Valikko
Jyväskylä / Keski-Suomi / luonto

Esteetön Keski-Suomi – näe, koe ja herkuttele

Sanna Kalmari istuu sähköpyörätuolissa ja katsoo Turasenlammille Leivonmäen kansallispuiston esteettömän reitin päätöspisteellä.

Kaupallinen yhteistyö: Visit Jyväskylä Region

Järvet, luonto, kansallispuistot, Jyväskylän kaupunkitunnelma ja satama, Himoksen tapahtumat, rauha, mökkeily ja vielä kerran järvet. Nuo sanat listasin mielikuvikseni ennen kuin lähdin elokuussa 2022 itse kokemaan mitä kaikkea esteetön Keski-Suomi tarjoaa minulle sähköpyörätuolin käyttäjänä. Olen ollut Jyväskylässä ennenkin. Kiertänyt järveä, juhlinut kerran Suomipop-festivaaleilla ja pysähtynyt lepäämään siellä matkalla pohjoisesta kotiini etelään. Keuruu ja Multia taas ovat tulleet rakkaiksi jo monena kesänä mökkireissulla. Osasin silti odottaa, että esteetön Keski-Suomi tarjoaa paljon muutakin ja varmasti vielä enemmän mitä neljässä päivässä ehdin nähdä. Ja niinhän se oli! Minun ja avustajani Sallan matka kulki Espoosta ensin Laukaaseen, sieltä Jyväskylään, sitten Jämsään ja viimeiseksi Joutsaan Leivonmäen kansallispuistoon. Jaan tässä artikkelissa kokemukseni aktiviteeteista ja herkkuhetkistä Keski-Suomessa. Kokemukseni hotelleista löydät erillisistä artikkeleista, joihin on linkit tämän jutun lopussa.

Saapuminen Keski-Suomeen

Matkustin kotoani Espoosta Keski-Suomeen omalla esteettömällä autollani, mikä mahdollisti vaivattoman liikkumisen paikasta toiseen. Jyväskylään pääsee esteettömästi myös suoralla junayhteydellä ainakin Helsingistä, Tampereelta, Pieksämäeltä, Kuopiosta ja Seinäjoelta (Seinäjoelta liikennöi taajamajuna, jossa voi olla kokorajoituksia apuvälineille). Esteettömät OnniBus MEGAt kulkevat Keski-Suomeen useasta suunnasta ja linjasta riippuen niillä pääsee ainakin Jyväskylään, mutta osalla myös esimerkiksi Joutsaan ja Jämsään. Jyväskylän paikallisliikenne Linkin sivujen mukaan pyörätuolilla matkustaminen onnistuu lähes kaikissa kaupunkiliikenteen vihreissä autoissa. Autot kuitenkin vaihtelevat eri linjoilla eli bussilla matkustaminen ei kuulosta täysin luotettavalta. Tästä minulla ei kuitenkaan ole omakohtaista kokemusta. Oma auto tai esteetön taksi ovat välttämättömiä liikkuessa varsinkin pienempien paikkakuntien välillä. Invatakseja on Keski-Suomessa useita. Jyväskylän keskustassa ja sataman alueella sekä muiden paikkakuntien keskustoissa on helppo kulkea paikasta toiseen kävellen tai apuvälineillä.

Sanna Kalmari istuu sähköpyörätuolissa sivusta päin otetussa kuvassa Jyväskylän kävelykadulla.

Esteettömiä elämyksiä Keski-Suomessa

Meidän reissun aktiviteetit valikoituivat minun toiveiden ja kesäisen sään mukaan. Siksi ohjelmassa korostuivat veden ja luonnon läheisyys sekä hyvä ruoka. Keski-Suomessa on kuitenkin paljon myös esimerkiksi kulttuuria ja monipuolinen kattaus erilaisia tapahtumia. Visit Jyväskylä Regionin sivuilta voi lukea lisää alueen mahdollisuuksista. Alueen matkailuneuvonta auttaa esteettömyyteen liittyvissä kysymyksissä. Matkailuneuvonnan sivuilla on tarkat tiedot myös matkailuneuvonnan toimitilojen esteettömyydestä, jos haluat käydä paikan päällä.

Kylpylähotelli Peurunka

Peurunka on kauniin luonnon ympäröimänä sijaitseva kylpylä ja hotelli Laukaassa. Jyväskylän keskustasta on Peurunkaan noin 30 kilometrin matka. Kylpylän ja hotellin lisäksi Peurungasta löytyy useampi ravintola, monipuolisia kuntoutus- ja hyvinvointipalveluita sekä erilaisia aktiviteetteja, joista suurin osa soveltuu myös esteettömyyttä tarvitseville. Peurunka on suosittu kuntoutuspaikka esteettömyyttä tarvitsevien keskuudessa ja yksi tunnetuimmista Keski-Suomen esteettömistä kohteista. Peurungassa ei ole kuitenkaan yhtään kuntoutuskeskustunnelma, vaan se on aidosti viihtyisä ja monipuolinen hyvän olon keskus, joka sopii erinomaisesti myös esteettömään lomailuun. Hotellissa on useita esteettömiä huoneita ja tilat ovat kaikkiaan hyvin esteettömät. Me tutustuimme tällä kertaa vain kylpylään, johon voi ostaa pääsyn, vaikkei Peurungassa majoittuisikaan.

Kylpylällä on oma sisäänkäyntinsä ja oven edessä esteettömiä pysäköintipaikkoja. Ovet avautuvat automaattisesti. Kylpylään pääsee esteettömästi myös sisäkautta hotellin puolelta. Naisille ja miehille on erilliset esteettömät pukuhuoneet, jotka sijaitsevat sisääntulokerroksessa, palvelutiskin läheisyydessä. Nämä eivät ole yksityisiä pukuhuoneita, vaan kaikkien esteettömyyttä tarvitsevien käytössä. Meidän vierailun aikaan oli hiljaista, eikä pukuhuoneessa ollut muita. Naisten pukuhuoneessa oli leveä korkeussäädettävä plintti pukeutumista varten, matalat ja lukolliset kaapit ja tilava esteetön wc. Lisäksi pukuhuoneessa oli siirreltävä nostolaite, rollaattori, wc-istuimen korottaja sekä kaksi erilaista lainattavaa suihkupyörätuolia. Toinen oli normaalikokoinen, toisessa oli kapea istuin ja se sopisi myös lapsille. Pukuhuoneesta on käynti yleiseen suihkutilaan. Sekä pukuhuoneen sisäänkäynnin ovi että suihkuhuoneen ovi avautuvat sähköisesti painikkeella. Pukuhuonetta lähimpänä sijaitsevien suihkujen yhteydessä on seinästä taittuva suihkuistuin ja käsisuihkut. Perinteinen sauna ja höyrysauna sijaitsevat suihkutilojen yhteydessä. Infrapunasauna sijaitsee allasosastolla ja on yhteinen kaikille. Kaikissa saunoissa on reilusti tilaa myös suihkupyörätuoleille ja lämpö tulee myös alas.

Viihtyisän allasosaston sydän on 100 metriä pitkä jokiallas. Siellä on muutaman kerran päivässä (klo 13-14 ja 16-18) päällä voimakas virtaus, joka tekee uimisesta myötävirtaan erittäin helppoa. Meidän käynnin aikaan sattui juuri virtaus ja olin varma, etten pysyisi siinä pystyssä, mutta pysyin itseasiassa hyvinkin, sillä allas oli arki-iltapäivänä lähes tyhjä ihmisistä ja virtaus niin tasainen. Jokialtaaseen on tuolinostin, jota uimavalvoja tottuneesti käytti. Jokialtaan veden lämpötila on noin 30 astetta. Tuolinostin on myös pieneen hemmottelu/terapia-altaaseen, jossa veden lämpötila on noin 32 astetta. Siellä oli ihana vaan lillutella, mutta viereiseltä screeniltä saisi valittua myös haluamansa vesijumpan. Altaassa on myös hierovia suihkuja, jotka saa laitettua päälle. Kylpylässä on lisäksi porealtaita, kylmäallas, lasten altaita ja vesiliukumäet, joista toinen on 130 metrin pituudellaan Pohjoismaiden pisin. Kylpylän palveluihin ja hintoihin voi tutustua Peurungan sivuilla. Avustaja pääsee avustettavan mukana maksutta.

Peurungan kylpylän jokiallas ja tuolinostin.
Peurungan kylpylän jokiallas päädystä kuvattuna. Oikealla tuolinostin.
Naisten esteetön pukuhuone Peurungan kylpylässä. Kuvassa vasemmalla pukukopit, edessä pukeutumistaso ja ovi suihkutilaan.
Naisten suihkut Peurungan kylpylässä. Yhden suihkun luona seinästä taittuva suihkutuoli ja pienten lasten syöttötuoli.

Risteily M/S Satu -aluksella Jyväskylän satamasta Päijänteelle

M/S Satu on 12,5 metriä pitkä ja 2 metriä leveä alus, jonka toimintaa pyörittää Ketään ei jätetä rannalle, Jyväskylä ry. Me lähdimme M/S Sadun Juurikkasaaren risteilylle, joka toteutui kesän aikana aina torstaisin. Alus lähtee Jyväskylän satamasta ihan pysäköintialueen ja satamakahvilan läheltä. Sovimme kuitenkin, että me tulemme kyytiin hieman kauempaa, uuden Sataman Viilu -ravintolan läheltä, jossa alus saatiin enemmän samalle tasolle laiturin kanssa. Olen alusten suhteen aina ennakkoon hieman skeptinen pääsenkö varmasti sisään, mutta M/S Satuun pääsin erinomaisesti. Heillä oli erillinen puinen luiska (alusten kielessä laakonki), jota pitkin pääsin vaivatta ja tasaisesti sisään. Se pysyi hyvin paikallaan, sillä siinä oli pieni ura, joka kiinnittyi aluksen sisäpuolen kynnykseen. Sisätilassa oli melko jyrkkä käännös kohti pientä takakantta, mutta sähköpyörätuolini taittui siitä just. Aiemmin risteilemässä on kuulemma ollut lähinnä manuaalipyörätuolin käyttäjiä. Kannattaa varmistaa sopivuus oman apuvälineen mitoille etenkin, jos apuväline on keskimääräistä pidempi.

Matka Juurikkasaareen kesti noin tunnin ja vartin suuntaansa. Perillä oltiin puolisen tuntia. Kaikkiaan risteily kesti siis noin kolme tuntia. M/S Sadun miehistö oli todella ystävällistä ja osaavaa. Kapteeni kertoi hieman järvialueen historiasta ja matkan aikana sai ostaa virvoitusjuomia ja jäätelöä. Me nautimme matkat takakannella, johon en mahtunut ihan kokonaan, mutta takarenkaiden sisäpuolella olo ei haitannut tunnelmaa. Vesi kohisi, aurinko pilkahteli ja kaikkialla ympäröi kauneus! Kesän 2022 risteilykausi on päätöksessään, mutta ensi kesän tarjontaa kannattaa pitää silmällä. M/S Sadun kapteeneineen voi vuokrata myös yksityiskäyttöön aina syyskuun loppuun saakka. Tosi kiva tapa nauttia itse ja samalla tukea vapaaehtoisvoimin pyöritettävän yhdistyksen toimintaa. Jos käytät liikkumisen apuvälinettä, kannattaa olla etukäteen yhteydessä M/S Satuun.

Sanna Kalmari menossa laakonkia pitkin sähköpyörätuolilla MS Satu -alukseen.
Sanna Kalmari MS Satu -aluksen takakannella, taustalla Jyväskylän satama.
Näkymä Päijänteelle MS Satu aluksen takakannelta.
Sanna Kalmari istuu sähköpyörätuolissa MS Satu -aluksen takakannella ja katsoo järvelle. Kuva otettu takaa päin.
MS Satu -aluksen ohjaamo.
Sanna Kalmari peruuttaa sähköpyörätuolilla ulos MS Satu aluksesta Juurikkasaaressa.

Juurikkasaari

Kaunis Juurikkasaari on täyden palvelun juhla- ja tapahtumapaikka todella kauniilla paikalla. Siellä on tarjolla arkisin lounasbuffet, rannassa on rantabaari ja grilli, saarelta voi vuokrata sup-lautoja ja kesäkeskiviikkoisin lämpeää telttasauna. Juurikkasaaren Juhlatalossa ja Paviljongissa järjestetään myös paljon yksityistilaisuuksia. Juurikkasaari sijaitsee Säynätsalossa ja paikalle pääsee sekä veneellä että autolla. Me tulimme M/S Sadun matkassa. Veneellä matka kesti Jyväskylän satamasta reilun tunnin, autolla Jyväskylän keskustasta hurauttaisi noin 20 minuutissa.

Venesatama oli esteettömyyden osalta haastava. Pääsin hyvin aluksesta ulos samaa puista laakonkia pitkin kuin Jyväskylän satamassakin. Laiturilla oli kuitenkin parin metrin matkalla pari korkeaa kynnystä ja koholla olevia poikittaislautoja, joiden yli oli todella vaikea kulkea. M/S Sadun miehistö auttoi ja käytti laakonkia luiskana siirtelemällä sitä aina eteeni ja tällä tavoin kyllä pääsin. Laiturin jälkeinen alue on tasaista, paikoin pehmeää hiekkaa. Juhlataloon pääsee luiskaa pitkin, mutta se on hieman jyrkkä, eikä Museovirasto ole sallinut pidemmälle ulottuvaa, jotta sen saisi loivemmaksi. Sisäänkäynnin oven lyhyt, jyrkkä luiska tullaan kuitenkin loiventamaan. Sisällä ei ole korkeita kynnyksiä ja siellä on esteetön wc. Nautimme Juurikkasaaressa maistuvan lounaan buffetin antimista, vaikka aikaa ei paljon ollutkaan. Juhlatalo on todella tunnelmallinen ja järjestäisin siellä mielelläni vaikka mitkä juhlat! Ehkä ensi kesänä tulee tilaisuus nauttia myös rantabaarin ja rantagrillin tunnelmasta ja herkuista.

Sanna Kalmari sähköpyörätuolilla Juurikkasaaren laiturilla. MS Sadun miehistö pitävät paikallaan luiskaa kynnyksiä peittääkseen.
Sanna Kalmari Juurikkasaaren laiturilla menossa luiskaa pitkin eteenpäin.
Juurikkasaaren ranta
Juurikkasaaren juhlatalo ulkoa edestä kuvattuna.
Juurikkasaaren juhlatalon sali.

Lucky Fish

Lucky Fishin Akin seuraan pääsimme siirryttyämme Jyväskylästä noin 60 kilometriä etelään päin, Jämsään. Lucky Fish on erikoistunut kalastus- ja veneretkiin, joita Aki tarjoaa erilaisille seurueille yksittäisistä henkilöistä polttariporukoihin. Aki on kouluttautunut erityisryhmien vesistöohjaajaksi ja hänellä on kokemusta myös pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden erityistarpeista. Lucky Fishin veneeseen ei pääse pyörätuolilla, joten me tapasimme Hulkkion satamassa ja kalastimme laiturilta. Hulkkion Satamassa ei tällä hetkellä ole palveluita, mikä on tietenkin huono asia, mutta toisaalta siellä oli ihanan rauhallista. Saimme parin tunnin kalastushetkeen seuraksemme järven pinnalla leikittelevät auringonsäteet ja ihanan lämmön. Käytimme kevyitä mato-onkia, mikä sopi hyvin kiireettömään hetkeemme. Aki oli tosi osaava ja häneltä pystyi kysellä mitä vaan kalastukseen liittyen. Sain ilokseni kerrankin kalan, mutta se oli niin pieni, että pääsi jatkamaan uimista veden pinnan alla. Kalastus on kyllä tosi rentouttavaa!

Sanna Kalmari istuu sähköpyörätuolissa ja kalastaa laiturin reunalla.
Järvimaisema.
Sanna Kalmari istuu sähköpyörätuolissa laiturilla ja edessä on pieni kala.
Lucky Fish yhtiön vene Hulkkion satamassa muiden veneiden vieressä.

Leivonmäen kansallispuiston esteetön reitti

Keski-Suomessa sijaitsee kaikkiaan neljä kansallispuistoa. Yksi niistä on Joutsassa sijaitseva Leivonmäen kansallispuisto, joka tarjoaa mahdollisuuden myös esteettömään retkeilyyn ja luonnosta nauttimiseen. Kansallispuistossa sijaitseva Harjujärven vaativaksi esteettömäksi reitiksi luokiteltu reitti on 700 metriä suuntaansa ja sen lähtöpisteestä löytyy esteetön keittokatos, nuotiopaikka ja kuivakäymälä. Me pidensimme reittiä jättämällä auton Kirveslammen pysäköintialueelle, josta oli opastekyltin mukaan noin 400 metrin matka Harjujärvelle, josta esteetön reitti alkaa. Tuo reitti on tasaista hiekkatietä, mutta matkalla on muutama jyrkkä mäki, minkä vuoksi tuota pätkää ei voi kutsua esteettömäksi. Sähköpyörätuolilleni mäet eivät olleet ongelma. Liikuntavammaiset henkilöt voivat ajaa auton myös Harjujärven keittokatoksen luo, josta esteetön reitti alkaa. Matkalla on puomi, mutta sen lukon avaamisen tarvittavan koodin saa Metsähallituksen asiakaspalvelusta. Mahduin puomin sivusta sähköpyörätuolillani juuri ja juuri, mutta puomi on itseasiassa rautaketju, jota avustajani sai nostettua sen verran, että pääsin myös sen alta. Lisätietoja saa Metsähallituksen sivulta.

Harjujärven keittokatos sijaitsee upealla paikalla järven rannalla. Keittokatos on täysin esteetön ja tulipaikan viereen pääsee helposti. Katoksen edessä on vielä erillinen nuotiopaikka, jonka ääreen pääsee myös. Piha on tasaista ja rannassa on esteetön, puinen katselutasanne. Siellä nautimme ihanat Maalaishotelli Morvasta saamamme eväät. Pihassa on myös tilava esteetön kuivakäymälä, joka oli siistissä kunnossa. Kuivakäymälään johtaa loiva luiska ja kuivakäymälässä on seinästä taittuvat tukikaiteet wc-istuimen molemmin puolin. Pihassa oli telttailijoita ja tämä kohta sopiikin erinomaisesti myös esteettömään telttailuun.

Esteetön reitti lähtee suoraan Harjujärven keittokatoksen luota ja on 700 metriä suuntaansa. Tie on tasaista hiekkatietä suurimman osan matkaa. Matkalla on joitakin mäkiä, joissa pituuskaltevuus on yli 8 % ja se tekee reitistä vaativan esteettömän reitin. Mäet eivät kuitenkaan ole kovin jyrkkiä. Loppupätkä reitistä on poikittaista pitkospuuta. Reitti päättyy tasanteelle, josta on upeat näköalat Turasenlammelle. Tasanteella on penkki, jossa voi istuskella nauttimassa maisemasta pidempäänkin. Kaiken kaikkiaan reitti on tosi kaunis ja maisemaltaan vaihteleva, eikä yhtään haitannut kulkea sitä ees taas. Me saavuimme Leivonmäen kansallispuistoon Maalaishotelli Morvasta Jämsästä, josta matkaa oli 69 kilometriä. Jyväskylästä matkaa kertyy pikkuisen vähemmän. Kansallispuisto sijaitsee lähellä nelostietä ja sinne on helppo poiketa matkalla seikkailuihin tai kotiin.

Kolme reittiopastekylttiä Leivonmäen kansallispuiston Kirveslammen pysäköintialueella.
Puomi matkalla Kirveslammen pysäköintialueelta Harjujärvelle Leivonmäen kansallispuistossa.
Sanna Kalmari ajaa sähköpyörätuolilla mäessä Leivonmäen kansallispuistossa.
Harjujärven keittokatos Harjujärven rannalla.
Sanna Kalmari sähköpyörätuolilla Harjujärven keittokatoksen nuotion äärellä.
Nuotio, jonka ympärillä puupenkkejä jja puinen pöytäryhmä.
Puinen katselutasanne Harjujärvellä puiden lomasta kuvattuna.
Esteetön kuivakäymälä Harjujärven pihalla ulkoa päin kuvattuna.
Harjujärven esteetön kuivakäymälä ovelta kuvattuna. Oikealla wc-istuin tukikaiteilla.
Sanna Kalmari sähköpyörätuolilla Harjujärven katselutasanteella katsomassa järvelle.
Sanna Kalmari sähköpyörätuolilla Harjujärven katselutasanteella kauempaa kuvattuna.
Pahvinen eväslaatikko Harjujärven rannalla. Laatikossa teksti Ilolla uuteen päivään. Laatikossa leipä, mehu ja hedelmä.
Kolme reittiopastekylttiä Harjujärven rannalla.
Sanna Kalmari liikkuu sähköpyörätuolilla eteenpäin metsäpolulla Harjujärven rannalla.
Sanna Kalmari sähköpyörätuolilla metsätiellä.
Sanna Kalmari kulkemassa kohti Turasenlampea esteettömiä pitkospuita pitkin.
Sanna Kalmari kulkemassa kohti Turasenlampea esteettömiä pitkospuita pitkin kauempaa kuvattuna.
Turasenlampi.
Sanna Kalmari istuu sähköpyörätuolissa katselutasanteella katsomassa Turasenlammelle.
Katselutasanne Turasenlammella.
Turasenlammelle johtavat esteettömät pitkospuut.

Esteettömiä ravintoloita Keski-Suomessa

Ravintoloita on Keski-Suomessa luonnollisesti todella paljon ja monet niistä ovat esteettömiä. Neljän päivän matkan haasteena on se, että koko ajan ei ehdi syödä eli kaikkia ei ehdi kokea. Lähdimme reissusta kuitenkin kotiin erittäin hyvin syöneinä. Alla suositukseni! Lisää ravintoloita ja kahviloita löydät Visit Jyväskylä Regionin sivuilta. Haussa voi käyttää kriteerinä myös esteettömyyttä. Olen aika varma, että esteettömiä ravintoloita on kyllä vielä paljon enemmän kuin mitä haku antaa tulokseksi, mutta yritykset eivät vain ole ilmoittaneet esteettömyystietoa. Toivotaan, että tähän tulee parannus.

Café & Restaurant Vesilinna, Jyväskylä

Näköalaravintola Vesilinna sijaitsee Harjun päällä, Jyväskylän kattojen yllä. Siellä, mistä kesäaikaan soitetaan joka ilta klo 20.00 Harjun iltasoitto. Harjun iltasoitto on Aulis Raitalan säveltämä ja Martti Korpilahden sanoittama ’Laulu Synnyinseudulle’. Trumpetilla soitettu iltasoitto on kaikunut jokaisena kesäiltana Harjun Vesilinnan huipulta vuodesta 1976 alkaen eli se kuuluu ehdottomasti kesäiseen Jyväskylän lomaan. Vierailumme Café & Restaurant Vesilinnassa osui kauniiseen kesäiltaan, joten kuljimme sinne sähköpyörätuolillani/jalkaisin noin kilometrin matkan hotelliltamme Jyväskylän keskustasta. Loppumatka oli jyrkkää nousua. Reitti kannattaa valita tarkoin, sillä lyhintä reittiä vastassa olisivat olleet kaupungin kuuluisat Neron portaat. Vesilinnan eteen pääsee kyllä myös autolla, mikä on toki esteettömämpi vaihtoehto. Ylös torniin pääsee hissillä. Hissin mitat kannattaa varmistaa, jos on tulossa kovin pitkän apuvälineen kanssa. Minun noin 120 cm pitkällä sähköpyörätuolilla mahtui. Alakerrassa sijaitsee Luontomuseo, johon on myös esteetön pääsy.

Illallisseuraksi sain ystäväni Katrin. Vesilinnan ruoka on oli todella hyvää ja kahvilan vitriin herkut erittäin kutsuvia. Vesilinnaan voikin mennä nautiskelemaan kahvilan herkuista, buffetlounaista tai Á la Cartesta. Kokemuksen kruunaavat joka suuntaan avautuvat upeat näköalat, jotka kannattaa ehdottomasti kokea myös auringonlaskun aikaan. Myös isolle ulkoterassille pääsee esteettömästi ja ravintolassa on esteetön wc. Saamamme palvelu oli erinomaista.

Sanna Kalmari ja ystävä nostavat maljat ravintola Vesilinnan pöydässä ikkunan vieressä.
Ravintola Vesilinnan sali.
Ravintola Vesilinnan esteetön wc. Oikealla taso ja lavuaari, vasemmalla wc-istuin ja lasten hoitopöytä.
Sanna Kalmari istuu sähköpyörätuolissa ravintola Vesilinnan terassilla taustallaan maisema Jyväskylän sataman suuntaan.
Vesilinnan torni.

Verso Baari & Keittiö, Jyväskylä

Verso Baari & Keittiö sijaitsee keskellä Jyväskylän keskustaa Kauppakadulla, hotelli Verson yhteydessä. Ravintola on sisustuksellisesti todella tyylikäs ja viihtyisä sekä täysin esteetön. Ruoka rakentuu puhtaista raaka-aineista ja vangitsevista makuyhdistelmistä. Kaiken päälle tulee vielä erinomainen palvelu. Illallisseurakseni tuli somevaikuttaja Jasmine Repo ja meillä oli aivan todella hieno ilta. Nautimme sen hetken kauden menun: alkuun kanttarellikeittoa, pääruuaksi kuhaa varhaisperunoilla ja jälkiruuaksi kauden marjoja mansikkasorbetilla ja marsalalla. Ruokalista vaihtuu kauden mukaan, jotta valikoima on aina tuoretta. Verso Baari & Keittiössä tyylikkyys näkyy kaikissa yksityiskohdissa ja ulottuu esteettömään wc:hen saakka.

Yövyin hotelli Versossa ja nautin siellä myös aamiaisen, joka oli todella laadukas ja monipuolinen. Arvostan hotelliaamiaisilla aina erityisesti toiveen mukaan paistettua munakokkelia sekä tuoreita karjalanpiirakoita ja niitä molempia sain Verson aamiaisravintola Silmussa. Verso Baari & Keittiöön voi tulla myös vain drinksuille. Kesäisin käytössä on myös esteetön terassi.

Sanna Kalmari ja Jasmine Repo syömässä Verso Baari & Keittiössä
Verso Baari & Keittiön ravintolan sali yleiskuvassa.
Ravintola Verso Baari & Keittiön tiski ja pöytiä.
Hotelli Verson ravintola Verso Baari & Keittiön esteetön wc. Oikealla lavuaari ja kuvan edessä wc-istuin tukikaiteilla.
Sanna Kalmari ja Jasmine Repo tulossa pientä luiskaa pitkin Verso Baari & Keittiöstä.

Bistro Nemo, Peurunka, Laukaa

Peurungan kylpylässä sijaitsevassa Bistro Nemossa nautimme lounaan ennen iltapäivää kylpylän lämmössä. Kylpylän aulassa sijaitseva bistro ja kahvio tarjoaa kahvilatuotteita, jätskiä ja virvokkeita, mutta myös herkullisia burgeriannoksia, pizzoja sekä meidän valinnat: Fish & Chipsit ja makkaraperunat. Täyttävää, epäterveellistä ja aivan täydellisen herkullista. Saatavalla on myös salaatteja, jos haluaa kevyempää. Annokset tulevat nopeasti ja Bistro Nemossa syöminen on mutkatonta koko perheelle. Rajatun valikoiman annoksia sekä virvokkeita saa tilattua myös kylpylän puolelta. Esteettömyys on erinomaisella tasolla ja esteettömiä vessoja on lähellä.

Peurungan kylpylän aula ja Bistro Nemon pöydät.
Bistro Nemon makkaraperunat ja taustalla Fish & Chips -annos.

Kahvila ja ravintola Elonen, Jämsä

Elonen kahviloita ja ravintoloita on useita Keski-Suomen alueella. Me nautimme lounaan Jämsässä, aivan Jämsän keskustassa sijaitsevassa kahvila-ravintolassa. Elonen on tunnettu leipomotuotteistaan, joita Jämsässäkin oli vitriini pullollaan. Maanantaista lauantaihin katetaan kuitenkin myös herkullinen lounasbuffet, joka vaikutti olevan hyvin suosittu. Jämsän Elosen ruoka, kahvilan tarjonta ja tunnelma vakuuttivat täysin, mutta esteettömyyden osalta olisi hieman korjattavaa. Oven kynnys oli melko iso ja esteettömäksi wc:ksi merkitty wc ei täyttänyt esteettömyysstandardeja. Wc oli niin pieni, etten mahtunut sinne, eikä siellä ollut tukikaiteita. Muista Elosen kahvila-ravintoloista minulla ei ole kokemusta.

Sanna Kalmari menossa sähköpyörätuolilla sisään Kahvila-ravintola Eloseen Jämsässä.
Elonen Jämsän ruokasali.

Esteetön Keski-Suomi & majoitusvaihtoehdot

Jyväskylässä on useita esteettömiä hotelleja, joista tällä kertaa koin Hotelli Verson ja Greenstar Hotel Jyväskylän. Lisäksi vietin vuorokauden Jämsässä sijaitsevassa pienessä Maalaishotelli Morvassa, joka oli jotain ihan erilaista kuin kaupunkihotellit. Voit lukea kaikista näistä hotelleista omat esittelynsä klikkaamalla alla olevia linkkejä. Aiemmin olen kirjoittanut Scandic Jyväskylä Stationista.

Hotelli Verso, Jyväskylä
GreenStar Hotel Jyväskylä
Maalaishotelli Morva, Jämsä

Kiitos Keski-Suomi, olet upea!

Sanna Kalmari sähköpyörätuolilla ison Jyväskylä-kyltin edessä Jyväskylän satamassa.
About Author

Maailman mahdollisuudet näkevä esteettömän matkailun asiantuntija ja matkabloggaaja, Palmuaseman kirjoittaja ja esteettömän matkailun kouluttaja.

1 Comment

  • Sisävesiristeilyt ovat kivoja, niitä on tullut tehtyä useampia. Päijänteellä en ole sisävesiristeilyllä ollut, mutta olen veneillyt siellä paljon. Niin ikään Päijänteen kansallispuistossa käytiin viime kesänä, jolloin alueeseen tuli tutustuttua. Ja näyttääpä leivonmäen kansallispuisto kauniilta aurinkoisena kesäpäivänä!

    Reply

Leave a Reply