Eurooppa Italia Rooma

Nuoruuteni Rooma

Pala Roomaa

Olen potenut viimeisen viikon ajan kovaa matkakuumetta. Ikävä esimerkiksi Nizzaan on niin kova, että ihan sattuu, mutta ennen kaikkea lentoyhtiöiden syysalet ovat saaneet matkahormonini sekoamaan. Norwegianilla pääsisi esimerkiksi Lontooseen ja Pariisiin niin halvalla, että olisi sääli jättää tilaisuus käyttämättä. Jos olisi toiminut nopeasti viime viikolla kampanjan alkaessa, olisi vaihtoehtoisia lähtöpäiviäkin ollut runsaasti. Kaikista suurin innostus tuli kuitenkin Roomasta, jonne lennot eivät myöskään ole hinnalla pilatut. Ajatelkaas, jouluostokset Roomasta!

Olen käynyt Roomassa kerran, vuonna 2005. Siitä on jo sen verran kauan, että kaikki muistikuvat eivät ole luotettavia, mutta luultavimmin kaupunki on siellä suunnilleen entisellään, joten eiköhän Roomakin ansaitse paikkansa Palmuasemalla. Jos alatte epäillä, voin vaikka lähteä tarkistamaan tietojen paikkansapitävyyden paikan päälle…

 

Junassa matkalla Riministä Roomaan

Saavuimme Roomaan junalla Terminin rautatieasemalle. Matkamme oli alkanut viisi päivää aikaisemmin rantalomalla Riminissä. Sieltä lähdimme junalla ensin Bolognaan, jossa vaihdoimme Roomaan menevään junaan. Syy tulla Roomaan oli ensisijaisesti sähköpyörätuolisalibandyn EM-kilpailut, jonka parissa vietimme ensimmäiset päivät Roomassa nähden vain tulikuuman palloiluhallin ja ihanan vanhan nunnaluostarin, jossa yövyimme turnauksen ajan ennen kuin siirryimme keskustaan muutamaksi päiväksi. Roomaan saavuttuamme oli kiire kilpailuiden avajaisiin ja suuntasimme rautatieasemalta tavaroinemme suoraan metroasemalle, jonka hissin löysimme jostain hyvin epäilyttävästä paikasta pitkän etsimisen jälkeen. Kaikkien tavaroiden kanssa änkeäminen täpötäyteen ilmastoimattomaan metroon vaatii seikkailuhenkeä, jota erityisesti tuohon aikaan löytyi onneksi runsaasti. Rooman metro ei ole kovin esteetön ja vain osassa asemista on hissi. Metroasemien esteettömyysesittelyyn pääset klikkaamalla tästä. Sivu on italiaksi, mutta symbolien avulla pääsee pitkälle. Bussit ovat pääosin matalalattiaisia ja niihin pääsee kuulemani mukaan hyvin. Me kuitenkin koimme Rooman kaduilla kulkemalla.

Lomamme Rooman ytimessä kesti muutaman ihanan päivän. Kesäkuun lopun helle helli, enkä osaa sanoa, millainen Rooma olisi pilvisenä. Pantheon, Colosseum, Piazza Navona, Fontana di Trevi, Forum Romanum…Kaiken tämän ja paljon muuta näki myös sähköpyörätuolista, kun päätti sietää paikoin mukulakivilla heilumisen. Etenkin Colosseumin ympärillä mukulakiviä on paljon. Colosseumin sisällä emme käyneet, se saa jäädä ensi kertaan, samoin kuin Vatikaani. Paljon kuitenkin näimme vain kulkemalla piazzalta seuraavalle. Kaupungin historia häikäisee. Pieneltä sivukadulta saattaa löytyä mitä mielettömin rakennus, joka on mainittu vain pienellä matkaoppaassa siksi, etteivät kaikki huikeat rakennukset yksinkertaisesti voi saada omaa sivua. Rooman päänähtävyydet eivät ole loppujen lopuksi levittäytyneet kovin laajalle ja paikasta toiseen pääsee ilman autoa tai joukkoliikennevälineitä. Sähkärin käyttäjälle etäisyydet eivät ole ongelma. Osalle jalkakäytävistä kynnykset ovat todella suuria ja toisinaan autot on parkkeerattu keskelle katua. Ajoin usein autotien puolelle, mikä hurjan liikenteen keskellä on – ainakin näin 7 vuotta tuota ajankohtaa vanhempana – paikoin uhkarohkeaa, mutta jollain tavalla myös kovin roomalaista. Siellä autojen keskellä ne muutkin nimittäin ovat skoottereineen, ostoskasseineen tai koirineen. Myös mukana kulkeva ramppi, jonka nykyään omistan, voisi olla arvokas matkatoveri Roomassa.

 

 

 

Hotellimme Altavilla oli hyvän hintainen ja sijaitsi täydellisellä paikalla rautatieaseman ja Colosseumin lähettyvillä. Invahuone oli suhteellisen pieni, mutta kylpyhuone oli tilava. Tuohon aikaan meille sattuneessa huoneessa ei ollut käsisuihkua, vaan ainoastaan kiinteä ”kattosuihku”, jonka alla piti itse liikkua, jotta veden sai tasaisesti kaikkialle. Aamiaishuoneeseen ei päässyt pyörätuolilla, mutta aamiainen olisi tarjoiltu halutessamme huoneeseen ilman lisämaksua. Olimme tuolloin kuitenkin kovin nuoria ja pitkään nukkuvia, eikä aamiainen houkutellut. Muuten hotellissa pääsi ihan hyvin liikkumaan ja näihinkin asioihin on saattanut tulla muutosta, kannattaa kysyä.

Kadulta kantautui hotellihuoneeseen katusoittajien kauniit sävelet

Fiumicinon lentokentälle menimme junalla Terminin rautatieasemalta. Terminin asemalla laituri oli junan vaunua alempana ja kävimme edellisenä päivänä varaamassa asemalla avustuspalvelun eli miehen, joka auttoi minut nosturilla junaan. Lentokentän päässä asema on junan tasolla. Avustuspalvelu pitää varata ohjeen mukaan etukäteen ja näin kannattaakin varmuuden vuoksi toimia, varsinkin lentokentälle mennessä. En ole varma miten on silloin kun lähtee lentokentältä keskustaan päin, luulisin, että he silloin saavat soitettua nopealla varoitusajalla avustajan Terminin asemalle vastaan. Ainoa ongelma asemalla on siis vain tuo laiturin ja junan epätasaisuus, muuten siellä pärjää itsenäisesti. Muistaakseni tasoero ei ole kovin suuri ja saattaisin nyt selvitä siitä omalla rampillani. Asioiden sopiminen asemalla hoituu parhaiten numeroita lapulle kirjoittaen ja käsillä kovasti viittoen.

Oi Rooma, matkakuume sen kuin paheni! Onko sinulla tuoreempia kokemuksia tai hyviä lisävinkkejä? Jätä kommentti ja kerro!

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply

%d bloggaajaa tykkää tästä: