hossa luonto roadtrip Suomi

Sähköpyörätuolilla Hossan kansallispuistossa

Hossan kansallipuisto, Suomen 40. kansallispuisto, avautui vajaa kaksi vuotta sitten. Sen esteettömyydestä on puhuttu paljon, joten halusin ehdottomasti sisällyttää sen osaksi syyskuussa 2018 tekemääni Suomi-roadtrippiä, jolloin minulla oli kerrankin auto käytössä. Hossa sijaitsee Suomussalmen kunnassa, pääkaupunkiseudulta katsottuna haastavassa paikassa. Kotipihastani kertyy Hossaan matkaa 770 kilometriä. Julkisilla pääsee esteettömästi Kuusamoon, josta on Hossaan matkaa vielä 80 kilometriä. Me tulimme paikalle Pikku-Syötteeltä, josta matkaa oli enää 122 kilometriä. Mitä lähemmäs Hossaa tulimme, sitä enemmän tuntui siltä, ettei niin korvessa voi olla mitään. Ja sitä enemmän houkutti päästä perille.

Hossa on alueena valtava. Me suuntasimme ensin Muikkupuron mutkalle. Se on suuntaansa 1,5 kilometrin mittainen esteetön reitti, joka lähtee Hossalaislampien pysäköintipaikalta, 6,6 kilometrin päästä Hossan luontokeskukselta. Koko ajan syvemmälle mennessämme tuntui taas, että olisimme keskellä ei mitään. Ja tottahan se olikin, paitsi, että ympärillä oli huikea luonto. Ja lopulta parkkipaikka ja sen yhteydessä esteetön wc. Muikkupuron mutka -reitti on ihana. Se kulkee aidosti luonnossa, mäntypuiden katveessa. Välillä lähellä järven rantaa, välillä enemmän metsässä. Aidosti luonnossa voi kuulostaa vähän hassulta kansallispuistosta puhuttaessa, mutta esteettömät reitit ovat joskus liiankin siloiteltuja ja ilahdun aina päästessäni aidosti keskelle luontoa. Syyskuun lopulla reitillä ei juuri muita kulkijoita ollut ja kohtasimme parin tunnin aikana vain pari muuta retkeilijää. Reitti on pääosin tasainen, mutta lopussa juuri ennen laavua on jyrkkä mäki. Sähkäri kulki sen helposti ylös ja alas, mutta moni manuaalipyörätuolia kelaava tarvitsee todennäköisesti apua. Reitin varrella on muutamia penkkejä, jos tarvitsee välillä huilipaikkaa tai haluaa muuten vain istahtaa ihailemaan järvimaisemaa, kuten me teimme. Esteetön reitti päättyy laavuun, joka sijaitsee kahden kirkasvetisen järven välissä. Laavun luona on esteetön wc. Laavun vieressä on pieni uimaranta, jonne ei kuitenkaan pääse pyörätuolilla eli uimaan meno ei onnistu esteettömästi. Laavun pohjoispuolella on kuitenkin rantautumispaikka, josta voi nousta avustetusti maihin, jos paikalle saapuu meloen. Nyt ei onneksi ollut kaipuuta vesille. Tuuli pääsi puhaltamaan laavulle kylmästi ja jouduin vetämään lisäpeittoa jalkojen lämmikkeeksi. Se onneksi sopi siihen tunnelmaan. Samoin nuotio ja siinä paistettu makkara.

IMG_3248

IMG_3281

IMG_3260

IMG_3257

IMG_3266

IMG_3288

IMG_3286

IMG_3293

IMG_3292

Muikkupuron mutkan esteetön reitti ei tee kierrosta, vaan takaisin palataan samaa reittiä. Parin tunnin kiertelyn jälkeen palasimme autolle ja ajoimme luontokeskuksen pihaan. Olin syväjäässä, joten päätimme lämmitellä sisällä luontokeskuksessa ennen retkeilyn jatkamista. Luontokeskuksessa on kahvila ja tilava inva-wc. Luontokeskuksessa on myös kaksi lainattavaa sähkömopoa sekä rollaattori esteettömiä retkiä varten. Meidän oli tarkoitus jatkaa lämmittelyhetken jälkeen luontokeskuksen läheltä lähtevälle 500 metriä pitkälle esteettömälle Hossan luontopolulle ja mennä sen jälkeen katsomaan Lihapyörteen 200 metrin mittainen esteetön reitti esteettömine kalastuslaitureineen. Alkoi kuitenkin sataa. Rankasti. Ja minä en millään tavalla pidä rankkasateesta, en edes keskellä upeaa kansallispuistoa. Päätimme siis nousta autoon ja jatkaa seuraavaan kohteeseemme Rukalle. Se vähän harmitti, sillä en tiedä koska seuraavan kerran tulee mahdollisuus Hossaa tutkia. Esteettömistä reiteistä on kuitenkin hyvin tietoa Hossan sivuilla.

Jos saan uuden mahdollisuuden mennä Hossaan, haluaisin yöpyäkin siellä. Hossassa on kolme esteetöntä erämökkiä, joista yksi olisi ollut vapaana vierailumme aikana. Erämökeissä ei kuitenkaan ole sähköä ja koska liikun lataamiseen sähköä tarvitsevalla pyörätuolilla, en kestä kylmyyttä, enkä muutenkaan ole ehkä se erähenkisin ihminen, erämökki tuntui liian vaikealta. Silti haluaisin sen joskus kokea, kesäaikaan. Sähköistettyjä mökkejäkin löytyy ja luontokeskukselta kerrottiin, että Karhunkainalon leirintäalueella sijaitseva sähköistetty Mesikämmen-mökki olisi esteetön. Se oli kuitenkin varattu vierailumme aikana, joten en päässyt asiaa selvittämään. Majoitusvaihtoehtoja ja muita palveluita on esitelty Hossan sivulla.

IMG_3296

FullSizeRender (2)

On sääli, että Hossaan meno vaatii auton. Esteettömätkin reitit sijaitsevat kaukana toisistaan, joten myös niiden välillä kulkemiseen auto on tarpeen. Näin tällä kertaa vain Muikkupuron mutkan ja luontokeskuksen, mutta pidin niistä. On hienoa, että Hossa tarjoaa mahdollisuuden myös muun muassa esteettömään kalastukseen ja majoittumiseen luonnon keskellä. Kaikkea ei ole tehty liian helpoksi, vaan myös esteettömästi voi kokea seikkailun, luonnon ja sopivasti haasteita. Olen kuullut, että osa myös muista kuin esteettömistä reiteistä soveltuu osalle pyörätuolin käyttäjistä. Niiden kohdalla pitäisi kuitenkin tietää mitä uskaltaa lähteä yrittämään, ettei jossain kohtaa reittiä tule vastaan ylitsepääsemätöntä estettä. Kaiken kaikkiaan Hossa on hyvä osoitus siitä, että esteettömiä reittejä on todellakin mahdollisuus tehdä keskelle kauneinta Suomen luontoa.

Oletko sinä käynyt Hossassa? Jaa kokemuksesi!

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply

%d bloggaajaa tykkää tästä: