risteily Viro

Takapuolia ja tunnelmaa Viking XPRS:llä

Suhtautumiseni laivaterminaaleihin on hyvin moniulotteinen. Asuin muutaman vuoden ajan Katajanokalla muutettuani pois lapsuuden kodistani yhdeksän vuotta sitten. Kutsun tuota aikaa runotyttöajaksi, sillä kaikki oli tuohon aikaan hyvin dramaattista ja opiskelin Helsingin yliopistolla muun muassa kirjallisuustieteitä. Muistan elävästi syysillat, jolloin aina samoja tunteikkaita kappaleita kannettavasta cd-soittimesta kuunnellen kuljin Katajanokan rannoilla katsellen Viking Line Rosellan lähtöä kohti Tallinnaa. Se oli aina jotenkin tunteita herättävää.

Laivaterminaaleihin kuuluu lähdön tunnelma, mutta toisaalta niissä ihmisen tyhmyys huipentuu. Usein se ärsyttää, hyvällä tuulella ollessa huvittaa. Se tunteiden palo ja hyvin aidon oloinen paniikki laivaan pääsyä odotellessa. Jos on terminaalissa tuntia ennen laivan lähtöä, onko siinä oikeasti olemassa riski, että ei ehdi laivaan, vaikka ei rynnisikään tai etsisi hullun lailla lyhintä jonoa, jotka kaikki lopulta johtavat yhteen?

 

Pyörätuolilla kulkevalle tällaiset ruuhkat ovat hyvä tilaisuus tarkastella ihmisten takapuolia ja matkalaukkuja, halusi tai ei, mutta kulkukorkeus on tähän otollinen. Minulta myös monesti kysytään mikä laivayhtiö helposti kävelyyn väsyvän liikuntarajoitteisen kannattaisi valita Tallinnaan matkatessa, jotta kävelymatkaa ei tulisi niin paljon. Helsingin osalta suosittelen ehdottomasti Viking Linea, sillä terminaalissa ei tule ollenkaan niin paljon kävelyä kuin esimerkiksi Länsiterminaalissa, josta liikennöivät Tallink ja Eckerö Line. Tallinnan päässä terminaalin käytävät ovat suhteellisen pitkiä kaikissa terminaaleissa. Mikäli käveleminen on työlästä, mukaan lähtevä pyörätuoli helpottaa kummasti ja auttaa keskittämään energian itse reissuun. Pyörätuolin käyttöönotto on kuitenkin monelle valtavan iso kynnys, mitä me aina tuolia käyttäneet emme oikein pysty ymmärtämään.

 

 

 

 

Viking XPRS on hyvä laiva pyörätuolin käyttäjälle. Kaikkialle pääsee ja laivassa on tilavat hissit useammassa kohdassa. Matka Tallinnaan kestää vain 2,5 tuntia, joten hyttiä ei välttämättä tarvitse. Olen kuitenkin nähnyt laivan invahyttejä ja ne ovat tilavia ja toimivia. Laivassa on kaksi inva-wc:tä, jotka toimivat myös lastenhoitohuoneina ja ovat ikävä kyllä hyvin kysyttyjä.

Yllätyin kuinka paljon tiistain lähdöllä oli matkustajia (ja missä kunnossa he olivat…), mutta buffetissa oli hyvin rauhallista ja ruokaan sai keskittyä ilman jonoja. Myöskään kannella ei tarvinnut kilpailla paikoista tähän aikaan vuodesta. Paluumatkan perinteisessä karaokessa ei tarvinnut odotella lauluvuoroa, mutta päähän taputtelijoita riitti kaikkien muiden laivareissujen tapaan. Kuten alla olevan kuvan ilmeestäni voi päätellä, Viking Linen Brasilia-teeman idea ei buffetissa tarjoiltua lihaa lukuun ottamatta aivan auennut, vaikka nämä vastaanottajat laivan ovella parhaansa (?) yrittivätkin…

 

 

 

 

Tallinnassa keskityimme tällä kerralla vain Titanic-näyttelyyn, mutta kuten joka reissulla, jälleen heräsi kysymys: Miksei tänne tulla useammin?

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply

%d bloggaajaa tykkää tästä: