Valikko

Oulu on kaupungeista nostalgisin. Vierailin noin kymmenen vuotta sitten kaupungissa useaan otteeseen, matkaseuranani usein kaksi parasta ystävääni. Meillä kaikilla oli kaupungissa omat tarinamme ja syymme mennä sinne, mutta samanaikaisesti loimme yhteistä äärettömän hauskaa ja tunnerikasta ystävyyden tarinaa. Matka reilun 600 kilometrin päähän kuului taittaa tietenkin raiteilla, sillä junan ikkunan heijastukset ja kohtaamamme ihmiset siellä kuuluivat olennaisina osina tarinaan.

Viime viikonloppuna taitoin tuon matkan pitkästä aikaa. Alla olevista kymmenen vuoden ”Juna Ouluun” -kuvista voi yrittää etsiä tuoreimman. Vaikea tehtävä, tiedän, sillä yhtään en tietenkään ole silmän väriä lukuun ottamatta muuttunut… Perjantaina työviikosta väsyneenä ja sunnuntaina viikonlopusta väsyneenä en ihan tavoittanut pitkän junamatkan ihanuutta samoin kuin ennen. Ouluunhan pääsisi tunnissa lentäen ja toisaalta kuuden tunnin istumisella pääsee myös palmun alle.

PicMonkey Collage

Matkaseurakseni lähti tällä kertaa Laura ja matkan motivaattorina toimi sähköpyörätuolisalibandyturnaus. Olen pelannut aikanaan sähkärisalibandya muutaman vuoden ajan, mutta tähtihetkistäni kentällä on jo useampi vuosi. Lajin parissa toki olen ja muun muassa maajoukkueen joukkueenjohtajuus on imaissut minut täysin mukaansa. Nyt kuitenkin lupauduin Helsinki Outsiders Juniors -joukkueen varapelaajaksi ja pyörin kentällä pitkästä aikaa. Tosi hauskaa! HOS Juniors on ihan mieletön joukkue. Pelaajat ovat noin 6-11 -vuotiaita ja tsemppi on ihan mieletön. Oli siis suuri kunnia saada pelata tällaisten tähtien kanssa. Varsinkin kun voitimme kaikki neljä viikonlopun otteluamme.

Esteetöntä majoitusta etsiessäsi suosittelen lämpimästi Original Sokos Hotel Arinaa. Se sijaitsee aivan keskustassa, kävelykatu Rotuaarilla. Kivenheiton päässä on kaikki palvelut. Hotellissa on viisi invahuonetta, jotka sijaitsevat päällekkäin kerroksissa 2-6. Suosittelen jo varausvaiheessa pyytämään huoneen mahdollisimman korkealta, ellet sitten erityisesti halua osallistua alapuolella olevan ravintola Amarillon yökerhon meininkiin huoneestasi käsin. Toisen kerroksen huoneeseen alakerran äänet kuuluvat nimittäin todella hyvin, sen saimme jälleen todeta. Vaihtomahdollisuutta ei nyt tietenkään ollut, sillä tällaisessa tapahtumassa invahuoneita riittää muutenkin vain murto-osalle tarvitsijoista. Onneksi arjen väsyttämän yöunet ei paljoa bassonjytkeestä häiriinny. Sekä huone että kylpyhuone ovat hyvin tilavia ja sohvasta saa tarvittaessa lisävuoteen.

image

 

image

 

image

Keväinen Oulu näytti kertakaikkisen parastaan. Pelipäivän jälkeen ehdimme lauantaina nauttia vielä auringosta Oulun torilla, jonne ei ole hotellilta pitkä matka. Maa oli vielä jäässä, mutta aurinko lämmitti jo Keltaisen aitan terassilla, jossa nautimme kuumaa minttukaakaota. Ilta jatkui ravintola Torerossa muun muassa sangrian ja Jasmin ihanassa seurassa, eikä liian suolainen ruokakaan jaksanut häiritä.

image

 

image

 

IMG_2655

 

Parasta Oulu on kesällä tapahtumien keskellä, mutta kyllä tämä kevätkin yllätti hyvin positiivisesti. Lauran blogissa on lisää ihania kuvia.

Bussin ikkunan takana kylmiä peltoja ja niillä usvaa.
Ympärillä samat naamat, ne naamat, joista mä tykkään.
 
Olen nähnyt, olen nähnyt, kuinka niiden iho muuttuu, tiedän kun ne rakastuu ja kun ne suuttuu.
Mitä pidemmälle, mitä pidemmälle, mä tuun, sitä huonommin muistan kaiken muun.
 
Harva jaksaa enää puhua, kun jäljellä on 100 km Ouluun.

Silloin radio käännetään pienemmälle ja kohta joku jo nukkuu.

-Scandinavian Music Group: 100 km Ouluun

image
About Author

Maailman mahdollisuudet näkevä esteettömän matkailun asiantuntija ja matkabloggaaja, Palmuaseman kirjoittaja ja esteettömän matkailun kouluttaja.

3 Comments

  • Marimente
    21.3.2015 at 09:57

    Voihan Oulu! Todellakin herättää nostalgisia tuntemuksia myös täällä <3 Oulu on näin Kajaanista kotoisin olevalle aina ollut se "suuri kaupunki", jonne lähetään vaateostoksille ja muun vastaavan sivistyksen ja palveluiden pariin. Viimeksi piipahdin Oulussa päiväseltään joulupyhien alla, ja olihan siellä edelleen samaa tunnelmaa – ja kesäsin tuo Keltasen aitan terassi on ihan must! 🙂

    Reply
  • Palmuaseman Sanna
    21.3.2015 at 19:56

    Voihan Oulu tosiaan! Nostalgiset kaupungit täynnä tunnelmaa ovat kyllä ihan mielettömiä.

    Reply
  • Inka
    22.3.2015 at 07:19

    Mää en kestä tätä Oulu-hehkutusta, se on vaan niin ihana kaupunki! Tää postaus olikin omiaan lievittämään koti-ikävää juuri sopivasti, sillä matkaan pohjoiseen taas parin viikon päästä. Tosi kiva, että sullakin on sinne jonkinlainen tunneside! 🙂

    Reply

Leave a Reply