Sähköpyörätuolini matkamittarissa on juuri nyt 199,2 kilometriä. Nollasin sen Helsinki-Vantaan lentokentällä, joten sen verran olen kulkenut Fuengirolan lämpimiä katuja viimeisen kolmen viikon aikana. Okei, jos tarkkoja ollaan, osa kilometreistä on kertynyt ihanissa hetkissä Málagassa tai lentoasemalla, kun hain ja saatoin sinne asiakkaitani. Lähes kaikki ovat kuitenkin tulleet täällä Fuengirolassa, jonka kaunis ilta-aurinko herätti vihdoin innon kirjoittaa.
Ehkä tiedätkin sen tunteen, kun aina matkoilla aika tuntuu kuluvan vähintään tuplanopeudella arkeen nähden. Samaan aikaan kuitenkin matkan ensimmäinen päivä tuntuu olevan ikuisuuksien päässä. Siltä minusta tuntuu nyt. Olen täällä kaikkiaan viisi viikkoa. Kolme on takana ja kaksi vielä edessä. Asun samassa vuokra-asunnossa kuin vuosi sitten keväällä ja nautin edelleen ihan samoista asioista: Arjesta täällä, espanjalaisesta yhteisöllisyyden tunnelmasta, auringosta, meren eri sävyistä, hyvästä ruuasta ja elämän helppoudesta. Se helppouden tunne syntyy muun muassa esteettömyydestä, kevyistä vaatteista ja siitä, että luonani on kerrallaan pitkän aikaa yksi avustaja, eikä esimerkiksi arjen vuorosuunnittelu ole jatkuvasti läsnä. Mutta syntyy se myös tästä kauneudesta, väreistä, tuoksuista ja lämmöstä. Vaikka teenkin täällä etätöitä samaan tapaan kuin kotona, palaudun jotenkin eri tavalla, kun heti työpäivän jälkeen on ympärillä jonkun loma, jonkun espanjalainen elämä ja aina jotain itselle kiehtovaa. Täällä on hyvä olla.



Olin ollut Fuengirolassa pari päivää, kun tänne saapui 12 Matka-Agenttien esteettömän ryhmämatkan ostanutta ihmistä, joiden matkanjohtajana toimin viikon ajan. Jännitin heidän tuloaan niin kuin aina uutta ryhmää, mutta he osoittautuivat kaikki aivan ihaniksi ihmisiksi. Matkaohjelmaan kuului yhteinen tervetulolounas sekä päiväretki Málagaan. Porukan toiveesta vierailimme osan kanssa myös Bioparc-eläintarhassa ja kävimme pienemmissä porukoissa shoppailemassa. Toki lomaa sai viettää myös itsekseen ja juuri niin kuin halusi. Kävin hotellilla päivittäin ja jaoimme vinkkejä yhteisessä What’s App -ryhmässä. Oli kiva viikko, joka tuntui hurahtavan nopeasti. Samaan aikaan luonani lomaili rakas veljentyttöni Anni. Ensimmäisen kolmen viikon aikana täällä on ollut yksi kerrallaan myös kolme henkilökohtaista avustajaani: Salla, Virva ja Julia. Kaikkien kanssa on ollut hienoa ja kaikki on mennyt tosi hyvin, mutta jokaisen kanssa on tietysti aina omanlaistaan ja siksi jokainen avustajanvaihto on tuntunut aloittavan aina ikään kuin matkan uuden vaiheen. Eilen saapui Jenni, joka on avustajanani viimeiset kaksi viikkoa, joten olo tuntuu nyt tasaisemmalta. Huomenna tänne saapuu veljen vaimoni Irina ja toinen veljentyttöni Iina. Tosi kiva päästä tutustuttamaan heidät kaikkeen täällä.


Kuluneen viikon aikana olen eläytynyt täysillä pääsiäistunnelmaan, Semana Santaan. Pääsiäinen on Espanjassa vuoden tärkeimpiä juhlia ja sitä vietetään todella näyttävästi. Täällä Fuengirolassa on ollut upeita kulkueita palmusunnuntaista alkaen lähes päivittäin. Olin katsomassa ensimmäistä kulkuetta sekä kiirastorstain ja pitkäperjantain kulkueita. Málagassa kaikki on vielä suurempaa ja siellä on viikon aikana kymmeniä kulkueita päivässä. Kävimme Málagassa maanantaina ja väkeä oli todella paljon. Kulkueet katkovat teitä, joten esimerkiksi liikkuminen juna-asemalle oli vaikeaa, kun emme osanneet ennalta varautua ja tienneet kulkueiden tarkkoja reittejä. Málagan kulkueiden erityisyys on myös se, että näyttelijä Antonio Banderas on kotoisin Málagasta ja hän osallistuu aina kotikaupunkinsa pääsiäiskulkueeseen. Kaikissa kulkueissa on monia eri osia. Veljeskunnan jäsenet kantavat useita tonneja painavia massiivisia tronoja eli koristeltuja lavoja, joiden päällä on patsas, joka esittää joko Jeesusta tai surullista Neitsyt Mariaa. Tronon kantaminen on usein kunniatehtävä, jota odotetaan vuosia. Lisäksi kulkueissa on kynttilöitä kantavia huppupäisiä ja kaavut päällä kulkevia jäseniä, mustiin huntuihin verhoutuneita naisia, rumpuryhmiä, torvisoittokuntia jne. Kulkueita kokoonnutaan katsomaan runsain joukoin ja yleisössä on tunnelmaa.





Nyt terassin grilli alkaa olla sopivan kuumana kanalle ja kasviksille, joten siirryn grillihommiin ja sitten herkuttelemaan. Päivitin vähän jo aiempaa juttuani Fuengirolasta, jonka löydät tuosta alta. Enemmän sitten taas kolmen viikon jälkeen, kun kaikki uudet kokemukset on hankittu. Päivitän päivittäin kuulumisia täältä Instagramiini ja Facebook-sivulleni, joten ne kannattaa viimeistään nyt laittaa seurantaan. Täällä on ihanaa!


1 Comment
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
20.4.2025 at 09:34Ai että, kyllä kelpaisi olla nyt tuolla suunnalla itsekin. Jotenkin on ollut varsin raskas talvi ja kevät, niin olisi kyllä ihanaa olla nyt jossain lämpimässä.