Vuosi sitten tänään kirjoitin kiitosta edelliselle menestyksen vuodelle ja päätin sen sanomalla, että olen kiitollinen puolestakin siitä, mitä 2014 oli. Vuoden 2015 aurinko laskee tänään, jotta uuden vuoden aurinko voi nousta. Vuoden iltatunnelmakuvien myötä on aika katsoa, kuinka tuon menestyksen vuoden jälkeisen ajan kävikään.
Ihan ensiksi haluan jälleen kiittää teitä. Kävijämäärät Palmuasemalla kasvoivat tasaisesti koko vuoden ajan. Enää kasvu ei ollut niin radikaalia kuin edellisenä vuonna, mutta kaikesta päätellen Palmuasema on vakiinnuttanut paikkansa teidän lukijoiden lukulistalla ja suomalaisten matkablogien upeassa joukossa. Olen kuluneen vuoden aikana saanut tavata myös monia teistä kasvotusten ja teiltä saamani palaute ja tarinat siitä, kuinka moni on rohkaistunut tänä vuonna matkustamaan Palmuaseman kokemusten ansiosta, ovat tuntuneet todella hyviltä. Käymällä täällä blogissa te mahdollistatte minulle tämän kaiken ja siksi te ansaitsette suurimman kiitokset.
Vuoden luetuimmaksi kirjoituksekseni nousi ylivoimaisesti heinäkuussa julkaisemani ”Elämän juhlapäivä”. Kerroin silloin kymmenen vuoden takaisesta junaonnettomuudesta, joka meinasi päättää matkani ennen kuin ne kunnolla alkoivatkaan. Kiitos runsaasta kommenttien määrästä ja juhlapäivän jakamisesta kanssani. Tästä päätellen hieman henkilökohtaisemmat kirjoitukset kiinnostavat teitä myös. Samoin tuntuu kiinnostavan tieto ja vinkit. Selkeälle kakkossijalle ylsi nimittäin helmikuussa kirjoittamani ”Lentomatka ilman vessaa”. Kolmannesta, neljännestä ja viidennestä sijasta käytiin huomattavasti tasaisempi taistelu. Ehkä hieman yllättäen kolmanneksi luetuin kirjoitukseni oli kesäkuun ”Unelma Karibiasta, Puerto Ricosta”. Tuo suunnitelma jäi toistaiseksi unelman tasolle, mutta Puerto Rico -hakusanalla tullaan blogiini usein, joten selkeästi moni jakaa kanssani tuon haaveen. Neljänneksi eniten teitä kiinnosti työni Matka-Agenteilla. Huhtikuussa kirjoittamani ”Minä valitsin Matka-Agentit” keräsi nimittäin neljänneksi eniten lukijoita. Ajattelin, että alkuvuoden kirjoitukseni Karibian risteilystä olisivat suosituimpien joukossa, mutta ei, viidennelle sijalle kiipesi musta hevonen tai paremminkin apina. Thaimaan tunnelmia sisältänyt ”Apinat renkaiden välissä” kiilasi nimittäin viidennelle sijalle.
Millainen tämä matkavuosi lopulta oli? No, mahtava. Tammikuu alkoi reissulla blogitapahtumaan Tampereelle ja jatkui uskomattoman upean Nordic Bloggers Experiencen merkeissä. Jälkimmäisessä minulla on kunnia olla vahvasti mukana myös vuonna 2016 ja kuulette siitä lisää pian. Pieni hotelliloma ystävien kanssa Helsingissä paransi muuten matkatonta helmikuuta. Nostalgisessa Oulussa tunsin auringon lämmittävän ensi kertaa tänä vuonna. Ensimmäinen ulkomaille suuntautunut matka oli maaliskuun lopussa Eckerö Linella Tallinnaan, jossa järjestettiin super-inspiroiva PING Helsinki -tapahtuma. Heti perään pääsin vihdoin aurinkoon, kun Gran Canaria lämmitti minua viikon. Siellä innostuin ensimmäisen kerran tekemään myös videoita, joita löydät nyt jo aikamoisen kasan Palmuaseman YouTube -kanavalta.
Kesäkauden avasin pienellä lomalla Tukholmaan toukokuussa. Illallinen thaimaalaisessa ravintolassa ystäväni kanssa ehkä avasi Thaimaa-ajatukset, joiden olemassaoloa en silloin vielä tiennyt, sillä kuukausi tuosta matkasta varasin reissun Thaimaahan. Myös vuorokausi Ruissalon kylpylässä tuli tarpeeseen kesken työkiireisen toukokuun. Kesäkuussa vietin viikon matkanjohtajana aina ihan yhtä ihanassa Toscanassa Nuorisoyhteistyö Seitin matkalla. Heinäkuussa suuntasimme koko perhe Rodokselle juhlimaan ihanan äitini 60-vuotispäiviä. Heti reissun jälkeen lähdin viikoksi töihin Jyväskylään, jossa Suomen kesäfiilis alkoi hiljalleen syntyä. Vietin myös ihania Helsinki-päiviä. Kesä oli parhaimmillaan kuitenkin vasta elokuussa, kun rakastuin esteettömään mökkiin ja kalastin. Elokuu huipentui matkanjohtajana upeassa ja erittäin helteisessä Berliinissä, josta kirjoitin viisi vinkkiä.
Syksyni alku siirtyi syyskuun alkua pidemmälle, sillä syyskuun alku oli yhtä hellettä matkanjohtajana Kreetalla. Ihastuin tuohon pieneen Malemen kylään, viihtyisään pieneen Eria resort -hotelliin ja Hanian tunnelmalliseen kaupunkiin ja haluan ehdottomasti mennä vielä takaisin. Kreetalta palattuani vietin vain muutaman päivän kotona ennen muutaman päivän visiittiä Hollantiin, Bredaan, sähköpyörätuolisalibandyn merkeissä. Loka-marraskuussa viihdyin kotimaassa niin Kuopiossa, Tampereella kuin Turussakin ja Scandic-hotellit tulivat tutuiksi. Loppuvuosi huipentui Thaimaan matkaan ihanien ystävien seurassa. Paljon olette siitä jo kuulleetkin, mutta jotain on vielä kertomattakin. Jouluun hiljennyin kesällä löytämälläni mökillä, mikä oli hieno päätös tälle vuodelle.
Ei tästäkään vuodesta voi olla kuin nöyrän kiitollinen ja todeta, että kyllä tämä ylsi parempaan kuin puoleen edellisestä. Hyvin usein tunnen olevani etuoikeutettu, kun saan kokea tämän kaiken. Itsestään se ei kuitenkaan tule, vaan tämäkin vuosi on ollut lopulta hyvin rankka. Oikeastaan niin rankka, että ihan sen edellisen vuoden tasolle ei päästy ainakaan fiiliksissä. No, tasavuodet elämässäni tuntuvat aina olevan hitusen näitä toisia parempia ja siksi aloitankin innolla vuotta 2016. Tänä vuonna opin uutta rajoistani. Päivätyöni lisääntyi aluksi väliaikaisesti, mutta lopulta yli puoleksi vuodeksi, jolloin jotain kaikesta muusta olisi pitänyt jättää pois. Siihen en kuitenkaan pystynyt, joten oli ihan uusi ja vähän ahdistavakin tunne huomata, että jaksamisellanikin on rajat. Sen vuoksi osa tämän vuoden suurista suunnitelmista jäi toteuttamatta, mikä harmittaa. Tämä vuosi oli täynnä myös suuria ajatuksia, itsensä haastamista, elämän suunnan hakemista ja tärkeiden asioiden kirkastamista. Kaikkea sitä mitä varmaan kuuluukin käydä läpi, kun viettää ensimmäistä kokonaista vuotta päälle kolmekymppisenä.
Vuonna 2016 ei todellakaan tyydytä puoleen (se oli tyhmä veto vuosi sitten, ei ikinä saa tyytyä puoleen, muistakaa)! Siitä tulee kaikkien aikojen vuosi! Suunnitelmat alkavat kirkastua ja haluaisin niin jo paljastaa teille mitä kaikkea on tulossa. Maltetaan kuitenkin vielä hetki, jotta annetaan uudelle vuodelle ja tammikuulle tilaisuus päästä parrasvaloihin.
Tämän vuoden biisikseni nousi Apulannan Valot pimeyksien reunoilla. Sen myötä haluan kiittää kaikesta ja toivottaa teille ihanaa vuodenvaihdetta ja suuria tavoitteita vuodelle 2016!
Kaikki loputon kauneus, kaikki järjettömyys,
kaikki ruoskivat toiveet, kaikki päättämättömyys
Ovat lopulta tarkoituksen palasia, osa arvoitusta ja osa totuutta
Valot pimeyksien reunoilla ovat toisinaan himmeitä ja harvassa,
sulla on sisälläs valtameren kokoinen voima, jonka sä voit oppaaksesi valjastaa.
1 Comment
Mahoton reissaaja
3.1.2016 at 09:29Arvasin, että Lentomatka ilman vessaa olis luetuimpien juttujen kärjessä, se on niin monia koskettava
aihe. Ja varmaan nää pitkien lentojen haasteet muutenkin. Mun blogin luetuin oli eka teksti, toka Pitkä lento ja sähköpyörätuoli.