Maailmanympärimatka

Viime hetken valmistelut

Maailmanympärimatkani alkuun on kolme yötä, kolme päivää. Fiilis on jotenkin todella ennenkokematon, niin kuin ehkä kuuluukin olla. Nyt on se hetki, että kello saisi pikkuriikkisen hidastaa kulkuaan. Ihan vain siksi, että ehtisin varmasti saada kaikki valmiiksi ja toisaalta ihan vaan fiilistellä. Ottaa ilon irti siitä, että tämä on yksi parhaista vaiheista. Toisaalta, olen hetki hetkeltä varmempi siitä, että kaikki on kunnossa, olen tehnyt kaiken mitä pitää ja fiilistellytkin olen kuitenkin koko vuoden. Ehkä fiilistelyä on tämä kaikki, tämä tunne, tämä hetki.

Sähköpyörätuolini on melkein valmis lähtöön. Se sai toissaviikolla uudet akut, uudet eturenkaat ja laakerit. Tänään se saa vielä uuden moottorin. Mietin pitkään vienkö sitä vielä huoltoon ennen lähtöä, kuvittelenko vain kaikki oudot äänet, pärjäisinkö kuitenkin vielä entisillä akuilla. Sähkärivaistoni on kuitenkin kuin äidinvaisto ja huomaan kyllä, jos kaikki ei ole kunnossa. Hyvä, että kuuntelin vaistoani, sillä olisin lähtenyt matkaan tikittävän aikapommin kanssa, mikä olisi ollut kaikkien aikojen virhe. Olen välillä moittinut HUS:n apuvälinehuoltoa palvelukulttuurin puuttumisesta, mutta nyt sain huollon puolella erinomaista palvelua. Olisin halunnut vielä uuden istuintyynynpäällisen entisen revenneen tilalle, mutta siihen eivät apuvälineyksikön terapeutit vielä pystyneet, vaan olen vielä jonossa soittoaikaan (sitten vielä se itse puhelu + tarpeen arviointi + uuden päällisen tilaaminen), ihan samassa pisteessä kuin neljä viikkoa sitten. Lanka siis korjatkoon tämän vaivan. Uusi käsinojakin saattaa jäädä uupumaan, mutta teippi peittäköön ihoa repivät halkeamat, jonkinlaista katu-uskottavuutta reissaajalla täytyy olla. Mukaani lähtee työkalusetti, jonka avulla selvitän pienet reissurähjääntymiset, mielessäni olen käynyt läpi toimintamalleja eri tilanteisiin ja tämän viikon listalla on selvittää vielä apuvälinehuoltoja eri kohteissani. Sähkärin laturin sain lainaan ystäviltäni, Sailalta ja Sampolta. Jenkeissä on nimittäin eri sähköjännite kuin meillä ja peruslaturillani ei voi siellä ladata. Laivalla täytyy olla taas tarkkana kumpaa laturia käyttää, sillä ainakin viime kerralla hytissämme oli pistorasiat eri sähköjännitteille. Lisäksi mukanani kulkee useampi adapteri muuttamaan pistokkeen muotoa.

Manuaalipyörätuolini pääsee kerrankin matkaan mukaan, ihan just in case. Lentokentällä on toki kiva istua omassa manuaalituolissa ja risteilyn osalta olen varautunut siihen, etten pääse kaikkiin satamiin välttämättä sähkärillä. Manuaalipyörätuolini hyvin vähäisestä käytöstä kertoo se, että se on hankittu ja samalla huollettu viimeksi 14 vuotta sitten. En silloin halunnut siihen niskatukea, joka tuntui liian vammaiselta, mutta nyt oli vihdoin aika se hankkia. Vaikka siis kannustankin apuvälineiden rohkeaan käyttöönottoon, on tietyissä asioissa kipupisteitä itsellänikin… Manuaalipyörätuoli sai myös uudet täyskumirenkaat ja muutenkin pientä fiksailua reissua varten.

Itseni huolto on jatkunut jo jonkin aikaa muun muassa aiempaa paremman ruokavalion merkeissä. En kyllä päässyt sen osalta siihen lopputulokseen, jonka tavoitteeksi muutama kuukausi sitten asetin, mutta joitain parannuksia syntyi. Hankinnat on tehty ja paperit lähestulkoon tulosteltu ja tallennettu. Lemppariravintola Farangissani nautimme ystäväni kanssa ihanan illallisen lähdön kunniaksi ja matkakumppanieni kanssa kokoustimme käytännön asioista. YLE Puheessa kerroin matkastani maanantaina ja juttuja on lähiaikoina tulossa muuallekin. Hiukseni matkakuntoon kävin laitattamassa vakiokampaajallani Tiinalla Stage 11 -kampaamossa. Jalkani saivat sokeroinnin myötä sileyden ja kasvoni pian hohteen kosmetologieni Tuulian ja Tanjan toimesta luottokauneushoitolassani Kauneuskeskus Fenixissä. Lisäksi sain ihanan lahjan rakkaalta ystävältäni, joka vielä hoiti jalkani ja varpaankynteni matkakuntoon eilen. Sekä Stage 11 että Kauneuskeskus Fenix ovat muuten loistopaikkoja myös esteettömyyden ja asiakkaan kohtaamisen osalta. Siellä olen vain hyvä asiakas, enkä eritystarpeineni aiheuta ylimääräisiä jännityksen värinöitä (tai ainakaan niitä ei minulle näytetä). Koko viime kuukausi on myös ollut erittäin ahkeraa työntekoa, jotta saan kaiken sille mallille, että kollegoideni on poissaollessani helppo jatkaa. Pidemmälle matkalle lähtiessä kannattaa siis varata aikaa (ja rahaa) myös valmisteluihin, se on ainakin itselläni iso osa reissufiiliksen nousua! Pian mennään! Muista laittaa Palmuasema viimeistään seurantaan nyt myös Facebookissa, Instagramissa (@wheelsonthebeach) ja Snapchatissä (palmuasema), sillä matkaa voi seurata päivittäin myös näissä kanavissa.

You Might Also Like

1 Comment

  • Reply
    Helena Arvio
    30.9.2016 at 19:48

    Ihanaa, nauti, niin parasta!

  • Leave a Reply

    %d bloggaajaa tykkää tästä: