Helsinki Suomi

Saavutettava Flow

Olin eilen ensimmäistä kertaa Flow-festivaaleilla Helsingissä. Menin, sillä halusin nähdä mitä todellisuudessa on se Flow, josta kaikki puhuvat, jonne kaikki kaverini menevät, jossa on kuuleman mukaan aina hyvä henki, ihana valaistus, super-ruoka ja mahdollisuus olla sitä mitä on. Myös tapahtuman esteettömyydestä olin kuullut hyvää. Menin, vaikka en oikein tiennyt yhtään esiintyjää. Menin, vaikka meinasin viikon aikana useaan otteeseen myydä lippuni sääennusteen luvatessa rankkasadetta kera myrskytuulen. Toisaalta olin kuullut, että Flowssa paistaa lopulta aina aurinko. Miten kävi, tuliko minusta vuosien tauon jälkeen festari-ihminen?

Saavutettavuus (erityisesti vessat)

Flow ei puhu esteettömyydestä, vaan saavutettavuudesta, mikä onkin hyvä termi. Yhden päivän perusteella annan erinomaisen arvosanan. Tapahtuman kotisivut antavat tarvittavat tiedot: Avustaja pääsee sisään maksutta, kaikille lavoille pääsee, alueella on pyörätuolikorokkeet, 11 invabajamajaa ja yksi invasisävessa ravintola Lämmössä. Lopetin aikanaan festareilla käymiseni nimenomaan vessojen vuoksi. Liian monilla festareilla oli vain yksi invabajamaja, jota saivat vapaasti käyttää kaikki. Se täyttyi hyvin nopeasti ja käytyäni tarpeillani (kun jossain on vaan kertakaikkiaan pakko käydä) vessassa, jossa istuin syvällä muiden eritteissä (kun en pysty kannatella itseäni ilmassa niin kuin muut festarikävijät) ja vessa lainehti joka puolella, lopetin kaikessa hiljaisuudessa festareilla käynnin. Tai en kokonaan, suosin kyllä pitkään esimerkiksi Oulun Rotuaari Piknikiä, joka järjestetään keskellä kaupunkia ja vessaan pääsi välillä viereiseen hotelliin. Flown vessojen määrä oli hyvä käänne parempaan. Olin silti pääosin juomatta, sillä ihmispaljoudessa vessaan suunnistaminen ei edelleenkään ole kuitenkaan lempipuuhaani, enkä halunnut ottaa riskiä ja nähdä millaisessa kunnossa vessat ovat loppuillasta. Oma valinta, Flow oli tehnyt parhaansa.

Katsoimme bändejä pääasiassa jättiläismäisessä Lapin Kulta Red Arena -teltassa. Siellä molemmille sivuille oli rakennettu iso tasanne, jossa oli baaritiski ja tilaa katsoa keikkoja. Molemmille tasanteille meni myös ramppi ja katsoimmekin keikat tasanteelta, josta oli myös ihmismassassa kohtalaisen hyvä näkyvyys. Pisteet siitä, että molemmille tasanteille pääsi! Pisteet itseasiassa siitä, että pääsin kaikkialle minne halusin. Alueella on useita keikkapaikkoja, valtavasti ravintoloita ja kojuja, osa ulkona ja osa sisällä, mutta pienimmätkin kynnykset oli hoidettu rampeilla. Asia on selkeästi mietitty, eikä mitään valintoja päiväni kulusta oltu tehty puolestani ohjaamalla minut vain tiettyihin paikkoihin, jonne satun pääsemään, mitä liian usein kokee. Isoimmilla lavoilla oli myös erilliset pyörätuolikorokkeet, joita en testannut.

IMG_9444

IMG_9442

IMG_9435

Ruoka & juoma

Kaiken hehkutuksen arvoista! Niin paljon valinnanvaraa, että hui. Pisteet cocktailbaarista, sillä edellä mainittuun vessaongelmaan viitaten nauttiessani illan aikana yhden juoman, otan mielelläni maistuvan cocktailin kuin heti pissattavan ylikalliin oluen. Ruokatarjontaan pystyi tutustua etukäteen, mikä oli kätevää, sillä ihmispaljoudessa ei ainakaan meikäläisen perspektiivistä näe kaikkea, ravintolakojut ovat levittäytyneenä alueelle ja pysähtyminen ruokalistoja lukemaan on vaikeaa. Valitsin siis jo etukäteen ravintola Farangin, josta minulla on aiemminkin vain hyviä kokemuksia. Rapea karamellisoitu possu vihreällä mangosalaatilla, chilillä ja korianterilla oli juuri sitä mitä toivoinkin. Ravintolakojujen edessä on myös pöytiä helpotukseksi niille, jotka eivät saa kannateltua lautasta sylissä festarityyliin. Ne olivat toki täynnä, mutta ne kuitenkin olivat.

Musiikki

Toisin kuin aidot festarikävijät, tältä odotin vähiten. Hyvä niin, sillä yllätyin positiivisesti. Suosikikseni nousi skotlantilainen Chvrches (jota en osaa lausua ja sanon aina Chevre..). Myös ranskalainen M83 oli aivan huikea ja sai aikaan aivan mielettömän tunnelman täpötäydessä teltassa, jota ovista tullut ilta-aurinko väritti upeasti.

IMG_9446

Kierrätys

Flow on erityislaatuinen festivaali myös ympäristön huomioimisessa. Ihmisiä kannustetaan kierrätykseen muun muassa pullopanteilla. Kaikista palautettavista pulloista ja tölkeistä saa euron takaisin. Lasisessa viinipullossa on jopa 10 euron pantti. Roskiksia on hyvin saatavilla. Tämä on jo itsessään hyvä juttu, mutta pyörätuolin käyttäjän kannalta erinomainen myös siinä mielessä, että renkaita puhkovat lasinpalat vähenevät huomattavasti.

Ihmiset

Joku siinä Flowssa kyllä on, että se kerää luokseen tällaisia tyyppejä. Poikkeuksellista oli se, että en koko päivän aikana kuullut kertaakaan lausetta: ”Ihanaa, et sä oot täällä”. Oli nimittäin mikä tahansa muu keikka tai erityisesti festari, näitä päähän ja pyörätuoliin taputtelijoita on aina ja paljon. Olin suorastaan hämilläni, että kukaan ei pitänyt läsnäoloani millään tavalla outona, ihailtavana tai mainitsemisen arvoisena. Olin siitä hämilläni erittäin hyvällä tavalla. Joko se on se Flow tai sitten maailmamme on mennyt eteenpäin sitten viime festareideni. En myöskään kohdannut suuremmin örveltäjiä, sain tietä väentungoksessa luontevasti ja helposti, en nähnyt itkeviä, eikä kukaan tullut avautumaan elämästään (pyörätuoli houkuttaa nimittäin hyvin usein ihmiset kertomaan kuinka huonosti heilläkin menee).

IMG_9451

IMG_9456

IMG_9453

Loppuyhteenveto

Kannattaa kokea. Aurinko tuli ja hätisti aamun kaatosateen, joten se aurinkolupaus taitaa olla totta. Festarit Helsingissä on tietty ihana juttu meille pääkaupunkiseutulaisille, jotka pääsemme yöksi kotiin, mutta esteettömän matkailun kannalta myös teille muualta tuleville, sillä Helsingissä on hyvä hotellitarjonta. Näiltä festareilta ei mennä telttaan, joten et koe oloasi ulkopuoliseksi valitessasi mukavuudet. Itselleni suurimmaksi haasteeksi koitui kuitenkin ihmispaljous, josta en festarittomien vuosieni aikana ole selkeästi oppinut salaa pitämään. Loppuunmyydyssä Flowssa vierailee tämän viikonlopun aikana noin 80 000 kävijää. Se on pyörätuolin käyttäjän kannalta hyvin monta takapuolta lähietäisyydeltä. Väentungoksessa liikkuminen on täysin mahdollista, mutta en silti pidä siitä. Siksi myöskään hyviä valokuvia ette tältä reissulta näe, sillä ihmispaljoudessa ei voi pysähtyä kuvaa ottamaan ja tungosperspektiivi ei paljoa kerro. Alueelle kannattaa mennä heti porttien auetessa, sillä silloin on vielä hiljaista ja voi pyöriä rauhassa ennen tungosta. Loppuillasta aloin haaveilla jostain ihanasta konsertista nimetyillä paikoilla ja rauhallisesta illasta jossain näistä Flown ravintoloista ennen sitä.  Silti, onneksi menin.

You Might Also Like

3 Comments

  • Reply
    Anne | Metallia Matkassa
    14.8.2016 at 15:45

    Mielenkiintoinen postaus ja hienoa kuulla, että Flow on tehty myös pyörätuolilla liikkuville helpoksi! Korokkeet pyörätuoleille (yleensä miksauskopin vieressä, eli missä on paras näkymä lavalle ja äänet) taitavat nykyään löytyä lähes joka festarilta, mutta Flowssa pelkästään pyörätuolilla liikkuville tarkoitettua tasannetta ei tainnut olla vai ymmärsinkö väärin?

    • Reply
      Palmuaseman Sanna
      14.8.2016 at 20:33

      Aa joo oli siellä nekin! En ollut niissä, joten ne jäivät nyt vähemmälle huomiolle, mutta kahden isoimman lavan luona oli erilliset vain pyörätuolin käyttäjille tarkoitetut tasanteet juurikin siinä miksauskopin läheisyydessä. Kiva kun kävit lukemassa ja terkkuja sinne Puolaan! 🙂

  • Reply
    Sanna I Siveltimellä
    15.8.2016 at 22:10

    Hyvä kun lähdit, koska oli kivaa nähdä! 🙂 Mä tykkään tosi paljon Flown tunnelmasta ja eikä se pettänyt tälläkään kertaa. Tää oli tosi hyvä kirjoitus!

  • Leave a Reply

    %d bloggaajaa tykkää tästä: