Poikkeuksellisen kuuma päivä Southamptonin satamassa Englannissa. Edessä iso laiva ja kaksi viikkoa onnea kuumilla Välimeren aalloilla. Tasan vuosi sitten nousin laivaan, upeaan, ihanaan Royal Caribbeanin Navigator of the Seasiin ja aloitin Mediterranean Beaches -nimisen Välimeren risteilyn. Satamia meillä oli seitsemän: Gibraltar (fyysisesti Espanjassa, mutta oikeasti se on Iso-Britanniaa), Villefrance Ranskassa, Ajaccio Korsikalla, Cagliari Sardiniassa, Palma Mallorcalla (kahden päivän ajan!), Málaga Espanjassa ja Cadiz Espanjassa. Vuosipäivän kunniaksi palasin muistelemaan tuota matkaa ja valitsin 10 mieleen jäänyttä hetkeä. Tehtävä ei ollut helppo, sillä olisi niitä paljon enemmänkin ja esimerkiksi kuvia tuolta matkalta kertyi 824. Jos et ole seurannut Palmuasemaa silloin, lue myös kaikki risteilyyn liittyvät kirjoitukset, fiilistelyt ja kohde-esittelyt.
Kuva ei ole suosikkejani, mutta hetki on. Tämä on nimittäin laivanlähtödrinkki, jonka yleensä nautin silloin, kun laiva nytkähtää ensimmäistä kertaa liikkeelle kohti kaikkea sitä, mikä on vielä siinä kohtaa tuntematonta. Tuo hetki on ihana, sillä kaikki laivaantulosäätö on takana ja mieli on valmis rentoutumaan. Okei itselläni kestää aina vähän pidempään päästä tunnelmaan, mutta tästä se kaikki alkaa. Southamptonin helle toi matkustajat ulkokannelle ja tunnelma oli katossa.
Kannella 2 sijainnut ikkunallinen hyttimme oli loistovalinta, vaikka aluksi epäilyttikin sen sijainti niin matalalla. Meri oli hytissä ihan eri tavoin läsnä kuin korkeammilla kansilla ja ikkunasta katseleminen oli lähes hypnotisoivaa. Parhaiten mielessä on hetki, kun lähestyimme Gibraltaria ja delfiinit hyppivät hyttimme edessä. Noista hetkistä on yleensä mahdoton ehtiä ottaa kuvaa, mutta mieleen ne onneksi piirtyvät.
Se on ihana hetki, kun aamulla menee kannelle ja ympärillä avautuu jotain uutta ja ihanaa. Ajaccio Korsikalla oli lempisatamani, jos vain yhden saa valita. Tämä kuva on otettu ensimmäisestä kontaktistani Ajaccioon, laivan kannelta kun ensimmäisen kerran näin kaupungin. Ihastuin heti, mikä varmasti vaikuttaa siihen, että näin koko päivän ajan kaupungin kultaisin silmin.
Paras auringonottopaikka ikinä! Minä en kaipaa ympärilleni hiekkaa, mutta merta kyllä. Laivan peräosassa se on todellakin siinä. Ylemmälttä kannelta kuului Flowriderin musiikki juuri sopivalla volyymilla, sillä se ei peittänyt sitä parasta eli meren ääntä. Aurinkotuolit olivat koko risteilyn ajan todella kysyttyjä, mutta täällä oli aina vähän väljempää kuin altaiden ympärillä. Itselläni aurinkotuoli on aina kätevästi mukana.
Illoissa on risteilyllä aina oma taikansa. Pidän iltaohjelmista ja laivan meiningistä, mutta pitkien risteilyiden plussa on se, että joka ilta ei ole painetta kokea. Silloin on ihaninta vetäytyä hiljaiselle ulkokannelle kirjoittelemaan ja katselemaan samalla kun aurinko painuu mereen. Tai ihan vain tuijottelemaan ulos ja tuoksuttelemaan merta. Tällä risteilyllä kirjoittelin usein Palmuasemalle fiiliksiä ilta-aikaan, sillä päivät menivät satamissa.
Cagliarissa, Sardiniassa oli aivan todella kuuma. Kiertelin yksikseni kaupungilla nousten korkealle kaupungin päälle ja laskeuduin sieltä hiljalleen alas. Löysin sattumalta tämän palmupuiston, jossa vetäydyin hetkeksi varjoon viilentymään. Minulla on harvoin liian kuuma, mutta siinä hetkessä olin todella onnellinen varjosta.
Mallorcan pääkaupungissa Palmassa vietimme kaksi päivää, joten päätimme ottaa yöksi hotellin ja ottaa kaiken irti myös Palman illasta. Se oli tosi hyvä juttu, sillä Palma on aivan mielettömän ihana kaupunki! Tämä kuva on otettu El corte Ingles -tavaratalon yläkerran kahvilan terrassilta, josta avautuu upeat näköalat yli kaupungin. Palma oli kaikinpuolin hyvä satama, sillä laivalta pystyi kävellä mertaa myötäilevää katua pitkin keskustaan ja vaikka matka oli pitkä, sen varrella oli ihanuuksia, kuten Boat House -ravintola, joka oli täydellinen hengähdyspaikka.
Taianomaisista illoista puheenollen… Meri oli monena iltana kuin paksua samettia. Se näytti rauhassa huojuvalta peitteeltä, josta huokui lämpöä. Auringonpaisteessa niin turkoosi, kuun loisteessa tumman sininen, mutta ei yhtään uhkaava, vaan todella pehmeä. Tämä kuva kuvastaa mielestäni ihanasti iltojen lämpöä.
Tämä kuva on Málagasta ja otettu iltapäivällä. Saman päivän aamuna tunnelmat olivat vähän ankeammat, sillä herätessäni huomasin sähkärin renkaan puhjenneen. Sähkärin kanssa oli ongelmia koko risteilyn ajan, sillä heti alkuvaiheessa se alkoi vilkuttaa myös rikkinäisen johdon varoituskoodia. Johdot kestivät onneksi loppuun saakka ja rengaskin korjattiin laivassa ihanan huoltomies Oscarin toimesta. Vaikeuksien kautta voittoon -päivät saavat aina aikaan huikean loppufiiliksen ja juuri siltä tuntui tämän kuvan ottohetkellä.
Tarjoilijamme Preston piti huolta viihtymisestämme laivan pääravintolassa joka ilta. Ymmärrät ehkä, että palasimme mielellämme samaan pöytään joka ilta yhtä erikoisravintolassa syömistä lukuun ottamatta.
Välimeren risteily on aivan todella ihana tapa nähdä upeita kohteita Euroopassa ja samalla nauttia laivan ainutlaatuisesta palvelusta. Minä odotan jo innolla ensi vuotta, syyskuun alkua 2019, jolloin lähden matkanjohtajaksi Palmuaseman Välimeren risteilylle upealle Royal Caribbeanin Oasis of the Seas -alukselle! Silloin lähdetään Barcelonasta ja viikon aikana vieraillaan muun muassa Palmassa Mallorcalla, Marseillessa Ranskassa, La Speziassa Italiassa (josta pääsee ihaniin Toscanan kohteisiin!), Roomassa Italiassa ja Napolissa Italiassa. Toki myös Barcelonaa täytyy nähdä muutaman päivän ajan. Tuo matka tulee myyntiin Risteilykeskukselle syksymmällä. Tilaa Palmuaseman kerran kuussa ilmestyvä uutiskirje niin saat tiedon heti, kun risteily tulee myyntiin. Uutiskirjeen saat tilattua tästä.
No Comments