Syksyn ruska sävyttää muutenkin karua ja ruskean sävyistä Islantia upeasti ja tuota upeutta ehdimme nähdä heti eilen. Minun ja Maijan aamulento Icelandairilla sujui hienosti ilman mitään säätöjä kummallakaan kentällä tai koneessa. Ihan kuin kaikki olisivat tienneet, että tässä matkassa on jotain erityistä. Icelandairin koneessa oli henkilökohtainen viihdejärjestelmä myös tällä 3,5 tunnin lennolla, mistä olin jotenkin aivan erityisen innoissani. Jätin leffatarjonnan tiistaina koittavalle pidemmälle lennolle ja katselin nyt Islannin eri alueista tehtyjä videoita, jotka antoivat loistavat vinkit näille tuleville päiville ja olivat ilmeisen mieleenpainuvia, sillä monta kertaa eilisen aikana viittasin videolla oppimaani.
Lentokentältä nappasimme mukaamme Hertziltä vuokraamamme esteettömän VW Caddyn, joka osoittautui juuri luvatunlaiseksi (mikä ei yllättänyt, sillä sain ennakkoon kuvia autosta) ja eilisen perusteella erittäin hyväksi kaveriksi. Hertz ei nettisivuillaan kerro tästä ihanuudesta, mutta kiitos englannin kielisten esteettömän matkailun blogien, sain siitä vinkin ja laitoin Hertzille sähköpostia. Hintaa sille navigaattoreineen tuli noin 600 euroa näiltä kolmelta vuorokaudelta, mikä näin tuntuu paljolta, mutta verrattuna invataksien ja esteettömiä retkiä tarjoavien yritysten hintoihin, kuitenkin lähes ilmaiselta.
Niinpä me huristelimme hotellillemme Reykjavikin satamaan, tapasimme ystäväni Inkan, joka lomailee kanssamme Islanti-pätkän ja lähdimme päiväkahvien jälkeen ajelemaan kuuluisaa Golden Circleä, kultaista kierrosta. Kävimme ensin noin 45 kilometrin päässä hotelliltamme sijaitsevassa Thingvellirin kansallispuistossa, joka antoi juuri toivovamme energiapiikin poistamaan 4.30 heräämisen myötä syntynyttä väsymystä. Niin kaunista ja niin esteetöntä! Siitä jatkoimme toisen samanmoisen matkan Geysireille katsomaan, kun Strokkur-geysir purkautuu päästäen vesihöyryä usean kymmenen metrin korkeuteen aina noin 5-10 minuutin välein. Todella uskomaton näky. Meidän kultainen kierros jäi lopulta kultaiseksi suoraksi, sillä päätimme jättää Gulfossin vesiputoukset väliin ja lähteä paluumatkalle ennen pimeän tuloa. Siinä väsymystilassa se oli oikea ratkaisu.
Pelkkää kultaa tämä maa tuntuu olevan ja maisemat tuollakin pätkällä uskomattoman kauniita! Tänään lähdemme ajelemaan etelään kohti Vikin kaupunkia. Sillä reitillä on kuulemma upean näköistä ja myös vesiputouksia, jotka eilen missasimme. Riesanamme on tosin vesisade, mutta tuskin sekään tätä tunnelmaa saa putoamaan.
Ps. KIITOS kaikista terveisistä ja mukana olosta, eilinen postaukseni on tavoittanut huikean määrän ihmisiä ja tuonut paljon paljon uusia seuraajia eri kanaviin, mikä tuo tosi paljon intoa tämän matkan jakamiseen!
3 Comments
Sari van der Steen
2.10.2016 at 16:11Ihanaa Sanna et saamme seurata sinun matkaa kuvien kera. Innolla odotan uusia kuvia!
Ritva
3.10.2016 at 22:43Onneksi näin ystäväni tykänneen sivustasi ja pääsin tänne mukaan seuraamaan matkaasi. Toivotan Sinulle ja kavereillesi mielettömän ihanaa matkaa ja tulen olemaan hengessä mukana täydestä syömmestäin. <3
Paula Pietilä
8.10.2016 at 16:55Hienoja kuvia ja hyviä vinkkejä tulevaan Islannin reissuun, joka siintää, toivottavasti jossakin lähellä!