Valikko
Italia / Toscana

Matkanjohtajana lumoavassa Toscanassa & päiväretki Firenzeen

Firenze, oi Firenze. Toscanan maakunnan pääkaupunki ja sen sydän, renessanssin synnyinsija, ulkoilmamuseo, taiteen keskittymä, Italian kaunein kaupunki… Määritelmiä on monia. Toteutin haaveeni Firenzessä vierailusta jo vuosi sitten Toscanan matkallani ja tänä kesänä pääsin kaupunkiin uudestaan, matkaseuranani ryhmä lomalaisia. Työtäni matkanjohtajana jo vähän pohjustin edellisessä postauksessani, jossa kerroin teille Sienasta.

Ajoimme Lucignanosta Firenzeen kahdella pikkubussilla aika tarkalleen 1,5 tuntia. Matkat sujuivat kaikilla molempiin suuntiin nopeasti: Menomatka maisemia ihaillen ja paluumatka päivästä väsyneenä torkkuen. Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli Piazza Michelangelo, jossa vietimme puolisen tuntia katsellen ja kuvaten tätä maisemaa. Kuvat kertokoot miksi.

Ylhäältä päin saa hyvän yleisnäkymän Arno-joen halkomasta kaupungista, sillä alhaalla kapeahkoja katuja kiertäessä voi kerrallaan keskittyä vain joihinkin yksityiskohtiin. Ylhäältä päin toiseen suuntaan aukeava maisema taas kuvastaa hyvin vilkkaan kaupungin sijaintia lähellä Toscanan maaseutua.

Piazza Michelangelolla pakkauduimme jälleen autoihin ja ajoimme alas Firenzen ytimeen. Jäimme pois Santa Grocen kirkon vieressä, Piazza Santa Grocella. Meillä ei ollut yhteistä ohjelmaa, vaan jokainen sai viiden tunnin ajan kierrellä oman maun mukaan. Apuna oli kartta, johon oli merkitty helpoimmat kadut kulkea apuvälineiden kanssa, esteettömiä kahviloita ja ravintoloita sekä kolme inva-wc:tä. Heti aluksi meitä tervehti sadekuuro, jolta päädyimme avustajaystäväni kanssa suojaan hyvin pieneen sivukadun trattoriaan, jossa pääasiassa italialaiset asiakkaat nauttivat lounastaan. Hyvin usein parhaita valintoja ovat paikat, joiden edustalle ei ole aikaa jäädä tutkimaan ruokalistoja tai niitä listoja ei siellä edes ole, niin nytkin. Söin erittäin hyvää lihaa rucolan ja parmesanin kera. Hyvin yksinkertaista, niin kuin alueella on tapana.

Vatsat täynnä kävelimme Piazza Signorian halki, ohi Uffizin taidemuseon (jonne vielä haluan sisään!) kohti Ponte Vecchion siltaa. Kävelimme sillan yli ohi kultakauppojen joen toiselle puolelle, jossa turistit yhtäkkiä kaikkoavat. Vaeltelimme hetken päämäärättömästi, kunnes alkoi taas kevyesti sataa ja oli pakko pysähtyä juuri kohdalle sattuneen gelaterian katoksen alle.

 
 

Gelateria löytyy Firenzestä joka nurkan takaa ja tiskit ovat usein valtavan kokoisia. Aidon italialaisen jäätelön eli gelatonhan sanotaan olevan terveellistä, sillä se sisältää niin paljon aitoa marjaa tai muuta raaka-ainetta ja vain vähän rasvaa ja sokeria verrattuna esimerkiksi Suomessa syötäviin jäätelöihin. Jäätelö-teemamatka voisi olla seuraava tavoitteeni…

Firenzen kaduilla liikkuminen on pääasiassa helppoa, sillä korkeusvaihteluita ei ole. Päällyste on monin paikoin isoa laattaa, joka on välillä Sienan tavoin epätasaista. Sähköpyörätuolia eniten tärisyttävää pientä mukulakiveä ei juuri tarvitse kohdata, varsinkaan ydinkeskustassa ja nähtävyyksien ympärillä. Kiertelimme tälläkin kertaa ihailemassa upeaa tuomiokirkko Duomoa ulkoapäin ja kuljimme halki ostoskatujen, joita Firenzessä on useita. Kaupungissa riittäisi nähtävää niin moneksi päiväksi, että jälleen sinne mennessä tuli olo, että pelkkä vaeltelu on paras vaihtoehto, sillä sisään museoihin ja kirkkoihin ei kuitenkaan ehtisi. Ensi kerralla voisin alkaa jo syventyä.

Kahden kaupungissa vierailun perusteella olen aika varma, että Firenze ei ole suosikkini Italian kaupungeista. Haluaisin antaa sille kuitenkin mahdollisuuden ja kokea kaupungin vilkkaimpien turistiaikojen ulkopuolella. Olen varma, että me kameroiden kanssa innokkaina kulkevat poistamme joka salaman räpsäisyllä jotain kaupungin taiasta, joka avautuisi paremmin esimerkiksi syksymmällä kun meitä turisteja olisi vähemmän. Toisaalta kyse saattaa olla myös siitä, että kaupunki ei paljasta kaikkea vain lyhytaikaiselle vieraalleen, vaan pakottaa tulemaan uudestaan. Niin tai näin, tulen joka tapauksessa oikein mielelläni.

Tähän matkaan liittyy myös seuraavat artikkelit:

Päivä Sienassa
Vierailu Lucignanossa
Hotelli I Girasoli
About Author

Maailman mahdollisuudet näkevä esteettömän matkailun asiantuntija ja matkabloggaaja, Palmuaseman kirjoittaja ja esteettömän matkailun kouluttaja.

3 Comments

  • Unknown
    6.7.2014 at 15:19

    Olet oikeessa tossa kamera-asiassa, mäkin haluun Firenzeen uudestaan!

    Reply
  • Unknown
    6.7.2014 at 15:24

    Jäätelömatka sopis kans!

    Reply
  • Palmuaseman Sanna
    6.7.2014 at 18:14

    No niin, "Lisää jäätelöä Firenzessä" -teemamatkaa pystyyn sitten vaan 🙂

    Reply

Leave a Reply