PING Helsinki pohdinta

Minä ja PING Helsinki, inspiraatiotulva ja kasvutarina

PING Helsinki 2017 KANSI

Eilen oli yksi kevään odotetuin ja sometetuin päivä. PING Helsinki Business Festival järjestettiin jo kolmatta kertaa ja minulla oli suuri kunnia olla 250:n mukaan valitun Content Gurun joukossa niin ikään jo kolmatta kertaa. Hieman flunssaisena, aika kukikkaana, todella innostuneena ja tunnelmaan heittäytyneenä, niin kuin idea flunssaa lukuun ottamatta olikin. PING Helsinki on kasvanut näiden parin vuoden aikana merkittävästi. Ja hei, niin minäkin!

Kaksi vuotta sitten PING Helsinki järjestettiin ensimmäistä kertaa. Silloin oltiin Eckerö Linella ja Tallinnassa. Tuosta päivästä kirjoittamassani jutussa loistaa kyllä hyvin se, kuinka hieno tapahtuma on ollut alusta asti. Viime vuoden tunnelmia jaoinkin vaan Facebookin puolella, mutta silloin Hotelli Långvikissa järjestetty tapahtuma oli jo paisunut edellisvuotta huomattavasti suuremmaksi. Pieneltä sekin tuntui kuitenkin tämän vuoden rinnalla. Clarion Hotelli Helsingissä järjestetty tilaisuus kokosi paikalle nyt yli 600 osallistujaa. PING tulee sanoista people, interestes, networks ja gathering. Perusidea siis on, että yhteen tuodaan Suomen vaikutusvaltaisimmat sisällöntuottajat eli tarinan kertojat (bloggaajat, vloggaajat, kuvaajat, tubettajat…) sekä sellaisten yritysten edustajat, jotka ovat ymmärtäneet tai haluavat ymmärtää sisällöntuottajien voiman, merkityksen ja mahdollisuudet. Meitä hemmotellaan käsittämättömän hyvillä puitteilla, uudella tiedolla ja/tai oivalluksilla sekä toisillamme.

Puitteet

Kaikkien PINGien tapahtumapaikkaa valitessa on otettu huomioon hyvin monta asiaa, minun kannaltani tärkeimpänä niistä esteettömyys. Lokakuussa 2016 avattu Clarion Hotel Helsinki toimi nyt tästä näkökulmasta erinomaisesti. Käytössämme oli koko valtava 700 paikkainen kokouskeskus kahdessa kerroksessa. Kerrosten väliä pääsin kulkemaan kätevästi hissillä ja tilojen kalustus, yhteistyökumppanien pisteet, tarjoilut yms. oli suunniteltu niin, että pääsin kulkemaan suuresta ihmismäärästä huolimatta erittäin hyvin. Tilava invavessa löytyi molemmista kerroksista. Aamiainen ja iltapäiväkahvit oli jaettu kahteen kerrokseen ja niitä nautittiin verkostoitumisen merkeissä ja yhteistyökumppanien pisteisiin samalla tutustuen. Pöytiä ei ollut, mikä on minulle aina vähän haastavaa, mutta pöydän kulma teekupille tai skumppalasille löytyi aina jostain. Lounaan ja illallisen nautimme alakerran ravintolan buffet-pöydästä. Siellä tarjoilut oli sijoitettu poikkeuksellisen korkealle varsinkin lämpimien ruokien pöydässä, eikä ruokaa ollut mitään mahdollisuutta nähdä minun peruskorkeudelta. Onneksi on sähkärin hissi (mietin muuten yksi päivä olisiko vain helpompaa tehdä maanpinnan yläpuolella liikkuvia, lentäviä sähkäreitä kuin esteetöntä ympäristöä? Silloin tosin sähkärin tarvitsisisivat myös kaikki he, jotka esteettömässä ympäristössä pystyisivät kävellä eli ihan hirvittävän moni.) Yön vietin Clarionin Superior-luokan esteettömässä huoneessa, jonka sain lopulta standard-huoneen hinnalla huomautettuani, että esteettömyys ei ole mukavuuskysymys, josta kuuluu maksaa lisää, vaan välttämättömyys. Hotellissa ei nimittäin ole standard-luokan esteettömiä huoneita ollenkaan tarjolla. En vielä tiedä onko tämä yleinen käytäntö vai ainoastaan heille, jotka tajuavat huomauttaa vai onko aina heillekään. Huone toimi minun tarpeisiini hyvin, vaikka olen kuullut myös huonompia kokemuksia. Tällä kertaa tarkempi syynäys ei ollut kuitenkaan tehtävälistalla. 16. kerroksen Sky Bariin pääsee hyvin hissillä ja siellä fiilistelimme tällä kertaa muun muassa tapahtuman yhteistyökumppanin Finnairin loungessa. Katolla oleva uima-allas on rakennettu typerästi korokkeelle muutamien portaiden päähän eli altaaseen ei ole asiaa, vaikka se yksi hotellin tunnusmerkki onkin. Muilta osin Clarion Helsinki on kyllä viihtyisä ja upea. Isot plussapisteet tarjoiluista. Etenkin aamiainen oli ihana ja erityisen monipuolinen!

Untitled

Untitled

Untitled

Tieto & oivallus

PING Helsinki oli jälleen varustettu kovaakin kovemmilla puhujilla. Aamun keynote-puheenvuoroissa huikea Ann Handley haastoi katsomaan jo vuoden päähän, kertomaan vahvasti omaa tarinaa, ei mitään, mitä joku muu jo kertoo. Futuristi Ilkka Halava kolahti minuun juuri nyt kuitenkin vielä kovemmin. Hän kannusti meitä nuorempia rakentamaan kokonaan uutta Suomea ilman, että otamme juuri mitään vanhaa mukaan. Töihin mukaan vietäväksi sain muun muassa sen, että kehityskeskustelu on kommunikointikyvyttömien saattohoitotyökalu… Työn ja vapaa-ajan raja on hälvenemässä. Vanhanaikaisuuden näkee työntekijöistä, jotka kiiluvin silmin odottavat lomaa, vaikka oikeasti työn pitäisi olla sellaista, että sen katkeamista ei tarvitsisi odottaa. Läsnäolijat tuntuivat ymmärtävän tämän hyvin nopeasti. Vaikuttajamarkkinointi on tätä hetkeä ja se on tulevaisuutta, se on jokaista hetkeä, siinä ei ole työaikoja. Päivän juonsivat kiehtovat persoonat Emilia Lahti ja Joonas Pesonen ja aamun kruunasi kaikin puolin ihanan Mikko Harjun ”Sinä riität” -biisi livenä. Iltapäivän työpajoissa opin Shawn Smithin johdolla lisää Facebookin Live-lähetysten tekemisestä ja niiden kannattavuudesta. Niitä on tosi kiva tehdä ja niitä on taatusti tämän jälkeen luvassa lisää! Toisessa työpajassa keskityin Sebastian Canavesin johdolla miettimään oman brändini kirkastamista ja Palmuaseman kehittämistä. Sinällään tuttua asiaa, mutta joka kerta näitä asioita miettiessä tulee uusia oivalluksia, niin nytkin. Katsotaan, mikä on lopputulos. Päivän päättivät Tika Larasatin puheenvuoro vaikuttajamarkkinoinnista, joka ei suoraan sanottuna jäänyt kovin kirkkaana mieleen. Sen sijaan Youtuben supertähti, videoiden tekijä Casey Neistat oli todella inspiroiva. Mikä vaan on mahdollista, riskejä on pakko ottaa ja turvallisen tien valitsemalla häviää tänä päivänä jo ennen kuin on edes aloittanut. Kiehtova ajatus ihan koko elämää ajatellen.

Untitled

Ihmiset

Parasta! Nämä kuusi vuotta Palmuaseman parissa ovat olleet samaan aikaan erittäin yksinäisiä ja samaan aikaan tuoneet mukanaan ihan mielettömän määrän uusia ystäviä. Tietokoneen vieressä vietetyt tuhannet tunnit ovat aika yksinäistä puurtamista, vaikka tiedänkin kirjoittavani teille. Tällaisten tapahtumien avulla jaksaa kuitenkin taas kauan. Kaikilla on ihan oma juttunsa, ihan oma tapansa tuottaa sisältöä ja usein ihan eri kanavakin, mutta silti meitä yhdistää halu kertoa tarinoita, sanoin, kuvin tai videoin sekä kokemus siitä, millaista se on. Aivan huikeita tyyppejä, joista osasta on tullut hyviä ystäviä ja hyvin monen muun kanssa on joka kerta yhtä ihana nähdä. Esimerkiksi kuvan Inka Archie Gone Lebanon -blogista! Tälläkin kertaa sain tavata myös suuren joukon uusia ihmisiä, vaihtaa ajatuksen tai sata. Ja nähdä paljon omia idoleita! Oppiosuuden jälkeen inspiraatio jatkui vielä pitkälle yöhön. After Partyt juonsivat radiokanava NRJ:n juontajat Janne ja Allu, baarin rommista ja inkivääristä tehdyt drinkit tekivät (ainakin hetkellisesti) hyvää flunssalle, esiintymässä oli laulaja-lauluntekijä Eveliina ja täydelläkin tanssilattialla oli hyvin tilaa myös pyörilleni.

Untitled

Untitled

Minä

Omaan tarinaan täytyy uskoa, siitä täytyy olla ylpeä. Ensimmäisessä PINGissä olin hyvin yllättynyt, että minut valittiin mukaan niin kovien nimien joukkoon. Minut, joka teen ihan vaan tällaista pientä blogia. En tuntenut juuri ketään ja olin vähän pihalla. Viime vuonna tunsin jo aika paljon enemmän, enkä ollut ihan niin pihalla, mutta vähän häkeltynyt silti. Mutta hei, tänä vuonna menin jo paikalle varmana siitä, että olen ansainnut paikkani. Enää vain minä en tuntenut ihmisiä, monet tunsivat myös minut. Ihan vielä en täysin osannut esitellä itseäni oman alani parhaana niin kuin pitäisi, vielä tarvittiin inspiroivia ystäviä viereen täydentämään omaa esittäytymistä uusille ihmisille. Ensi vuonna osaan kyllä, opin sen nyt taas. Parhautta on tällä alalla mahdoton mitata ja jokaisella voi olla asiasta oma mielipiteensä, mutta miksi ihmeessä tekisin, jos en itse uskoisi omaan tarinaani? PING Helsingin upea tiimi, alusta asti mukana olleet aikaansaamisidolini Inna-Pirjetta Lahti, Aku Varamäki ja Sanna Salovuori, tänä vuonna mukaan tulleet Emmi Nuorgam ja Laura Satamo (Edit! Emmillä oli osaavat sormensa pelissä jo edellisvuoden PINGissä) sekä kahdessa aiemmassa mukana ollut inspiraatioystäväni, Kaukokaipuun Marinella Himari ovat lähteneet alusta asti tekemään parasta. Idean ensimmäisenä päivänä siihen uskoivat he, nyt jo yli 600 henkeä (+ kaikki ne sadat mukaan hakeneet Content Gurut, joita ei valittu mukaan). Olin ylpeä saadessani olla mukana ja tunsin olevani just oikeassa paikassa! Kiitos PING Helsinki, että muistutit minua siitä taas!

Nyt muuten sinä voit ilmiantaa mielestäsi parhaan vaikuttajan. Tämän vuoden Blog Awards Finlandiin kerätään yleisön ehdotuksia. Jos Palmuasema on mielestäsi joukosta erottuva ja tunnustuksen ansaitseva, käy ehdottamassa sitä vuoden matkablogiksi! Matkablogien kategoriassa etsitään vaikuttajaa, jonka sisältö maalaa maisemia niin läheltä kuin kaukaa ja antaa vinkkejä seuraavan reissun suunnitteluun. Vaikuttajaa, joka tarjoaa turistivinkkien lisäksi katsauksen kohteen sieluun ja syvimpään olemukseen ja jonka sisältö saa pakkaamaan matkalaukun, vaikka seuraavaa reissua ei olisi vielä varattu! Voit äänestää suosikkiasi monissa kategorioissa tai vain yhdessä. Ehdotuksia voi antaa toukokuun loppuun asti The Blog Awardsin sivulla. #TBAF 2017 on koko toimialan yhteinen kilpailu, jonka järjestää A-lehdet Oy.

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply
    Emmi Nuorgam
    29.4.2017 at 16:22

    Ihana juttu! 😍 Kiva että viihdyt!

    ps. Olen muuten ollut 1,5 vuotta PING Helsingissä mukana! 😉

    • Reply
      Palmuaseman Sanna
      29.4.2017 at 16:32

      No ilmankos tuntuukin kuin olisit ollut aina! Kiitos huomiosta, korjaan tämän faktan 😊

    Leave a Reply