Eilen tuli tasan vuosi siitä, kun alkoi risteily Intian valtamerellä. Nousimme Virvan ja Kristan kanssa Norwegian Jade -risteilyalukseen Dubaissa ja matkustimme sillä 17 päivää pysähtyen mitä mielenkiintoisimmissa paikoissa ennen saapumistamme Singaporeen. Vietimme ensin kaksi päivää Abu Dhabissa ja sen jälkeen päivän Omanissa. Sen jälkeen vuorossa olivat Intian Goa, Malediivit ja Sri Lanka ennen kahtaa päivää Thaimaan Phuketissa. Risteilyn kaksi viimeistä päivää vietimme kahdessa eri Malesian kohteessa: Penangissa ja Port Klangissa. Norwegian Jade on Norwegian Cruise Linen laiva, joka on aloittanut liikennöintinsä 2006. Vuonna 2017 se koki täyden uudistuksen. Matkustajia laivalle mahtuu noin 2500 eli isojen risteilyalusten sarjassa se on melko pieni. Laiva seikkailee vaihtelevasti eri puolilla maailmaa. Me varasimme risteilymme Risteilykeskuksen kautta, mikä oli tosi toimiva ratkaisu.
Olen kertonut jo useammasta reitin varrelle jääneestä kohteesta ja risteilyn aikana kirjoittelin tunnelmia paikanpäältä, mutta kuvia selatessani ymmärsin, että monta kokemusta nimenomaan laivalta on vielä jakamatta. Vuosipäivän kunniaksi avaan teille hetkiä ja paikkoja laivalta noiden sekalaisten kuvien kautta.
Lähtöpäivä
Pyysimme hyvissä ajoin hotellin henkilökuntaa soittamaan meille esteettömän taksin hotellilta satamaan. Seikkailut Dubaissa olivat opettaneet, että taksin saaminen on arpapeliä, joten vähän stressasi. Tai oikeastaan aika paljon. Taksi tuli kuitenkin noin puolessa tunnissa ja matka satamaan taittui nopeasti ja halvalla. Kunhan esteettömän taksin Dubaissa saa, ne toimivat tosi kätevästi. Satamassa hoidimme terminaalirakennuksessa muodollisuudet, mutta laivaan noustiin ulkoa alakannen kautta. Se ihana lähtöpäivän absurdi tunne, kun laiva lähtee liikkumaan ja kaupungin valot jäävät taakse!
Vesipullot
Risteilypakettiimme kuului juomapaketti sisältäen muun muassa alkoholijuomat ja litran pullovettä jokaiselle päivälle meille jokaiselle. Hytissämme odotti tullessamme 51 vesipulloa. Voi muovin määrää…. Kätevää se kyllä oli, sillä vettä kuumuudessa kului. Jaoimme pullot heti ja jokainen sai tehdä oman vesijemmansa, johon ei muilla ollut asiaa.
The Pit Stop -baari kannella 13
Listasimme risteilyn päätteeksi lempipaikkojamme ja Pit Stop -baari pääsi meidän kaikkien kolmen listalle. Se toimi päivisin ja iltaisin. Ehkä parhaiten auringonlaskuhetkellä, kun laiva irtaantui satamasta ja teki mieli hetki hengähtää ennen illallista. Täällä keskusteltiin, tavattiin uusia tuttuja, istuttiin hiljaa kirjoittelemassa omia juttuja tai luettiin. Viimeisenä päivänä Malesiasta lähtiessämme satoi kaatamalla, mutta silloinkin oli ihana istua katoksen alla ropinaa kuunnellen.
Auringonottokannet
Tää on niin ilmiselvä. Mutta se, että kuviani on valtavasti nimenomaan altaista eri vuorokaudenaikoina, kertoo sen, että altaita katseltiin kyllä paljon. Niin kuin aina risteilyaluksilla, täälläkin lempikanteni oli yhtä ylempänä kuin missä varsinaiset altaat ovat. Siellä ei katto peitä aurinkoa, siellä on yleensä vähän väljempää ja sieltä on hauska katsoa altaalla ilakoivia ihmisiä. Norwegian Jadella tuo kansi oli numero 13 ja altaat sijaitsivat kannella 12. Osassa kantta 13 oli aurinkotuoleja ja peräpäässä taas juoksurata ja urheilukenttä. Urheilukansi ei nyt muodostunut merkitykselliseksi, sillä Norwegianin laivoilta puuttuvat muun muassa Royal Caribbeanin laivojen FlowRider -surffisimulaattorit.
Pohjakosketus
Minulla, ei laivalla. Tekisi mieli kirjoittaa tästä vielä erillinen muistelu, mutta avasin tarinaa myös laivalta kirjoittamissani reissun puolivälinkuulumisissa. Elimistössäni pyöri mysteeriksi jäänyt tulehdus, joka alkoi kiduttaa minua Intia-päivämme jälkeen kuumeella ja erittäin kovalla vatsakivulla. Niin kovalla, että jouduin kannella neljä sijaitsevaan laivan sairaalaan, jossa kipua yritettiin saada pois antibiooteilla ja erilaisilla kipulääkkeillä. Pikkuhiljaa siinä onnistuttiin ja sairaalassa vietin lopulta vain yhden kokonaisen päivän, mutta oloni oli tosi pitkään heikko. Oikeastaan enemmän tai vähemmän koko jäljellä olleen pariviikkoisen. Pari päivää kuljin laivalla kädessäni pinkillä sideharsolla peitetty kanyyli sen varalta, että sitä olisi vielä tarvittu. Tämä on väistämättä päällimmäisin muisto laivalta ja kaikessa kauheudessaan ikimuistoinen kokemus.
Laivan Atrium ja baarit
Ajattelin etukäteen, että tulisin kaipaamaan joiltakin laivoilta tuttua promenaadi-kävelykatua. Mutta en! Norwegian Jaden kannella seitsemän oli tosi kiva keskusaukio, Atrium. Sitä ympäröi Guest Service Desk, jossa kävimme selvittelemässä moneen kertaan erilaisia asioita. Tällä risteilyllä oli monenmoista haastetta. En tiedä johtuiko se haastavista satamista vai laivan henkilökunnan osaamattomuudesta esteettömyysasioissa, mutta esimerkiksi poistuminen laivasta oli usein vähän säätöä ja esimerkiksi Thaimaan Phuketissa olikin kuljetus tenderveneellä satamaan, vaikka olin saanut ihan toisenlaista informaatiota. Atrium oli onneksi viihtyisä, joten mikäs siellä oli asioita selvitellessä. Siellä oli aina myös ihanan vanhanaikaisesti taululla infoa tulevasta satamasta. Muista laivan baareista ei oikein ole kuvia, mutta suosikkejamme olivat esimerkiksi Bliss Lounge kannella seitsemän ja Magnum’s champagne & wine bar kannella kuusi.
The Great Outdoors ulkoravintola ja muut ruokailumahdollisuudet
Mielikuva Great Outdoorsista piirtyy muistoihini kirkkaimpana melkeinpä koko reissusta. Se on syy, miksi lähtisin Norwegian Jadelle tai sen sisaraluksille uudestaan. Kannen 12 perällä sijaitseva The Great Outdoors ulkoravintola oli Garden Café -buffetravintolaan jatke. Söimme siellä aamiaiset, lounaat ja välillä illallisetkin. Siellä oli aina trooppisen kuuma ja aina meri läsnä. Sopivasti aurinkopöytiä ja varjopöytiä. Ruokaa pystyi hakea sisältä, mutta rajoitettu valikoima löytyi myös ulkobuffetista. Siellä oli yöpurtavaa (ei sillä, että sitä koskaan olisi kaivannut) ja ruokaa myös varsinaisten ruokailuaikojen ulkopuolella, esimerkiksi lounaan ja illallisen välillä. Myöhäistä lounasmahdollisuutta hyödynsimme usein vietettyämme päivän satamassa ja palatessamme laivaan esimerkiksi neljän aikoihin. Garden Caféssa oli myös oikeasti laadukas pehmiskone, josta sai aivan älyttömän hyvää pehmistä! Baaritiskiltä sai juomat ja rentoon tunnelmaan saattoi jäädä istumaan esimerkiksi läppärin kanssa myös lautasen jo tyhjennyttyä. Monilta laivoilta puuttuu tällainen ulkoravintola.
Rentous kuvaa myös kaikkia muita laivan ravintoloita. Norwegian Cruise Linella ei ole kiinteitä ruokailuaikoja tai vakiopöytiä, vaan syömään voi mennä kaikkiin ravintoloihin silloin kun huvittaa. Risteilyn hintaan kuului buffetin ja ihanan ulkoravintolan lisäksi useampia muita ravintoloita. Me nautimme illalliset useimmiten laivan pääravintoloissa Grand Pacificissa tai Alizarissa, jossa kummassakin oli tarjolla päivittäin vaihtuvia annoksia A la Carte -listalta. Jasmine Garden Asia -ravintolassa kävimme pari kertaa, mutta siellä ruoka oli aika mautonta. Irkkubaari O’Sheehan’s Bar & Grillistä puolestaan sai maistuvia hampurilaisia ja muita grilliherkkuja. Lisäksi laivalla oli useita lisämaksullisia ravintoloita, joita emme kuitenkaan kokeilleet.
Kuoro ja muut harrastukset
Pitkien risteilyiden ihanuus on se, että siellä ehtii harrastaa. Liityin matkustajien kuoroon, joka harjoitteli useita kertoja ennen kuin esiinnyimme viimeisenä iltana laivan Atriumissa. Se oli niin hauskaa! Ihanan sekalainen joukko ihmisiä, joita yhdisti halu laulaa, ei niinkään taito laulaa. Menetin yhdet harjoitukset sairaalapäivänäni, mutta onneksi pian toivuin kuitenkin laulukuntoon. Virvan ja Kristan harrastuksia olivat muun muassa tanssitunnit Bliss-loungessa. Siellä vedettiin esimerkiksi country line dancingia, sambaa ja salsaa. Myös laivan kuntosali oli hyvätasoinen.
Iltojen lukupiiri
Olet ehkä huomannut, että laivan iltaviihde ei painotu näissä muisteluissa. Joka ilta Stardust Theatre teatterissa oli kyllä taidokkaita esityksiä, joita harvakseltaan kävimme katsomassa. Erilaisia musiikkiesityksiä oli paljon ja myös Casino laivalta löytyi. Meidän iltaviihde löytyi kuitenkin hytistä ja tapahtumarikkaiden päivien jälkeen odotimme sitä hetkeä, että pääsimme hyttiin kirjojemme ääreen. Hyttimme oli muutenkin jotenkin kotoisa. Kuvasimme siitä esittelyvideon, jossa jokainen esittelemme oman nurkkamme. Tämä kannella otettu kirjakuva symboloikoon lukupiiriä, sillä lukupiirin aikaan kamerat olivat jo poissa.
Me kolme
Meillä oli hyvin vaiherikas matka, mutta olen tosi iloinen, että sain jakaa sen juuri Virvan ja Kristan kanssa. He olivat loistavia avustajia, mutta myös erinomaista matkaseuraa ja meillä oli usein hyvin hulvattoman hauskaa.
Auringonlaskuhetket
Hyvin usein näihin hetkiin osui myös lähtö päivän satamasta merelle kohti seuraavaa tuntematonta, mikä on aina risteilyillä yksi kauneimmista hetkistä. Vietimme auringonlaskuhetket kannella venytellen, lukien, keskustellen, drinkkiä nauttien tai omiin ajatuksiin vaipuneina. Näimme monta erittäin kaunista ja aina erilaista auringonlaskua, jotka merellä ja hyvin kaukana kotoa tuntuvat aina jotenkin erityisen upeilta.
Oi muistoja! Tällä matkalla tapahtui niin paljon kaikkea, että en paikan päällä aina ihan edes ymmärtänyt, kuinka ainutkertaisella reissulla olimme. Tämä on kuitenkin matka, jonka muistoihin on hieno palata yhä uudelleen. Seuraavan 17 päivän ajan elän taatusti kaikki hetket uudelleen!
No Comments