Aurinkorannikko Espanja Eurooppa

Málagan kauppahalli, satama ja ranta

Ajatukseni alkavat olla jo vahvasti Saksassa, jonka tarjoamiin upeilta kuulostaviin elämyksiin sukellan ensi viikolla. Ennen sitä haluan jakaa kanssanne kuitenkin ainakin tällä erää viimeiset kokemukseni Málagasta. Luitkin varmaan jo hotellistamme ja ensivaikutelmistani sekä täydellisestä päivästäni korkealla, jonka aikana koin ”haluan palata”-hetken. Satamassa, kauppahallissa, rannoilla, puistossa ja kaduilla emme kuitenkaan ole olleet vielä tarpeeksi. Kaiken sen ehti onneksi kokea yhden päivän aikana. Keskitytään seuraavaksi kauppahalliin, satamaan ja vielä vähän rantaan.

Kauppahalli Mercado Central de Atarazanas sijaitsee vain noin puolen kilometrin päässä, hotelliltamme juna-asemalle päin. Turisti-infosta ensimmäisenä päivänä saamamme kartta on oikein hyvä ja siihen on merkitty kaikki kaupungin tärkeät paikat, niin myös tämä. Kauppahalli on avoinna maanantaista lauantaihin klo 8-15. Paikka on kuin meriakvaario ja kotieläintila, sillä erotuksella, että ihmeteltävät otukset ovat kuolleita. Myynnissä on siis mitä ihmeellisimpiä ja hyvin eri kokoisia  ilmeisen eksoottisia kaloja, joita jään silmät selällään tuijottamaan, lihoja, joista osan kohdalla on pakko kääntää katse pois sekä ihania värikkäitä hedelmiä. Kaikkialla kuhisee, ihmisiä on paljon, myyjät huutelevat asiakkaille ja toisilleen. Täällä todella kuulee, näkee ja haistaa, tungos-kohdissa myös tuntee. Monet tulevat kauppahalliin myös sen upean ikkunamaalauksen vuoksi.

 

 

Hetkeksi herää jälleen muuttoinnostus, sillä näen itseni ostoksilla täällä. Realismin ääni pääni sisällä sanoo kuitenkin heti, etten osaisi valmistaa yhdestäkään kalasta mitään ja voisin ensin aloittaa siitä, että tunnistaisin täällä jonkin kalan. Unohdetaan siis kokkaukset hetkeksi, mutta tänne kannattaa tulla, vaikkei ostoksia tekisikään.

Kauppahallilta on lyhyt matka satamaan, jonne suuntaamme seuraavaksi. Tänään piti olla epävakaista, mutta säätiedotus on huijannut, sillä aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. Satama-alue on tyylikäs ja sinne on yön aikana ankkuroitunut risteilijäalus. Satamassa on paljon kahviloita ja ravintoloita ja istahdamme yllättävän auringon kunniaksi niistä heti ensimmäiseen nauttimaan taivaallisen hyvää tuorepuristettua appelsiinimehua. Tämän jälkeen kiertelemme rauhassa sataman kaupoissa. Mukaan kotiin lähtee perinteiseen tapaan magneetti sekä heräteostoksena ihana kesämekko. Satamassa on oikein hyvät inva-wc:t erikseen miehille ja naisille. Lastenhoitohuone on lisäksi kerrankin erikseen. Inva-wc:itä ei ole merkitty vessojen opastekyltteihin täällä oikeastaan missään. Ehkä se vaan sitten on niin itsestään selvää, että niitä on siellä missä muitakin vessoja. Olen muuten pariin kertaan kiinnittänyt huomiota myös lasten leikkipaikkoihin niin täällä satamassa kuin muuallakin, sillä myös ne näyttäisivät olevan esteettömiä. Tavallaan surullista, että nämä asiat ovat niin harvinaisia, että ne ansaitsevat hehkutusta, mutta siis wau! Lounasaikaan istahdamme melko lailla toisessa päässä satamaa olevaan ravintola Plazaan, luonnollisesti aurinkopöydän vuoksi. Valinta on erinomainen, sillä syötyämme kevyen tapas-lounaan ja maksettuamme laskun, talo päättää tarjota kaikille paikalla olijoille lasilliset kuohuvaa ja melkoisen maistuvat kakut. No mikä ettei! Vessakin löytyisi.

 

 

Satama-alue päättyy kauniiseen valkoiseen majakkaan, jonka jälkeen käännymme vasemmalle Malaguetan rannalle. Täällä olemme olleet ennenkin. Ranta on melko pitkä ja hienohiekkainen. Siellä täällä on laatoituksia siten, että pääsisin hiekalle. Ihmisiä rannalla ei vielä juurikaan ole ja auringonottoalueita parhaillaan pystytellään. Jatkamme vielä hieman eteenpäin, jossa on selkeimmin liikuntarajoitteisille tarkoitettu kohta. Täältä löytyy myös inva-wc, jonka odotustila näyttäisi toimivan tällä hetkellä myös rantapummien asuinpaikkana. Liukuovea ei saa lukkoon, mutta estän sähkärin renkaalla sen aukeamisen. Tilaa vessassa on yllin kyllin ja suihkuunkin pääsisi. Paperia ei ole, mutta omasta laukusta onneksi löytyy. Hiekka on kauempana vesirajasta niin kovaa, että siinä pystyy ajamaan ja menemme pienelle nurmialueelle hetkeksi hengähtämään. Vielä pitäisi käydä satama-alueen vieressä olevassa puistossa ja tuliaisostoksilla, mutta eiköhän sinne vielä ehdi. Huomenna on taas kiire, miksi siis nyt ei vain nauttisi.

 

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply

%d bloggaajaa tykkää tästä: