Eurooppa Italia Toscana

Matkanjohtajana lumoavassa Toscanassa & päiväretki Sienaan

Elämänfilosofiani pohjautuu pääasiassa ajatukselle, että jos jotain vain tahtoo tarpeeksi paljon, keinot toteutukseen kyllä löytyvät. On kuitenkin asioita, jotka eivät ole aina istuneet tähän ajatusmalliin. Yksi niistä on haave matkaoppaan työstä, sillä kaikki näkemäni matkaoppaat ovat nousseet bussin portaita ylös ja johdattaneet lomalaisia muinaisissa tippukiviluolissa. Haaveen toteuttaminen ei nyt sentään ihan niin mahdottomalta ole tuntunut kuin lapsuuden suunnitelmani tulla hevosen selässä temppuilevaksi akrobaatiksi, mutta vaikealta kuitenkin. Toisessa filosofiaan istumattomassa haaveessa tutustutaan sähköpyörätuolilla keskiaikaisiin kaupunkeihin ja kyliin, joita ei aikanaan taidettu suunnitella sitä tarkoitusta varten. Ja kas, ihan oikein minulle, sain syötäväksi omat ennakkoluuloni. Niiden tuhoaminen tuntui onneksi erityisen hyvältä.

Johdatin nimittäin viime viikolla matkalaisia ympäri historiallisia kaupunkeja ja kyliä. Bussiin pääsee nykymaailmassa hissilläkin ja keskiaikaiset kaupungit hurmaavat, kun tietää mitä katua pyörätuolilla kannattaa kulkea. Kaikesta tästä saatte lukea seuraavissa postauksissani, jotka johdattavat teidät ihanaan Toscanaan, johon jo viimeisimmässä kirjoituksessani palasin. Aloitetaanpa kuitenkin Sienasta.

Siena on kaupunki Toscanan alueen sydämessä. Sen kulta-aikoja vietettiin 1200-1300 -luvuilla ja kaupunki on edelleen hyvin samanlainen kuin 1300-luvulla. Kaupunki sijaitsee useiden kukkuloiden päällä, 322 metrin korkeudessa. Myönnetään, että ennakkoluulot esteettömyyden suhteen ovat ymmärrettäviä. Esteettömällä matkalla tällaiset asiat on kuitenkin ennakkoon selvitetty.

Sienan pääkadulla kulkeminen on todistetusti mahdollista myös pyörätuolin tai muiden apuvälineiden käyttäjille. Katu tosin koostuu leveistä laatoista, jotka ovat paikoin epätasaisia ja epämiellyttäviä erityisesti manuaalipyörätuolin pienien etupyörien kannalta. Välillä kadulla on myös loivia mäkiä. Porukassamme oli rollaattorin, sähkömopon, sähköpyörätuolin ja manuaalipyörätuolin kanssa kulkevia sekä käveleviä, mutta kaikki kokivat nauttivansa päivästä alustan epätasaisuudesta huolimatta. Pääkatu kulkee bussiasemalta (jonne mekin jäimme) aina Sienan tuomiokirkko Duomolle asti. Matkaa kertyy reilu kilometri. Väliin mahtuu myös Sienan sydän, Piazza del Campo, jota voi lähestyä usean kadun kautta. Yksi kaduista on kuitenkin helppokulkuisin, muilla on paljon portaita ja mäkiä. Pääkadulla on paljon kauppoja ja kahviloita. Mukanamme oli kartta, johon oli merkitty esteettömimmät kadut sekä neljä inva-wc:tä. Vierailin niistä yhdessä, joka oli tarpeeksi tilava ja siisti. Vessoja on tasaisin väliajoin eri puolilla esteettömintä reittiä. Vessamaksu on 50 senttiä.

Suuntasimme ensin porukalla Sienan upeaan tuomiokirkko Duomoon, jonka jälkeen hajaannuimme tutkimaan vapaasti kaupunkia. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1136-1382 ja siitä piti tulla maailman suurin. Tai ainakin hienompi kuin Firenzessä, sillä kaupunkien välillä oli jatkuvaa kilpailua. Rahat kuitenkin loppuivat kesken, suurinta ei tullut, mutta mielettömän hieno kylläkin. Upea ulkokuori, mutta vieläkin hienompi sisältä. Täynnä pieniä yksityiskohtia ja mestareiden taidon näytteitä. Yksikään kuvistani ei ikävä kyllä kerro tarpeeksi. Kupolia koristaa upea tähtitaivas, lattia on mosaiikkia ja koristeluista ovat vastanneet muun muassa Michelangelo ja Donatello. En ole koskaan ollut kirkkojen kiertäjä, mutta täällä olisin voinut viihtyä pidempäänkin. Kirkkoon pääsee sivustalla olevaa ramppia pitkin ja maksutta niin vammainen henkilö kuin hänen avustajansakin. Lipunmyyntipisteellä täytyy kuitenkin käydä lippu hakemassa. Kirkon yhteydessä toimii Museo dell’Opera, jossa on lisää mestareiden töitä.

Piazza del Campo, lyhyemmin Il Campo, on Sienan sydän. 1100-luvulla rakennettu aukio on viuhkanmuotoinen aukio paikassa, jossa kolme harjua kohtaavat. Siinä on yhdeksän päällystettyä osaa, jotka kuvaavat yhdeksää neuvostoa, jotka keskiajalla hallitsivat kaupunkia. Piazza del Campon ympärillä olevat talot ovat ikivanhoja ja muistuttavat 1200-1300 -luvun kulta-ajoista. Aukiota hallitsee Palazzo Publico, kaupungintalo. Se rakennettiin 1200-luvun lopulla ja sen nelikulmainen kellotorni Torre del Mangia 1300-luvulla, luonnollisesti Firenzen kellotornia korkeammaksi. Se on itseasiassa 102 metrin korkeudellaan Italian toiseksi korkein kellotorni. Paremmaksi pistää Venetsia. Tornin huipulle on 505 porrasta ja periltä upeat näkymät, jotka ymmärrettävästi jätimme kokematta… Yhdessä Piazza del Campo, Palazzo Publico ja Torre del Mangia muodostavat Unescon maailmanperintökohteen. Kaksi kertaa vuodessa Piazza del Campolla järjestetään tunnettu hevoskilpailu Palio. Siinä hevoset kiertävät Piazza del Campon kolme kertaa. Tapahtuma on Toscanan alueen tunnetuin ja kerää paikalle valtavasti ihmisiä. Palio järjestetään itseasiassa tätä kirjoittaessani, eli tänään 2.7. Toinen Palio järjestetään vuosittain 16.8.

Piazza del Campoa ympäröi joukko ravintoloita, joista yhdessä nautin maittavaa pizzaa. Hinta-laatusuhteeltaan aukion ravintolat eivät taatusti ole Sienan parhaita, mutta yhden päivän visiitille tämä on hyvä ratkaisu, sillä samalla voi katsella elämää piazzalla. Paliota valmisteltiin jo ja paikalla oli muun muassa suoja-aitoja, jotka vähän häiritsivät näkymää. Piazzalla oli myös melko paljon turisteja ja heille tarkoitettuja turistikojuja. Näkemisen arvoinen paikka silti ehdottomasti. Sanotaan, että vanhoja rakennuksia katsellessa aika pysähtyy ja uskon saaneeni kiinni tuosta ajatuksesta. Samoin ajatteli varmasti myös parvekkeella kirjaan uppoutunut mies.

En yhtään ihmettele, miksi Siena kuuluu paikkoihin, jotka Toscanan lomalla kannattaa nähdä. Siellä voi vain kulkea ympäriinsä ja tuntea historian. Etäisyydet ovat kaupungissa lyhyitä. Jos kaupungissa viettää pidemmän aikaa, on se hyvä tukikohta tutustua myös lähellä olevaan maaseutuun ja esimerkiksi Chiantin viinialueeseen. Me tulimme paikalle noin 45 km:n matkan tukikohdastamme Lucignanosta (josta kuulette vielä lisää) omilla pikkubusseillamme. Muista kaupungeista Sienaan pääsee parhaiten bussilla. Firenzestä Sienaan on noin 75 km:n matka ja busseja kulkee tiheään muun muassa Sitabus -bussiyhtiöllä. Ikävä kyllä näiden bussien esteettömyydestä en osaa sanoa.

Ai niin sen pizzan jälkeen ostin suussa sulavaa jäätelöä, gelatoa, jota siirryin syömään paahtavasta auringosta varjon puolelle. Kuumuuden tunsi siinäkin, mutta se ei haitannut yhtään. Onni voi olla suurta työmatkoillakin.

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply

%d bloggaajaa tykkää tästä: