ähtäri Suomi yhteistyö

Pyörätuolilla Ähtärin Eläinpuistossa

Kaupallinen yhteistyö Ähtärin Eläinpuisto kanssa.

Olen halunnut vierailla Ähtärin Eläinpuistossa siitä lähtien, kun ihanat pandat, Pyry ja Lumi, muuttivat sinne vuoden 2018 alussa. Tänä kesänä siihen tarjoutui loistava tilaisuus, sillä sain kutsun kylään testaamaan, millaista on liikkua pyörätuolilla Ähtärin Eläinpuistossa. Kutsu tuli juuri sopivasti Multian mökkiviikkoani ajatellen. Multialta on nimittäin Ähtäriin matkaa noin 60 kilometriä, joten se sopi erinomaisesti päiväretken kohteeksi. Seurakseni lähtivät avustajani ja kolme ystävääni, joista yhdellä on esteetön auto, joten pääsimme kätevästi liikkumaan. Ähtärin Eläinpuistoon pääsee kuitenkin esteettömästi myös junalla. Mökiltäni olisin päässyt sinne Keuruulta kohti Seinäjokea lähtevällä taajamajunalla, joka pysähtyy Ähtärin Eläinpuistossa. Esimerkiksi Seinäjoelta on niin ikään suora taajamajunayhteys, Tampereelta tullessa täytyy kerran vaihtaa. Näissä taajamajunissa on hissi pyörätuolia varten. Ähtärin Eläinpuiston junaseisakkeelta on noin 15 minuutin kävelymatka eläinpuistoon.

Jätimme automme Pandatalon, Snowpanda Housen, edustalla olevalle parkkipaikalle, jossa on invapysäköintiruutuja. Sesonkiaikaan pysäköinti on muutoin maksullista, mutta vammaisen pysäköintiluvalla maksutonta. Lipukkeen pysäköintiä varten saa lipunmyynnistä. Sen tarvitsee vasta pysäköintialueelta ulos ajaessa eli auton voi huoletta ensin pysäköidä. Ähtärin Eläinpuistossa lipun voi ostaa joko pelkästään Pandataloon, pelkästään puistokierrokselle eläinpuistoon ja farmiin tai yhdistelmälipun, jolla pääsee näihin kaikkiin. Yhdistelmälippu on kannattavin varsinkin silloin, jos haluaa nähdä pandat, sillä koko puiston pääsee näkemään maksamalla vain vähän ekstraa pelkän pandatalon sisäänpääsyyn nähden. 3-12 -vuotiaille on halvempi lippu. Ähtärin Eläinpuisto on vammaiskorttikohde ja kaikkien vammaiskortin haltijoiden avustaja pääsee sisään maksutta. Lippuhinnat löytyvät Ähtärin Eläinpuiston sivuilta.

IMG_20190711_150410

IMG_20190711_150332

IMG_20190711_150801

Aloitimme vierailumme Pandatalosta. Se on uusi, upea ja myös ihanan esteetön. Lumi ja Pyry köllöttelivät sisätiloissa, toinen bambua napostelemassa, toinen päiväunilla. Niillä molemmilla on omat tarhansa, sillä isopandat ovat yksineläjiä. Pandanaarailla on kiima-aika vain kerran vuodessa ja ensi keväänä onkin ensimmäistä kertaa tarkoitus kokeilla löytävätkö Lumi ja Pyry yhteyden. Isopandat ovat uhanalaisia ja Lumin ja Pyrynkin Suomeen sijoituksen taustalla on toive siitä, että ne lisääntyisivät. Suomen neljä vuodenaikaa vaikuttavat myönteisesti pandojen lisääntymisvaistoihin ja ilmasto täällä vastaa muutenkin hyvin pandojen luontaisaa elinympäristöä Kiinan Sichuanissa, joten toivoa on!

Pandojen sisätarhat sijaitsevat katselutasanteen alapuolella ja kiitos lasiseinien, sinne on helppo nähdä myös pyörätuolissa istuen. Pandatalossa on kiinnitetty erityishuomio akustiikkaan, lasien heijastamattomuuteen sekä ilman kosteuteen ja lämpötilaan, jotta pandojen viihtyvyys on taattu. Ähtärin Pandatalo onkin saanut paljon kiitosta pandojen kotimaasta Kiinasta. Kesäaikaan pandat viihtyvät pääosin sisällä viileässä, mutta niillä on vapaa pääsy myös ulkotarhaan. Yleisö pääsee ulos katselemaan kulkemalla sisätilan kautta. Ovi ei aukea automaattisesti ja ulkona on vastassa loivaa nousua, sillä tarha sijaitsee rinteessä. Näkymä ulkotarhoihin ei ole ihan niin esteetön kuin sisällä, sillä aita häiritsee näkyvyyttä. Väleissä on kuitenkin parempia kohtia. Ulkotarhojen luona on penkkejä, joissa voi tarvittaessa levähtää. Myös Pandatalon sisällä on istumapaikkoja. Sesonkiaikaan Pandatalossa on opas paikalla pari kertaa päivässä (ajat löytyvät nettisivuilta), joten vierailu kannattaa ajoittaa noihin hetkiin, jos haluaa kuulla tarkemmin pandojen elämästä. Kannattaa myös tutustua mobiiliopastukseen, josta on saatavissa kattavasti tietoa eläinpuiston eri eläinlajeista ja -yksilöistä. Pandatalossa sijaitsee myös kahvila Snowpanda Deli & Café, jossa oli todella herkullisia leivonnaisia sekä ruoka-annoksia. Sellaisia oikeasti hyviä ja laadukkaampia kuin perinteiset eläinpuistojen mukaan napattavat purtavat  (joille toki on myös paikkansa). Lipunmyynnin ja kahvilan yhteydessä myydään myös pandatuotteita, joita on lisää myös isossa Shopissa, johon me päätimme vierailumme eläinpuistossa. Pandatalossa on myös esteetön wc.

IMG_20190711_152544

IMG_20190711_152047

IMG_20190711_154419

IMG_20190711_154741

IMG_20190711_154816

IMG_20190711_162101

IMG_20190711_162112

Ihasteltuamme pandoja ja nautittuamme kahvilan herkut jatkoimme puistokierrokselle. Siellä on valittavana kaksi reittiä: 3 kilometrin mittainen pääreitti, jonka aikana näkee kaikki eläimet sekä 1,2 kilometrin mittainen pieni reitti, jonka aikana näkee vain osan. Me valitsimme pääreitin. Ähtärin Eläinpuisto on Suomen vanhin luonnonvarainen eläinpuisto. Sitä suunniteltaessa ei ole otettu esteettömyysasioita tämän päivän tavoin huomioon, joten esteettömyydessä näkyy ero uuteen Pandataloon verrattuna. Hienoa on se, että reitti kulkee oikeasti keskellä luontoa ja on siis luontoelämys jo itsessään. Se tarkoittaa kuitenkin välillä eteen tulevia mäkiä. Sähköpyörätuolilla kulkeminen oli helppoa, mutta kävelevälle liikuntarajoitteiselle tai manuaalipyörätuolin käyttäjälle paikoittaiset mäet voivat käydä raskaiksi. Tie on koko matkalta hiekkatietä.

Levähdyspaikkoja löytyy reitin varrella olevista kahviloista ja penkkejä on joidenkin eläinaitauksien yhteydessä. Kaikkien eläinaitausten luokse pääsee, mutta näkyvyys pyörätuolissa istuen on paikoin huono. Aikanaan tarhoja suunniteltaessa ei ehkä ole mietitty näkyvyyttä matalalta, sillä joissakin tarhoissa nimenomaan aidan rakenteet heikentävät näkyvyyttä. Muutamille katselutasanteille ei pääse, mutta esimerkiksi karhutarhojen kohdalla on erikseen pyörätuolisymbolilla merkitty reitti, josta pääsee karhutarhan alaosaan välttäen portaat. Useimmista tarhoista löytyy kohta, josta näkee vähän helpommin, täytyy vain katsella vähän ympärille. Näkyvyys myös matalammalta on toivottavasti asia, johon kiinnitetään huomiota, kun tarhoja seuraavan kerran remontoidaan. Virallista inva-wc:tä ei kierroksella ole, mutta Kaakkolammella sijaitsevan kahvio Kaarnan kohdalla on yksi tilavampi vessa, johon mahtuu pyörätuolilla. WC-istuimen sivuilla on kaiteet, mutta lavuaarin alla on kaappi, eikä sen alle pääse pyörätuolilla. Päätimme kierroksemme farmille, jossa on mahdollisuus tehdä aikamatka 1900-luvun alkuun. Farmilla pääsee katselemaan ja välillä myös hoitamaan maatilan eläimiä (missasimme valitettavasti lampaiden halihetken!). Farmin rakennukset ovat vanhoja, mutta niihin on rakennettu ramppeja. Pihan hiekka oli paikoin pehmeää ja täytyi vähän kierrellä parempia kohtia löytääkseen. Olimme liikkeellä iltapäivästä ja aikamme alkoi loppua vähän kesken farmin kohdalla, mutta siellä olisi voinut ehdottomasti viettää pidemmänkin aikaa, kannattaa huomioida tämä vierailua suunnitellessa.

IMG_20190711_163430

IMG_20190711_164552

IMG_20190711_164131

IMG_20190711_164302

IMG_20190711_165140

IMG_20190711_175257

IMG_20190711_173729

IMG_20190711_183505

Pyörätuolilla Ähtärin Eläinpuistossa

IMG_20190711_174258

Ähtärin Eläinpuistossa pääsee ihanaan kiireettömään tunnelmaan. Se tarjoaa monipuolisen luontoretkipäivän, jossa eläimet ovat vain yksi, joskin iso ja tärkeä osa. Näimme pandojen lisäksi muun muassa hirvet, karhut, ketut, sudet, porot, pikkupandat, näätäeläimet ja suuren määrän lintuja. Nautimme kuitenkin ennen kaikkea kiireettömästä etenemisestä sekä selkeästi etenevästä reitistä, joka ei kiemurtele sinne tänne, vaan kaikki eläimet tulee nähtyä vain reittiä etenemällä. Pyörätuolilla pärjää kyllä, kunhan ottaa etukäteen huomioon maaston korkeusvaihtelut ja valitsee tarvittaessa apuvälineet tai mukaan lähtevän avustajan sen mukaisesti.

IMG_20190711_181252

IMG_20190711_165338

IMG_20190711_172605

IMG_20190711_180052

You Might Also Like

5 Comments

  • Reply
    Virpi Kanth
    1.8.2019 at 11:35

    Hei, mukava kuulla, että teidän reissunne Ähtärin eläinpuistoon oli onnistunut. Ähtärin vammaisneuvoston jäsenenä en silti voi täysin yhtyä tähän esteettömyys kehumiseen. Panda-talon inva wc:ssä oleva roskasaavi ei sinne kuulu, se haittaa pyörätuolilla liikkuvan kääntymistä ym. Lisäksi se ei ole hygieniavaatimusten mukainen. Lisäksi Panda-talossa on lukuisia kohtia, jotka eivät täytä nykyvaatimuksia. Ulkokierroksella nousu on yli 8 %… Junalla ei pääse esteettömästi, sillä vaikka taajamajunassa on invahissi, ei junassa ole kukaan sitä käyttämässä. Junankuljettaja ei sitä tule käyttämään..ja esteettömästi junaan pääsee vain Seinäjoella ja avustaja on tilattava 48 tuntia aiemmin !! Mutta ZOo-seisakkeella eikä Ähtärin tai Myllymäen asemilla ole todellakaan esteetöntä poispääsyä junasta tai junaan pääsyä. Invapysäköintipaikat, joita on vain 3 kpl, eivät täytä vaatimuksia. Yksikään ei ole 3600 mm ( eli 3,60 m ) ! Invapaikkojen määrä ei ole suhteessa koko alueen pysäköintipaikkojen määrään, ruuhka-aikana täysin riittämätön määrä.
    Olemme vammaisneuvoston puolesta tehneet kaksi eri tarkastuskäyntiä Panda-talolle ja Ähtärihallille. Huomautuslista on molemmilla kerroilla ollut pitkä.

    • Reply
      Palmuaseman Sanna
      2.8.2019 at 22:18

      Hei Virpi! Hienoa kuulla, että teillä on Ähtärissä aktiivinen vammaisneuvosto ja olette puuttuneet epäkohtiin. Minä kerron aina omasta näkökulmastani, enkä tee virallisia esteettömyyskartoituksia. Jos teen yrityksen kanssa yhteistyötä ja huomaan puutteita, suosittelen heille ammattilaisten suorittamaa esteettömyyskartoitusta, jossa ratkaisuja voidaan miettiä.

      Taajamajunista minulla on hyviä kokemuksia ja junan kuljettaja kyllä tulee hissiä käyttämään kaikilla asemilla, niin kokemukseni kuin VR:n ohjeistuksenkin mukaan.

  • Reply
    Elina
    3.8.2019 at 12:53

    Kerron tähän omat kokemukseni taajamajunasta kuluvan vuosikymmenen alkupuolelta. Olen liikuntavammainen ja liikun kävellen, mutta kiipeäminen korkeita askelmia ilman kaiteita on käytännössä mahdotonta, ja vielä vaikeammaksi menee, jos mukana on matkatavaroita. Kiskobussityyppiseen taajamajunaan tutustuin vuonna 2010 kahden matkan merkeissä, eikä kokemus ollut hyvä. Lähdin matkaan pieneltä Itä-Suomen asemalta, jossa ei ollut saatavilla minkäänlaisia palveluita (ei siis avustuspalveluakaan, joskaan en muista, tarjosiko VR sitä ylipäätään missään vielä tuolloin). Asemalla ei myöskään ollut laituria, vaan kiskobussiin piti nousta maan tasalta. Saattaa olla, että juuri tämä seikka aiheutti sen, että välimatka junan askelmalle oli kohtuuttoman pitkä. Jonkinlainen kaidekin junan ovessa oli, mutta se oli asennettu liian korkealle ja kaiken lisäksi pystysuuntaan, yletin siihen vain juuri ja juuri sormenpäillä. Tuohon aikaan taajamajunassa oli vielä konduktööri, mutta hän oli toisessa vaunussa. Koska minulla ei ollut pyörätuolia, ei hänellä edes voinut olla tietoa siitä, että joku voisikin mahdollisesti päästä nousemaan nostimen avulla turvallisemmin. Junan pysähdysaika asemalla oli hyvin lyhyt, joten ratkaisun oli löydyttävä nopeasti. Kanssamatkustajien oli vaikea auttaa minua, koska askelmien välinen iso etäisyys olisi käytännössä vaatinut turvalliseen nostamiseeni todella raavaan miehen voimat ja erinomaisen tasapainon. Lopulta käytännössä kiipesin sisälle nelinkontin, jonkun nostettua ensin matkalaukkuni kyytiin. Poistuminen ei ollut yhtään helpompaa, koska kuten jo mainitsin, ainut kaide oli kapea ja korkealla. Tuon reissun jälkeen en ole kiskobusseilla halunnut matkustaa, eikä onneksi ole ollut tarvettakaan. En siis tiedä, onko junien malli muuttunut yhtään tuona aikana, tai onko laitureita sittemmin rakennettu pienille asemille.

  • Reply
    Helena
    5.8.2019 at 22:46

    Kaikki taajamajunat ei oo esteettömiä. Esimerkiksi Kouvolasta Kotkaan ei vr:n mukaan liikuntarajoitteinen pääse taajamajunalla.

  • Reply
    Outi
    23.8.2019 at 13:35

    Onneksi nykyään tietoa esteettömyydestä saa hyvin netistä. Ajantasaisen tiedon kanssa on sitten helpompi lähteä matkaan. Panda-talo vaikuttaa kivalta, joten joskus voisi sielläkin käydä.

  • Leave a Reply

    %d bloggaajaa tykkää tästä: