä on käynyt! Olet rihkea ja uuttera nainen! Olet uskaltanut tarttua valtavaan haasteeseen. ienoa elämänasennetta sinulta. Olet varmasti tuonut uusien mahdollisuuksien näkökulmia myös toisille vammaisille. Olet avartanut maailmaa!

    Reply
  • Oona
    5.4.2017 at 08:49

    Voi että ei voi kun sääliä noita kommenttien kirjoittajia!
    Ihana kun elät täyttä elämää ja annat mielettömän hyvää esimerkkiä muille liikuntarajoitteisille.

    Olet upea 💖

    Reply
  • Päivi
    5.4.2017 at 09:07

    Jokainen voi tosiaan kokeilla avustettavana vammaisena oloa. Ja pyörätuolilla liikkumista kokoaikaisesti.
    Ihan vaan alkuun vaikka pari vkoa sellaista niin luulen, et suu pysyisi suokemmalla näilläkin kommentoijilla.

    Itse tein elämäni ensimmäisen ulkomaanmatkan viime kesänä pyörätuolissa, vasta reilun vuoden istunut siinä.. Oli ihana huomata, että kykenin ja loma oli todella onnistunut ja rentouttava!

    Sulla on hyvä asenne ja todella kiva blogi!

    Reply
    • Palmuaseman Sanna
      7.4.2017 at 09:57

      Jes, hienoa, että lähdit reissuun pyörätuolissakin ja loma oli onnistunut! Kiitos, kun seuraat, toivottavasti saat täältä paljon vinkkejä tuleville matkoillesi 🙂

      Reply
  • Joni
    5.4.2017 at 09:21

    Hei, oli mukava lukea tämän blogin aihe. Sillä se koskettaa myös minua, olen myös vammautunut ihminen ja elän yhteiskunnan tuilla.

    Saan osakseni paljon kritiikkiä kavereiden puolelta ”Sul on helppo elämä, oot rikas tekemättä yhtään mitään”, kun kuulen näitä juttuja kaiken aikaa niin tulee huono fiilis, ilmapiirikin kalpenee siinä samassa.

    Teen myös töitä paljon kunhan löydän sopivan paikan, yleensä toivossa että saisin vakinaista työtä mutta turhaan, vammani kun ei ole mitenkään helposti näkyvä, sulaudun kyllä joukkoon mutta jotain on silti vialla ja työnantajat ovat yleensä tämän vuoksi hyvin skeptisiä minun suhteen ja ehkä myöskin aliarvioivat minun kykyjä tehdä oikeata työtä..

    Reply
    • Palmuaseman Sanna
      7.4.2017 at 09:59

      Kiitos Joni kommentistasi. Työnsaanti tuntuu monesti olevan vaikeaa, vaikka motivaatio ja kyky työhön olisi suurikin. Jatka vaan yrittämistä, toivottavasti lopulta onnistuu ja ”se oikea” työpaikka löytyy! Tsemppiä!

      Reply
  • Tuula
    5.4.2017 at 09:34

    Käydään töissä juu ja montaakin välillä ja välillä pätkätöissäkin kyllä. Ja on avustaja. Siis työllistän henkilöitä. Perustyössä en avustajaa tarvitse, joissakin tausta töissä toki. KIitos oivaltavasta logista.

    Reply
  • Lukas
    5.4.2017 at 11:41

    aijaijai, että oli humoristisen ironisesti ja samalla tyhjentävän asiallisesti kirjoitettu pousti. Tällaisessa yhteiskunnassa eletään – monien mittareiden mielestä Maailman Parhaassa Yhteiskunnassa. Jos ei tosiaan yhteen hiileen puhaltaminen innosta, niin kuulemma Pohjois-Koreaan otetaan ilomielin vammaiskriitikkoja.

    Reply
    • Palmuaseman Sanna
      7.4.2017 at 10:00

      Thanks! 🙂 Ja joo, voin matkailualan ihmisenä auttaa Pohjois-Koreaan matkaavia järjestelyissä 😉

      Reply
  • Milla
    5.4.2017 at 13:30

    Voi tää asenne on ikävän tuttua itsellenikin…. Ei oo jääny yhteen kertaan kun esim. baarissa ollessa joku keski-ikäinen äijä on tullu urputtaan, että täällä sitä vaan vedetään viinaa yhteiskunnan varoin, JNE… tai sitten on se kolikon kääntöpuoli, että ollaan niin saatanan hienoja ihmisiä kun ollaan ”uskaltauduttu” pyörätuolilla baariin ja keikalle… =) Ironisen koomista, mutta aina ei jaksa näitä tyyppejä ottaa huumorin kannalta jos itsellä on huonompi päivä… Tsemppiä sanna ja jaksamisia näiden harvojen, mutta sitäkin urpompien tyypien kans! , Oot niin inspiroiva esimerkki ja tiennäyttäjä. Minäkin aion vielä joku päivä päästä kauemmas matkalle kuin Ruotsiin ja jos uskallus meinaa loppua ajattelen sua Sanna ja voin nauraa omalle tyhmyydelleni… =)

    Reply
    • Palmuaseman Sanna
      7.4.2017 at 10:03

      Odotan innolla yhteydenottoasi, kun tarvitset kaukomatka-apua! 🙂

      Reply
  • Hanna
    5.4.2017 at 15:01

    Monttu auki luin sitaatteja kommentoijiltasi. Olet kyllä vahva mimmi kun jaksat lukea tuollaista. Ja äärettömän viitseliäs kun vastaat noihin älyttömyyksiin!

    Reply
  • VIIPU
    6.4.2017 at 00:48

    Hanna oot niin oikeessa! Uskomatonta tänä päivänä, kuinka ihmiset kehtaa kirjoittaa tällaisia kommentteja. Nämä ihmiset eivät joko ole tarpeeksi tietoisia asioista tai ovat muuten vaan ”pieniä” ajatusmaailmaltaan. Nämä ”täydelliset vammattomat” unohtavat inhimillisyyden täysin, kun rahasta on kyse. Ahneus ja kateus ovat niin normaaleja piirteitä itsekeskeisissä ihmisissä. Usein vielä elämän kriisit puuttuvat kehittyäkseen ja kasvaakseen tarpeeksi elämässä eteenpäin ymmärtääkseen yleensä empatian tai sympatian merkityksen. Persoonia on monia kuten mielipiteitäkin. Monen kommentin kohdalla tuli pohdittua sitäkin, miksi tartutaan yleensä juuri tähän aiheeseen ??? Annettaisiinko välillä näille henkilöille muuta pohdiskeltavaa?? Aiheena voisi olla vaikkapa vangit ja vankilat sekä heidän rahapolitiikka yhteiskunnan varoin ??? Aiheita kyllä riittää…. Tsemppiä Sanna! 👍🙂🌅Nauti sinä likka elämästä, kun me eletään täällä vain kerran. Tässä universumissa se onkin lyhyt aika!

    Reply
  • Marja Pihnala
    7.4.2017 at 10:25

    Suomalaiset ovat intohimoisia matkaajia. Matkatoimistojen tarjoukset loppuvat jo alkuvuodesta. Mikä siinä on niin vihattavaa, jos vammainen ihminenkin rakastaa matkailua? Viime vuonna tein maailmanympärimatkan Palmuaseman blogissa. Mikä mahtava kokemus ja keittiön pöydän ääressä! Onneksi Sanna rakastat matkailua, koska intohimosi ja osaamisesi näkyy kirjoituksissasi. Tuntuu, että olisi ollut itsekin matkalla. Kiitos siitä, että sinulla on ollut aikaa kirjoittaa blogeja. Yksikään kirjoitus ei synny hetkessä. Jokaisella on mahdollisuus unelmoida matkoista. Se vain edellyttää sitä, että ryhtyy toimiin, konkretisoi kohteen, suunnittelee ja säästää rahaa. Oma mieli ja ajatukset saavat uuden ulottuvuuden.
    Yksi kirjoittaja ei pidä vammaisjärjestöissä tehtävää työtä tärkeänä. Järjestöjä tarvitaan ja niiden tekemä työ välttämätöntä. Sinä päivänä kun joku vammautuu tai sairastuu, on olemassa sentään jotain, mikä turvaa arjessa selviytymistä. Vammaisjärjestöjen asiantuntijat tekevät jatkuvasti työtä yhteiskunnan päättäjien kanssa. Mitä pahaa siinä on, että järjestöt saavat tukea tärkeään toimintaansa?
    Hienoa Sanna, että sinulla on oma yritys. Yrittäjänä toimiminen ei ole sekään helppoa. Luen jatkossakin blogejasi ja säästän vimmatusti päästäkseni matkoille.

    Reply
  • Rita Järvinen
    7.4.2017 at 13:21

    Kirjoitin tähän blogiin jo aiemmin mutta jostain syystä se hävisi. Kiitos Sannalle että julkistit vihaviestit. Tuollaiset viestit on osoituksena siitä miten tietämättömiä ja typeriä jotkut ovat. Sannan työ on osoituksena siitä missä kaikessa työelämässä me vammaiset voimme olla mukana. Se rohkaisee ja voimaannuttaa monia meistä toteuttamaan unelmia. Onneksi Suomalainen yhteiskunta ja ihmisoikeudet mahdollistavat sen että osa meistä kykenee olemaan veronmaksajia ja sen lisäksi vielä työllistämään muitakin veronmaksajia. Tästä vaan eteenpäin…

    Reply
    • Helena
      7.4.2017 at 16:10

      Marja, hieno kommentti! Sanoppa muuta, se vaan valitettavasti et kaikkia matkailijoita kadehditaan tosi paljon, valitettavasti.

      Reply
  • Helena
    8.4.2017 at 11:37

    Ja arvostellaan, ku joku saa jotain aikaan.. Ois kivempaa, ku iloittas toisten onnistumisista!

    Reply
  • kanarian lintu
    9.4.2017 at 18:46

    Kansantaloustieteilijöiden laskelmien mukaan ihmiset, jotka maksavat tuloistaan yli 44 prosenttia tulo-, hyödyke- ynnä muita veroja, ovat nettomaksajia yhteiskunnalle. Tätä prosenttimäärää vähemmän maksavat eivät ole vain kustannus yhteiskunnalle, jos he tekevät palkkatyötä, eivätkä käytä juuri yhteiskunnan sosiaali- ja terveyspalveluja. Vammaiset, joilla on käytössään runsaasti sote-palveluja, kuten henkilökohtainen avustaja, apuvälineitä, kuljetuspalvelu, erilaista kuntoutusta mm. fysioterapia, ovat merkittävä kustannus yhteiskunnalle. Hyvin harva vammainen (en tunne ketään) maksaa yli 44 prosenttia veroja tuloistaan. Sanotaan, että on lottovoitto syntyä Suomeen ja ainakin vammaisten kohdalla se pitänee paikkansa, sillä vammaiselle Suomi on yksi maailman parhaista maista elää. Vammainen voi yhteiskunnan kustannuksella, ainakin toistaiseksi, matkustella, harrastaa ja elää kohtalaisen hyvää elämää. Niukkenevien verotulojen myötä ajat tulevat muuttumaan ja vammaispalveluista karsitaan.
    Sanna Kalmari on vaikeasta vammastaan huolimatta onnekas esim. afrikkalaisiin vammaisiin, verrattuna nauttii yhteiskunnan hänelle kustantamista palveluista, joita edellä luettelin, mm. matkustaa yhteiskunnan kustannuksella. En tiedä Kalmarin työpaikkaa, mutta oletettavasti se on jokin vammaisjärjestö tai siihen liitoksissa oleva toimija, kuten palvelusäätiö, jolloin palkkarahat ovat myös yhteiskunnan tukirahaa = veronmaksajien kustantamaa. Vain ja ainoastaan suomalaiset yritykset, joista erityisesti vientiyritykset, ovat todellisia hyvinvointipalvelujen nettomaksajia, joista laaja joukko suomalaisia niin vammattomia kuin vammaisiakin hyötyy. Kalmarin yhteiskunnan tukirahalla rahoittama palkkatyö ja sen lisäksi hänen saamansa vammaistuki tai työkyvyttömyyseläke, johon hänellä vaikeavammaisena on oikeus, on kokonaisuudessaan verokertymästä saatua rahaa. Sen lisäksi kaikki hänen tarvitsemansa palvelut (avustaja, kuljetuspalvelu jne.) rahoitetaan verorahoista joko kelan, kunnan tai jonkin muun julkista rahaa käyttävän tuottajan toimesta. Siinä ei ole mitään pahaa ja toistaiseksi Suomen rahat riittävät, mutta miten kauan? Ei kuitenkaan pidä paikkaansa, että maksamalla veroja Kalmari tai monikaan vammainen voisi väittää kustantavansa edes pieneltä osin tarvitsemansa palvelut. Se työ, mitä Kalmari tekee matkanjohtajana, on hänelle varmasti merkityksellistä ja mukavaa, mutta ilman häntäkin matkailijat selviytyisivät hyvin, sillä hän ei pysty itse apua tarvitsevana auttamaan toisia jo ympäristön esteellisyyden vuoksi. Kun jokin asia, joka matkanjohtajan tulee selvittää, mutta hän ei pääse sitä ympäristön esteellisyyden vuoksi selvittämään, työn tekee hänen avustajansa. Joitakin asioita hän pystyy toimittamaan. Hän voi väittää hoitavansa kaikki matkanjohtajan työt; uskokoon ken tahtoo. Olen käynyt Espanjassa useita kertoja, myös Teneriffan turistirysissä, joissa on paljon paljon portaita vaikkakin rantabulevardi on hyvä ja helppokulkuinen myös sähköpyörätuoleilla. Asioita voi hoitaa puhelimella/tietokoneella, mutta ei kaikkia ja Teneriffalla on paljon paikkoja, joissa pyörätuolilla liikkuvalle matkanjohtajalle ei vain ole pääsyä ja silloin avustaja hoitaa asiat hänen puolestaan = tekee matkanjohtajan työn.

    Suomi on todella hieno maa, jossa on tehty hienoja arvovalintoja. Nämä realiteetit kannattaa pitää mielessä, sillä maailmassa on useita Suomea vauraampia maita, joissa väestön elinolojen erot ovat huomattavat ja vammaisten asema vauraudesta huolimatta heikko. Suurimmassa osassa maailmaa (kehittyvät maat) vammaisten elinolot ovat surkeat.

    Kalmari elää omassa illuusiokuplassaan, mutta suotakoon se hänelle. Luin hänen selittelevän blogitekstinsä, joka oli tosiasioita väistelevä. Kommentteja en lukenut, enkä viitsi lukea. Jokainen realisti ymmärtää, että vammaisista pidetään Suomessa erinomaisen hyvin huolta ja heillä on lain suomia oikeuksia, joiden myötä he voivat elää hyvää elämää veronmaksajien kustantamana. Suomi on tehnyt tämän arvovalinnan, jota myös itse veronmaksajana (tosin vain 35 prosenttia) pdiän hyvänä järjestelmänä.

    Reply
    • Palmuaseman Sanna
      10.4.2017 at 16:05

      Hei täältä kuplasta! Kiitos, että avasit ajatuksiasi vielä tarkemmin. Olen ihan samaa mieltä, että on lottovoitto syntyä Suomeen (tai muihin pohjoismaihin) ja kyllä, olen hyvin kiitollinen, että Afrikan sijaan synnyin tänne. Täällä voin vammaisena henkilönä elää haluamanilaista elämää. Olen myös hyvin tietoinen, että verorahoilla maksetaan minulle välttämättömiä palveluja, sitä en missään nimessä yrittänyt kieltää. Alunperin keskustelu lähti matkojeni kustantamisesta ja halusin korjata siihen liittyviä vääriä luuloja korostamalla, että myös me vammaiset voimme tehdä töitä ja kustantaa matkojamme siten.

      Matkanjohtajan työni ja avustajan käyttöni aliarvioimisesi on kuitenkin loukkaavaa. Et tunne minua, etkä ilmeisesti ole ollut vetämilläni matkoillani, joten et voi väittää tietäväsi minua paremmin, miten työni hoidan. Vetämilleni matkoille hakeutuu ihmisiä, jotka syystä tai toisesta haluavat juuri minun vetämälle matkalle eli kokevat hyötyvänsä minusta matkanjohtajana. Toimin matkanjohtajana nimenomaan esteettömillä matkoilla, joille osallistuvat tarvitsevat itsekin esteettömiä palveluja, jolloin myös minun työni tehdään esteettömässä ympäristössä. Jos en johonkin pääsisi, sinne ei menisi myöskään avustajani, tämä on täysin selvää. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla sitä sinulle, voit pitää mielipiteesi oikein hyvin, enkä enää tämän tarkemmin koe tarvetta tätä asiaa avata.

      Reply
    • joutsen
      13.4.2017 at 12:20

      Nimimerkki Kanarian lintu. Kirjoitat että ihmiset, jotka maksavat tuloistaan yli 44 prosenttia veroja, ovat nettomaksajia. Kuten kaikki tiedämme, ei tarvitse olla ”työtön pummi” jäädäkseen tuon rajan alle. Mainitsit itsekin maksavasi veroja selvästi vähemmän, vain 35 %. Mitä tulee sote-palveluihin, niitä käyttävät kaikki, sekä vammaiset ja vammattomat. Se kuinka paljon ja mitä palveluita tarvitaan, voi vaihdella hyvin paljon elämänkaaren aikana. Useimmiten kaikki ihmiset tarvitsevat sote-palveluita (enemmän kuin itse maksavat) viimeistään eläkeiässä.

      Sanna kirjoittikin olevansa samaa mieltä siitä että yhteiskunnan tukitoimet mahdollistavat hänen elämäänsä monin tavoin, joista on syytä olla kiitollinen. On myös itsestään selvää, että eri tavoin heikossa asemassa olevat, (kuten vammaiset) tarvitsevat keskimäärin tukea muita enemmän. Itsekin mainitsit pitäväsi tätä ”arvovalintaa hyvämä järjestelmänä”. En siis aivan ymmärrä, mihin pyrit. Miksi paasaat veronmaksajien rahoista jos olet tyytyväinen nykyiseen tapaan käyttää niitä? Mitä tosiasioita Sanna tekstissään mielestäsi väisteli? Täytyisikö hänen mielestäsi alleviivata olevansa yhteiskunnan elätti enemmän kuin niiden muiden, jotka jäävät 44% alle?

      Ymmärrät varmasti että vammaiset eivät ole mikään yhtenäinen joukko ihmisiä joilla on keskenään samanlaiset tarpeet tuelle, työkyky tai muita henkisiä tai fyysisiä ominaisuuksia. Yleensä mitä terveempi ihminen on, sitä parempi työkyky hänellä myös on. Sanna näyttää mm. tämän blogin kautta tärkeää esimerkkiä siitä, miten suhteellista on ihmisen ”terveys”. Vammaiseksi määritelty ihminen voi joissain tapauksissa olla vammatonta terveempi, ansaita ja siten myös maksaa veroja enemmän.

      Reply
  • Jari
    10.4.2017 at 11:31

    Olen itse vammainen ja allekirjoitan aurinkolinnun kommentin vammaisten oloista Suomessa. Meillä on hyvä tilanne verrattuna moniin Euroopan maissakin asuviin vammaisiin muista mantereista puhumattakaan. Meillä on mahdollisuus henkilökohtaiseen apuun, kuljetuspalveluun, apuvälineisiin, kohtuulliseen toimeentuloon ja kuntoutukseen. Kaiken tämän mahdollistavat veronmaksajat meille, joilla ei ole kykyä vammasta johtuen osallistua yhteiskunnan kustannuksiin. Minä ainakin olen tästä hyvin kiitollinen.

    Mielestäni Sanna Kalmarilla on oikeus vaikeavammaisena työkyvyttömyyseläkkeeseen, joten hänen perustulonsa on korkeampi kuin hänen tekstissä mainitsemansa vammaistuki. Lisäksi hänen kuuluisi saada ja varmaan saakin takuueläkkeen ja jonkin hoitotuista, joten hänen perustulonsa on varsin kohtuullinen. Lisäksi hän saa ansaita eläketulon päälle, joten yhteiskunta todella tukee hänen elämäänsä merkittävästi samoin kuin meidän muidenkin vammaisten elämää. Harvalla vammaisella on kuitenkin pysyvää työpaikkaa eikä näin mahdollisuutta matkusteluun samassa määrin kuin Sanna Kalmarilla.

    Reply
    • Palmuaseman Sanna
      10.4.2017 at 16:14

      Hei Jari!

      Kuten Kanarian linnulle kommentoinkin hetki sitten, myös minä allekirjoitan sen, että Suomessa vammaisten olot ovat hyvät moniin muihin maihin verrattuna ja itsekin olen siitä kiitollinen, sitä en ole kiistänyt 🙂 Tulojani en koe tarvetta avata sen tarkemmin, kirjoituksellani halusin lähinnä korjata selkeästi vääriä minulle esitettyjä väitteitä ja tuoda esiin sen, että vammainen henkilö voi yhtälailla tehdä työtä ja matkustaa työllä hankituilla rahoilla.

      Reply
  • satunnainen matkaaja
    10.4.2017 at 15:28

    Jari viittaa ilmeisesti edelliseen kommenttiin, Kanarianlintuun, ei Aurinkolintuun, joka olisi myös hauska nimimerkki. Joka tapauksessa Kanarianlintu kirjoittaa tosiasioita, joita ei käy kiistäminen. Monet suomalaiset, vammaiset ja myös vammattomat, nauttivat verotulojen myötä kustannettavista palveluista; vammaiset luonnollisesti enemmän suurempien tarpeidensa vuoksi. Vammaispalvelut kustannetaan verorahalla ja vammaisjärjestöjen toiminta on sekä verovaroin että veikkausvoittovaroin kustannettua pääosin, minkä lisäksi vammaisjärjestöt saavat lahjoituksia, testamentteja jne. Vammaistyö ja vammaisten osallisuus on siten voimakkaasti yhteiskunnan tukemaa, josta Kanarianlintu kirjoitti. Jos hänen kirjoituksiaan ei kestä lukea, silloin ei kestä kuulla totuutta.

    Reply
    • Palmuaseman Sanna
      10.4.2017 at 16:19

      Lienet läheisissä väleissä Jarin kanssa, kun kommenttisi tuli ennen kuin olin Jarin kommenttia täällä julkaissutkaan 🙂 Kiitos vielä lisäselvityksestä, näinhän se on ja hyvä niin, vammaisjärjestöissä tehdään paljon hyvää työtä!

      Reply
  • satunnainen matkaaja
    11.4.2017 at 09:38

    En satu tuntemaan yhtään vammaista henkilöä nimeltä Jari. Kommentoijien kommentteja lienee luvallista myös kommentoida, eikä tänne kirjoittamasi ”sinun” totuutesi ole ainoa, eikä varsinkaan oikea totuus. Vammaisia on hyvin erilaisia ihmisiä kuten vammattomiakin, toiset onnekkaampia kuin toiset. Itse kuulut onnekkaisiin vammaisiin, sillä saat yhteiskunnalta selvästi enemmän kuin useimmat kaltaisesi vammaiset. Jokainen voi käyttää saamansa rahat (eläke, takuueläke, hoitotuet ja palkkatulot) miten haluaa vaikka matkustamiseen. Vammaisjärjestössä tai jossain vammaissäätiössä saatavaa palkkatuloa en katsoisi ansiotuloksi sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä se on yhteiskunnan tukirahaa, verokertymästä tehtäviä tulonsiirtoja. Se on siten riippuvaista Suomen kansantalouden tilasta ja jos Suomi menestyy, jaettavaa tukirahaa on enemmän ja jos talous on heikko, ulkomaankauppa ei vedä, jaettavaa on vähemmän, tulonsiirtoja ei voida tehdä, palvelujärjestelmäänkin joudutaan kohdistamaan leikkauksia ja tukirahaa on alhaisemman verokertymän vuoksi vähemmän jaettavissa heikko-osaisten palveluihin ja tukityöhön. Matkustat siis yhteiskunnan tukirahalla, et ansaitsemillasi rahoilla, mikä ei ole väärin, koska järjestelmä mahdollistaa sen. Esimerkiksi metallimies, paperitehtaan työntekijä, sataman ahtaaja ja moni muu teollisuudessa työskentelevä maksaa matkansa, jos matkustaa, itse ansaitsemillaan rahoilla, joista maksamilla veroillaan hän rahoittaa myös osaltaan yhteiskunnan palvelujärjestelmää, josta kaikki vammaiset ja osa vammattomista nauttii.

    Reply
    • Johanna
      23.4.2017 at 12:24

      Joopa joo. Itse katson perheemme matkustavan minun ansiotyöstäni säästämilläni rahoilla, mutta tosiasiassa veronmaksajathan sen kustantavat! Pienipalkkaisena hoitajana (osa-aikaisena) julkisessa terveydenhuollossa siis… Ja veroja maksan. Ja syksyllä lähdemme Thaimaaseen siis yhteiskunnan tukirahoilla..
      Vammaisjärjestön ja -säätiön palkkalistoilla on ihan varmasti myös lukematon määrä vammattomia ihmisiä, hekö eivät siis teekään ansiotyötä vaan nauttivat veronmaksajien tukirahoista?
      Vaikeaa sairautta sairastavan teinin äitinä yhtenä hyvinvointiyhteiskunnan mittarina pidän sitä kuinka huonompi-osaisista pidetään huolta. Tasa-arvoisessa (?) Suomessa riittää kuitenkin vielä työtä tälläkin saralla. Ja kateellisia..
      Kiitos Sannalle tästä blogista, täältä on saanut hyviä neuvoja liikuntaesteisen kanssa matkailuun. Ja rohkeutta lähteä. Rohkeutta unelmoida. Nähdä maailmaa.
      Maailma on erilainen lottovoittajan ( lue suomalaisen) silmin.

      Reply
  • tunnollinen veronmaksaja
    19.4.2017 at 15:23

    Vastaus postauksen otsikkoon: maksavatko veronmaksajat matkani, on kyllä. Se tapahtuu tulonsiirtojen ansiosta, joihin hyvinvointivaltiolla on ollut vielä toistaiseksi varaa. Vaikeavammaiselle maksettava eläke, takuueläke, hoitotuki ja palvelujärjestelmän tuottamat palvelut, kuten apuvälineet ja henkilökohtainen apu, ovat yhteiskunnan tulonsiirroista tulevaa rahaa, ei siis Sanna Kalmarin omaa itse ansaitsemaa rahaa. Hänen palkkatulonsa ovat ansaittua rahaa, joka saatetaan myös rahoittaa yhteiskunnan verovaroista, mikäli Kalmari työskentelee kolmannella sektorilla jossain sote-järjestössä tai säätiössä ns. vammaistyöpaikassa. Vaikka palkkatulo on ansaittua, se on silti yhteiskunnan tukirahaa, joten veronmaksajat maksavat välillisesti Kalmarin matkat. Totuus ei kiertelemällätai selittelemällä muuksi muutu. Kiitos totuudenmukaisista kommenteista, joissa asia sanottiin suoraan toisin kuin Kalmarin postauksessa, jossa totuutta pyrittiin peittelemään. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.

    Reply
    • Jani
      30.12.2017 at 13:17

      Eikös kaikkien virkailijoiden ja kunnallisten työntekijöidenkin palkat makseta verovaroista?

      Reply
  • Kallen kiipeilypuu
    22.4.2017 at 18:56

    Vammaisjärjestöissä ei tehdä todellakaan hyvää työtä. Ne ovat vain vammaisten päivähoitopaikkoja, kuten Kynnys ry. Se joutaisi lopettaa ja kun Kalle Könkkölä potkaisee tyhjää, Kynnyksen toiminta lakkaa. Vammaiset niputetaan invalidiliiton alle ja jokunen vammainen saattaa päästä sinne päivähoitoon. Mutta yhteiskunnan säästötalkoot kohdistuvat vammaisiin nimenomaan vammaisten päivähoitopaikkojen karsimisena, joita jotkut vammaiset myös työpaikoiksi kutsuvat.

    Reply

Leave a Reply