Valikko
lento / Palmuaseman matkavinkki

Liikuntavammaisen esteetön lentomatka

Lentomatkailu on yksi liikuntavammaisia henkilöitä eniten pohdituttavista asioista matkailussa. Miten onnistuu esteetön lentomatka? Onko lentokoneeseen mahdollista ottaa pyörätuolia tai muita apuvälineitä? Onko oma pyörätuoli lentokoneessa sisällä? Miten ahtaissa tiloissa siirrytään, jos ei pysty kävellä? Pääsenkö lentokoneessa vessaan? Pystynkö istumaan lentokoneen penkissä? Muun muassa nämä kysymykset olen kuullut monia kertoja. Ymmärrän hyvin, sillä itsellenikin lentomatkustaminen oli etenkin aluksi hyvin stressaavaa. Nyt kun takana on yli sata onnistunutta lentoa sähköpyörätuolin kanssa ja paljon karttunutta tietoa, uskallan sanoa lentomatkailun olevan todellakin mahdollista myös eri tavoin liikuntavammaisille henkilöille. Tässä artikkelissa avaan liikuntavammaisen henkilön lentomatkan vaiheita käytännön esimerkkien, määräysten ja omien kokemusteni avulla.

Artikkelin sisältö

Pääset halutessasi suoraan artikkelin tiettyyn osioon klikkaamalla otsikosta

Esteetön lentomatka

Esteettömän lentomatkan suunnittelu

Kaikki lentoyhtiöt kuljettavat maksutta vammaisten henkilöiden apuvälineet ja avustuspalvelua on saatavilla kaikilla lentokentillä riippumatta siitä, millä lentoyhtiöllä lennät. Joitakin asioita on kuitenkin hyvä huomioida jo ennen lennon valintaa ja varaamista.

Apuvälineiden kuljetus lennolla

Lentoyhtiöiden on EY-asetuksen 1107/2006 mukaan kuljetettava lennolla maksutta vähintään kaksi liikkumisen apuvälinettä sekä rajoittamaton määrä lääkinnällisiä tarvikkeita (esimerkiksi lääkkeet, avanteeseen tai letkuravitsemukseen liittyvät tarvikkeet tai apuvälineistä esimerkiksi nostolaite). Asetuksen toteutuminen edellyttää, että matkustaja on ilmoittanut mukaan tulevista apuvälineistä viimeistään 48 tuntia ennen lennon lähtöä. Käytännössä apuvälineden mukaan tulo kannattaa ilmoittaa aina lentovarauksen yhteydessä. Lentokoneessa voi lähtökohtaisesti kuljettaa monenlaisia apuvälineitä: pyörätuoleja, sähköpyörätuoleja, sähkömopoja, nostolaitteita, suihkupyörätuoleja yms.

Suurin osa apuvälineistä menee lennon ajaksi lentokoneen ruumaan. Matkustamoon voi ottaa pääsääntöisesti vain pieniä apuvälineitä, jotka mahtuvat edessä olevan istuimen alle tai matkatavaroille varattuihin lokeroihin eli ne mahtuvat käsimatkatavaralle asetettuihin enimmäismittoihin. Esimerkiksi taittuva kävelykeppi voi tulla matkustamoon, mutta rollaattori menee pääsääntöisesti lennon ajaksi ruumaan. Omalla apuvälineellä saa kuitenkin pääsääntöisesti mennä koneen ovelle saakka ja se odottaa sinua määränpäässä koneen ovella. Tästä lisää myöhemmin tässä artikkelissa.

Eri reittejä lennetään erilaisilla konetyypeillä. Pienemmissä koneissa on myös pienempi ruuma ja ruuman oviaukko, mikä voi vaikuttaa siihen, minkä kokoinen ruumaan menevän apuvälineen tulee olla. Esimerkiksi sähköpyörätuolien kohdalla selkänoja tulee joidenkin konetyyppien osalta olla taitettavissa alas, jotta tuolista saadaan matalampi. Alla olevassa taulukossa on apuvälineen maksimimitat yleisimmille Suomesta liikennöiville konetyypeille. Eri lentoyhtiöt ovat asettaneet hieman toisistaan poikkeavia mittoja, vaikka lentokoneen tyyppi olisikin sama. Alla olevat mitat on otettu niiden lentoyhtiöiden sivuilta, jotka tarjoavat tiedon apuvälineen enimmäismitoista. Taulukko ei ole tyhjentävä ja asia kannattaa aina vielä tarkistaa siitä lentoyhtiöstä, jolla on lentämässä.

KonetyyppiApuvälineen enimmäispituusApuvälineen enimmäisleveysApuvälineen enimmäiskorkeusApuvälineen enimmäispaino
ATR. Käytössä mm. Finnairilla (liikennöidään Norran koneilla) mm. Suomen sisäisillä lennoilla ja pohjoismaiden lennoilla.150 cm50 cm143 cm200 kg
Embraer 175 & 190. Käytössä mm. Finnairilla (liikennöidään Norran koneilla) osalla Suomen sisäisistä lennoista ja muutaman tunnin Euroopan lennoilla sekä KLM:llä joillakin vuoroilla Helsinki – Amsterdam välillä (KLM Cityhopper).Finnair/Norra: 140 cm
KLM: 120 cm
Finnair/Norra: 70 cm
KLM: 100 cm
Finnair/Norra: 71 cm
KLM: 70 cm
Finnair/Norra: 200 kg
KLM: 150 kg
Airbus A391/A320/A321. Käytössä mm. Finnairilla lennoilla Helsingistä useisiin Euroopan kohteisiin, Kanariansaarille yms. Lufthansalla Helsinki – Frankfurt/München reiteillä, Sunclass Airlinesin lomalennoilla Finnair: 130 cmFinnair: 130 cmFinnair: 100 cmFinnair: 300 kg
Airbus A330/A350. Käytössä mm. Finnairin kaukolennoilla Helsingistä Aasian ja Yhdysvaltojen kohteisiin. A350 välillä myös Helsinki-Lontoo -välillä. Finnair: 135 cmFinnair: 135 cmFinnair: 150 cmFinnair: 300 kg
Boeing 737. Käytössä mm. Norwegian Airlinesin lennoilla Helsingistä Euroopan kohteisiin, Kanariansaarille yms. sekä KLM:llä joillakin vuoroilla Helsinki – Amsterdam välillä. Norwegian: 140 cm
KLM: 112 cm
Norwegian: 114 cm
KLM: 113 cm
Norwegian: 85 cm
KLM: 85 cm
Norwegian: 200 kg
KLM: ei enimmäispainoa

Konetyypin näkee lentoyhtiön nettisivuilta lentoa etsiessä. Aikataulujen yhteydessä on yleensä kohta “Katso tiedot” tms., josta klikkaamalla näkee myös konetyypin. Tämä on eri lentoyhtiöiden sivuilla vähän eri tavalla. Konetyyppi saattaa myös muuttua suunnitellusta. Matkustajat, jotka ovat ilmoittaneet erikoistarpeista ovat prioriteetissa korkealla ja erikoistilanteet katsotaan aina tapauskohtaisesti. Koska apuvälineet mahtuvat lähes kaikkiin konetyyppeihin, muutokset aiheuttavat harvoin ongelmia yksittäisille matkustajille. Jos matkustamassa on ryhmä apuvälineiden käyttäjiä, vastaan saattaa tulla rajoituksia sille, kuinka monta apuvälinettä mihinkin konetyyppiin voidaan ottaa. Koronapandemian aikana matkustajamäärät ovat olleet normaaliaikoja selvästi pienemmät ja siksi esimerkiksi Finnair on liikennöinyt monia reittejä normaalia pienemmillä koneilla (ATR & Embraer), mikä on saattanut tuoda ongelmia osalle apuvälineiden käyttäjistä. Isompia koneita tulee enenevässä määrin käyttöön lentoliikenteen taas kasvaessa.

Suurimpaan osaan koneista apuvälineet mahtuvat siis sellaisenaan, mutta itse kasaan sähköpyörätuoliani silti joka kerta. Tekemällä siitä kompaktimman paketin suojaan sitä rikkoontumiselta. Lue, kuinka pakkaan Puma40 -sähköpyörätuolini lennolle. Lentoa varatessa tulee tietää oman apuvälineen mitat (pituus x leveys x korkeus + paino) sellaisena kun aikoo välineen koneen ruumaan laittaa. Ennen matkan varaamista tuoli kannattaa siis tarvittaessa kasata (hyvää harjoitusta lentokenttää varten!) ja mitata se. Sähköisistä apuvälineistä täytyy tietää myös akkutyyppi. Nykyisissä sähköpyörätuoleissa ja sähkömopoissa on yleensä aina kuiva-akku, dry battery, joka on lentoturvallinen, ja jota ei tarvitse irrottaa tuolista. Vanhoissa sähköpyörätuoleissa oli nesteakut, joita ei hyväksytä lennolle tai ainakin ne pitää kuljettaa erillään. Joissakin uusimmissa apuvälineissä saattaa olla litiumakku, jonka kuljettaminen lennoilla on rajoitettua ja kannattaa etukäteen selvittää. Lentoyhtiö TAP Portugal halusi lisäksi tietää akun jännitteen sekä akun merkin ja mallin, muut lentoyhtiöt eivät ole menneet näin yksityiskohtaisiin tietoihin. Kaikki apuvälineeseen liittyvät tiedot saa selvitettyä sen maahantuojalta.

Kunkin lentoyhtiön käytänteitä, enimmäismittoja yms. voi aina tiedustella myös lentoyhtiön asiakaspalvelusta. Jos varaat matkasi matkatoimiston kautta, voit kääntyä kaikissa kysymyksissä myös matkatoimiston puoleen.

Pyörätuolit lentoasemalla

Avustuspalvelu lentoasemalla

Ennen matkan varaamista on hyvä tiedostaa myös oma avuntarve lentoasemalla ja koneeseen noustessa. Kaikilla lentoasemissa Suomessa ja maailmalla on tarjolla maksutonta avustuspalvelua, kunhan on ilmoittanut avuntarpeestaan viimeistään 48 tuntia ennen lennon lähtöä. Jos ilmoitus unohtuu tai avuntarve iskee yllättäen, se kyllä pyritään järjestämään, mutta sitä ei voida taata. Käytännössä tieto avuntarpeesta on kätevintä ilmoittaa varauksen yhteydessä. Jos tarve muuttuu ennen lentoa, tietoja voi toki päivittää. Avustuspalvelu on tarkoitettu kaikille, jotka kokevat sitä tarvitsevansa. EU-alueella avustuspalvelusta huolehtivat lentokentät eli palvelu on samaa riippumatta siitä millä lentoyhtiöllä lennät. Yhdysvalloissa lentoyhtiöt vastaavat avustuspalvelusta. Sinun ei tarvitse todistaa vammaisuuttasi ja avustuspalvelu on käytettävissäsi, vaikka et käyttäisi esimerkiksi apuvälineitä. Itseasiassa avustuspalvelu on usein erityisen tärkeä silloin, kun ei ole omia apuvälineitä käytössä, mutta kävelemisessä on haastetta. Vaikka pystyisitkin kävellä, on hyvä muistaa, että lentokentällä etäisyydet saattavat olla pitkiä (joskus useita kilometrejä) tai koneeseen saatetaan nousta portaita pitkin. Avustuspalvelu kannattaa siis varata, jos vähänkin epäilet tarvitsevasi apua. Huomioi myös, että lentokoneen matalasta penkistä nouseminen ahtaissa tiloissa voi olla vaikeaa, jolloin lentokentän avustajat voivat avustaa sinua myös penkiltä nousemisessa, vaikka sen jälkeen jatkaisitkin matkaa kävellen. Lisää avustuspalvelusta myöhemmin tässä artikkelissa. Avuntarpeen määrittelemiseksi käytetään kansainvälisiä koodeja. Alla liikuntavammaisuutta kuvaavat koodit, joista voit ennen lennon varaamista valita omia tarpeitasi parhaiten kuvaavan:

WCHRPystyt liikkumaan koneen sisällä ja nousemaan tarvittaessa portaat ylös lentokoneeseen, mutta tarvitset pyörätuolia siirtymisiin, jos lentokentällä on pitkät etäisyydet.
WCHSPystyt siirtymään lentokoneen ovelta omalle istuinpaikallesi eli voit kävellä lyhyitä matkoja, mutta et pysty nousemaan portaita ylös lentokoneeseen. Tarvitset myös pyörätuolin lentokentällä liikkumiseen.
WCHCEt pysty kävelemään yhtään ja tarvitset siirtymisiin tuolin myös lentokoneen sisällä. Saatat tarvita myös nostoapua siirtymisissä penkiltä toiselle.

Lisätietoja:

Finavia: Vammaisten ja liikuntarajoitteisten palvelut

Suora vai välilaskullinen lento?

Itse suosin suoria lentoja aina kun sellainen on saatavilla. Tämä lyhentää kokonaismatka-aikaa ja lentokoneeseen siirtymishässäkkä täytyy tehdä vain kerran. Kaikkialle ei kuitenkaan suorilla lennoilla pääse ja myös pohjoisemmasta Suomesta lentäessä saattaa tarvita vaihtoa. Jos tarvitset avustuspalvelua ja/tai sinulla on apuvälineitä, kannattaa huolehtia, että vaihtoaika on riittävän pitkä. Esimerkiksi Norwegian Airlines on määritellyt, että vaihtoaika on oltava vähintään 90 minuuttia, jos matkustat sähköisen apuvälineen kanssa tai tarvitset apua istuinpaikallesi siirtymisissä. Itse pyrin siihen, että vaihtoaika olisi vähintään kaksi tuntia. Vaihtolentokenttinä Tukholma, Oslo, Kööpenhamina, Amsterdam, Frankfurt ja München toimivat mielestäni hyvin.

Tarvitsenko lääkärin todistusta tai lupaa lentää?

Jos epäilet sairauteesi tai vammaasi liittyvän lentomatkan suhteen riskejä, kannattaa aina keskustella hoitavan lääkärin kanssa lennon suunnitteluvaiheessa ja pyytää häntä arvioimaan mahdollisia terveydellisiä riskejäsi lennon osalta. Jos käytät hengityskonetta tai sinulla on sairaus, joka voi vaikuttaa lennon sujumiseen, lentoyhtiö usein pyytää sinua toimittamaan lääkärin selvityksen tilanteestasi. Finnairilla on käytässä MEDIF-lomake, jonka toisen osan täyttää lääkäri. Huom! Tällä hetkellä Finnairin lennoilla MEDIF-lomake tarvitaan myös tilanteessa, jossa et terveydentilasi vuoksi pysty käyttämään koronapandemian vuoksi vaadittavaa kasvomaskia lennon aikana. Itselläni on lihassairaus, tarvitsen avustuspalvelua ja matkustan sähköpyörätuolin kanssa, mutta tilanteeseeni ei liity sellaista riskiä, jonka vuoksi lääkärintodistusta tai MEDIF-lomaketta olisi tarvittu. Lisätietoa aiheesta Finnairin sivuilla ja Norwegian Airlinesin sivuilla.

Lennon varaaminen

Voit varata lennon suoraan lentoyhtiöltä tai palvelevan matkatoimiston kautta. Jos ostan pelkät lennot, varaan yleensä suoraan lentoyhtiöltä. En suosittele käyttämään välikäsinä erilaisia nettivaraussivustoja silloin, kun sinulla on erityistarpeita. Suoraan lentoyhtiöltä varatessa voit tehdä varauksen normaaliin tapaan nettisivujen kautta ja ilmoittaa avuntarpeesta ja mukaan tulevista apuvälineistä varauksen jälkeen. Voit myös varata lennon asiakaspalvelun kautta.

Finnairin lentoja varatessani varaan lennot aina netin kautta ja täytän heti varauksen jälkeen nettisivuilla olevan lomakkeen, jolla ilmoitetaan liikuntarajoitteesta tai erityistarpeesta. Lomakkeella saa ilmoitettua samalla kertaa mukaan tulevat apuvälineet ja avustuksen tarpeen. Vinkki! Vaikka mukanasi ei olisikaan apuvälineitä, mutta tarvitset pyörätuolia lentokentällä, valitse lomakkeen kohdassa “Syy erityistarpeelle” vaihtoehto “Pyörätuoli tai muu liikkumisen apuväline”. Tämän jälkeen lomakkeessa avautuu uusia kysymyksiä, joissa tiedustellaan muun muassa sitä onko sinulla mukana omaa apuvälinettä vai ei. Lisätietoja-kenttään voit kirjoittaa vapaasti erityistarpeistasi, jos niille ei ole omaa kohtaa lomakkeessa. Lomake menee Finnairin niin sanotulle MEDA-tiimille, jossa on näihin asioihin erikoistunut henkilökunta. He ovat sinuun yhteydessä lomakkeen lähetettyäsi, yleensä joidenkin päivien kuluessa. Todella kätevää.

Norwegian Airlines toivoo, että sähköpyörätuolin kanssa matkustavat varaisivat lennot puhelinpalvelusta. Olen usein uhmannut tätä, varannut netistä ja ilmoittanut sähköpyörätuolin tiedot puhelinpalvelun kautta tai Facebookissa yksityisviestillä. Manuaalipyörätuolin tai muun pienemmän apuvälineen kanssa matkustava voi ilmoittaa pyörätuolin tiedot myös internetissä matkavarausta tehdessä.

Muiden lentoyhtiöiden osalta käytänteet kannattaa tarkistaa lentoyhtiön sivuilta. Ulkomaisilla lentoyhtiöillä ei yleensä ole suomenkielistä asiakaspalvelua. Mikäli varaat lennot tai pakettimatkan matkatoimiston kautta, tiedot apuvälineistä ja avuntarpeesta ilmoitetaan matkatoimistolle matkaa varatessa, eikä lentoyhtiöön tarvitse olla itse yhteydessä.

Lisätietoja:

Finnairin palvelut henkilöille, joilla erityistarpeita

Norwegian Airlinesin palvelut henkilöille, joilla erityistarpeita

Lentoasemalla

Lentoasemalle on hyvä mennä hyvissä ajoin, jotta ei tule kiire. Itse olen kotimaan lennoilla ja Euroopan lennoilla lentoasemalla kaksi tuntia ennen lentoa ja kaukolennoilla kolme tuntia ennen lentoa. Jos tarvitset Helsinki-Vantaan lentoasemalla lentoaseman avustajaa heti kentälle saapuessasi, voit kutsua apua kutsupisteellä, josta saat puheyhteyden suoraan avustajalle. Kutsupisteitä on pysäköintihalleissa, terminaalien edustoilla, lähtöselvitysalueella sekä lentoaseman juna-asemalla.

Lähtöselvitys

Mikäli et tarvitse apua heti lentoasemalle saapuessasi, voit mennä suoraan lähtöselvitykseen. Useimmilla lentoyhtiöillä lähtöselvityksen voi tehdä itse internetin kautta, mutta se ei nopeuta, sillä lähtöselvitystiskille on apuvälineiden vuoksi joka tapauksessa mentävä. Vammaiset henkilöt voivat tehdä lähtöselvityksen tiskillä, vaikka se muiden pitäisi hoitaa automaatilla tai internetissä. Finnairilla on useimmiten auki oma “Special passenger” – lähtöselvitystiski Helsinki-Vantaalla, muiden lentoyhtiöiden kohdalla mennään tavallisille tiskeille. Ulkomaiden kentillä on välillä erillisiä lähtöselvitystiskejä liikuntavammaisille ja muille matkustajille, joilla on erityistarpeita. Lähtöselvityksessä varmistetaan yleensä vielä avuntarpeesi, pyörätuolin paino ja sähköisistä apuvälineistä akkutyyppi. Nämä asiat on hyvä käydä vielä tässä kohtaa läpi, vaikka ne onkin etukäteen ilmoitettu. Koneeseen tuleviin apuvälineisiin laitetaan samanlaiset tagit eli tarralaput kuin matkalaukkuihin. Tässä vaiheessa on katsottava, että tagi laitetaan sellaiseen kohtaan tuolissa, että se näkyy selvästi, vaikka tuolia vielä tämän jälkeen pakattaisiinkin. Sinä tiedät, mikä on hyvä paikka omassa apuvälineessäsi. Apuvälineeseen on myös hyvä laittaa jo etukäteen nimilappu, jossa on ainakin nimi ja puhelinnumero. Tässä vaiheessa lentoaseman avustaja voidaan soittaa avuksesi tai jos pääset itsenäisesti tai oman matkakumppanisi/avustajasi avuin portille, lentoaseman avustajat voivat tulla vasta sinne. Huolehdi, että lähtöselvityksessä käydään läpi avuntarpeesi ja varmistetaan se lentoaseman avustajille.

Sähköpyörätuolilla Finnairin lähtöselvitykseen

Turvatarkastus

Lähtöselvitysvaiheen jälkeen siirrytään turvatarkastukseen. Jos olet pyörätuolinkäyttäjä, etkä pysty kävelemään metallinpaljastinporttien läpi, voit mennä pyörätuolilla portista läpi (tai joillain kentillä henkilökunnan ohjeiden mukaan kiertää portin), vaikka se hälyttääkin. Tämän jälkeen samaa sukupuolta kanssasi oleva turvatarkastaja suorittaa käsintarkastuksen tunnustelemalla sinua vaatteidesi läpi. Voit kertoa hänelle, mikäli kehossasi on jokin kohta, jota koskiessa tulee olla erityisen hellävarainen. Jos sinulla ei ole ulospäin näkyviä apuvälineitä, mutta sinulla on esimerkiksi proteesi, metallia sisältävä jalkatuki, kipsi tms., kerro siitä turvatarkastajille. Tällaisissakin tilanteissa tehdään käsintarkastus. Käsintarkastuksia tehdään satunnaisotannalla myös kelle tahansa, joten se on hyvin nopea ja rutiininomainen toimenpide.

Mikäli läpivalaistavissa käsimatkatavaroissasi on apuvälineitä tai epätyypillisiä esineitä (itselläni esimerkiksi auton hissin kaukosäädin, sähköpyörätuolin ohjain tms.) kannattaa ne ottaa ulos laukusta esille. Muuten turvatarkastuksessa noudatetaan yleisiä ohjeita esimerkiksi nesteiden osalta.

Lisätietoa:

Finavian ohjeet turvatarkastukseen

Apuvälineiden valmistelu ja luovutus lennolle

Omaa apuvälinettä on oikeus käyttää lentoasemalla mahdollisimman pitkään. Euroopan alueella oleva lainsäädäntö ei määrittele asiaa tarkemmin, mutta jos lennät Yhdysvaltoihin tai Yhdysvalloista, sovelletaan Yhdysvaltojen Air Carriers Access Act -säädöksiä, jonka mukaan omassa pyörätuolissa (myös sähköpyörätuoli) on oikeus mennä koneen ovelle saakka. Manuaalipyörätuolilla, rollaattorilla tai muilla kevyemmillä apuvälineillä koneen ovelle saakka meneminen on yleensä aina mahdollista.

Helsinki-Vantaalla ja osalla muista lentoasemista sähköpyörätuolit ja sähkömopot toivotaan luovutettavan jo lähtöselvityksen yhteydessä. Tähän vaikuttaa se, että kaikkien porttien läheisyydessä ei lentoasemilla ole hissiä, jolla tuolin saisi kuljetettua alas asematasolle, eikä lähes 200 kiloisia tuoleja ole mahdollista kantaa portilla olevia pieniä portaita alas. Kaukolennolle lähtiessäni olen usein vaatinut saada mennä omalla sähköpyörätuolillani portille saakka, sillä lennot lähtevät terminaalin uudesta osasta, jossa on kyllä hissejä, joilla se saadaan kätevästi alas. Oma sähköpyörätuolini mahdollistaa itsenäisen liikkumiseni lentoasemalla ja helpottaa erittäin paljon esimerkiksi wc:ssä käyntiä. Toisaalta myös tykkään jättää sähköpyörätuolin jo lähtöselvityksen yhteydessä, sillä silloin saan pakattua sen huomattavasti rauhallisemmin kuin kiireessä portilla. Myös lentokentän henkilöstölle jää enemmän aikaa pakata painava tuoli ruumaan, mikä vähentää sen riskiä rikkoontua. Ideaalitilanne itselleni on mennä sähköpyörätuolillani portille hyvissä ajoin, siirtyä siellä lentoaseman manuaalipyörätuoliin ja pakata sähköpyörätuolini rauhassa ennen koneeseen nousun alkua.

Jos sähköpyörätuolisi/sähkömoposi luovutetaan lähtöselvityksen yhteydessä, siirryt joko lentoaseman manuaalipyörätuoliin tai mukana olevaan omaan manuaalipyörätuoliisi. Tähän vaiheeseen on mahdollista saada apua lentokentän avustajilta. Pyörätuoleja on usein Helsinki-Vantaan lähtevien aulassa vapaasti otettavissa tai lentokentän avustajat tuovat pyynnöstä sellaisen. Käytettävissä on myös niskatuellisia pyörätuoleja, jotka täytyy kuitenkin aina erikseen pyytää. Tuolit ovat isoja perusmalleja.

Selvitä jo ennen matkaa, miten sähköpyörätuolisi kannattaa valmistella lennolle. Ota mukaasi kaikki tarvitsemasi työkalut, remmit yms., sillä lentoasemalla niitä ei ole. Työkalut kannattaa kuljettaa tuolin mukana, jotta ne eivät aiheuta ongelmia turvatarkastuksessa. Kysy tarvittaessa vinkkiä apuvälineesi maahantuojalta ja harjoittele pakkaamista ennen matkaa. Selvitä saako tuolista kätevästi päävirran kokonaan pois, sillä sitä saatetaan vaatia joillakin lentoasemilla. Ohjainrasia kannattaa irrottaa ja ottaa mukaan käsimatkatavaroihin matkustamoon. Se sisältää paljon hyvin herkkiä osia ja hajoaa helposti, joten se kannattaa aina ottaa mukaan. Ohjaimen sähköpyörätuoliin jäävän johdon päähän kannattaa laittaa teippiä oikosulun välttämiseksi ja teipata johto hyvin kiinni pyörätuoliin, jotta se ei jää matkan aikana kiinni johonkin ja repeä. Jalkatelineet ja muut helposti irtoavat osat kannattaa irrottaa ja sitoa kiinni tuoliin. Omasta sähköpyörätuolistani käännetään ensin selkänoja alas etene penkille. Tämän jälkeen irrotetaan jalkatelineet ja sidotaan ne turvavyön avulla kiinni tuolin istuimen päälle. Päälle tulee vielä selkänojan pehmusteosa. Mikäli mukana matkustaa myös kevyt matkaramppi, tulee se vielä päällimmäiseksi suojaamaan tuolia. Tämän jälkeen kaikki osat sidotaan kiinni toisiinsa kiinnitysremmeillä. Joskus olen laittanut tuolin ympärille vielä pakkausmuovia, joka suojaa tuolia kaikilta kolhuilta. Myös tavallinen tuorekelmu sopii tarkoitukseen. Muovia ei saa kuljettaa käsimatkatavaroissa, joten se kannattaa laittaa tuolin mukana ruumaan tai luovuttaa ruumaan menevä matkalaukku vasta kun tuoli on pakattu. Vaikka tuolia ei suojaisikaan muovilla, on tärkeää ainakin sitoa kaikki osat toisiinsa kunnolla remmeillä tai vahvalla teipillä. Lopuksi vapautetaan tuolin moottorit, jotta tuolia voi työntää. Tämän jälkeen kerrotaan lähtöselvitysvirkailijalle tuolin olevan valmis. Hän tulee viemään sen niin sanottuun turvasulkuun, josta tuoli lähtee eteenpäin kohti turvatarkastusta ja ruumaa. Helsinki-Vantaalla pakkaan tuolin turvasulun luona. Käytänteet lentoasemilla vaihtelevat paljon ja onkin hyvä joka välissä kysellä, kuinka kannattaa toimia. Joillakin lentoasemilla tuolia ei saa purkaa ennen kuin sille on tehty turvatarkastus. Täältä voit katsoa tarkemman esimerkin oman Puma40 -sähköpyörätuolini pakkaamisesta.

Manuaalipyörätuolista ja/tai muista apuvälineistä kannattaa koneen ovella irrottaa helposti irtoavat osat mukaan matkustamoon. Tällaisia ovat ainakin istuintyyny sekä mahdolliset helposti irtoavat käsinojat tai jalkalaudat. Jos pyörätuolin saa kokoon, kannattaa se aina laittaa mahdollisimman pieneksi.

Sähköpyörätuoli pakattuna lennolle

Sähköpyörätuoli kasattuna lentoa varten

Lentoaseman palvelut

Lentoasemat ovat pääsääntöisesti hyvin esteettömiä ja niissä on useita esteettömiä vessoja. Helsinki-Vantaan lentokentällä esteettömät wc:t ovat tilavia ja tukikaitein varustettuja. Kattonostimia tai makuuasennossa pukemisen mahdollistavia ratkaisuja (lue artikkeli Yhdysvaltojen lentokentistä, joissa on Adult Changing Tables) ei kuitenkaan ole. Kaikkiin lentoaseman matkustajatiloihin pääsee yleensä esteettömästi. Huomioithan, että lentokentän avustuspalvelu auttaa sinua liikkumisessa lentokentän tiloissa, mutta jos tarvitset apua wc-käynneillä tai kaupoissa kiertelyssä, sinulla tulee olla mukana oma avustaja.

Sähköpyörätuolilla Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Lentokoneeseen siirtyminen

Ole lennon lähtöportilla jo ennen Boarding Passiin merkittyä lähtöselvityksen alkamisaikaa. Usein lähtöselvityksessä kerrotaan mihin aikaan sinut toivotaan paikalle. Vammaiset henkilöt ja/tai avustusta tarvitsevat matkustajat pyritään kaikissa tilanteissa ottamaan koneeseen ensimmäisinä, jotta siirtyminen voidaan suorittaa rauhassa. Jos tarvitset apua koneeseen siirtymisessä, mutta olet pärjännyt tähän vaiheeseen saakka itsenäisesti/oman avustajan kanssa, tapaat lentoaseman avustajat portilla. Jos heitä ei ala näkyä, kannattaa varmistaa portilla olevalta henkilökunnalta, että avustuspalvelu on varmasti tilattu.

Jos olet apuvälineen käyttäjä, pääset yleensä koneen ovelle saakka omalla apuvälineellä tai lentokentän manuaalipyörätuolilla. Seuraavat vaiheet riippuvat avuntarpeestasi. Jos pystyt kävelemään, voit kävellä itsenäisesti omalle paikallesi. Lentokentän avustajat tai matkustamohenkilökunta auttaa tavaroiden kantamisessa ja paikalleen asettelussa. Jos tarvitset kävelemiseesi tukea, avustajat auttavat ohjeistamallasi tavalla. Jos et pysty kävellä, koneeseen siirrytään kapealla käytäväpyörätuolilla. Lentokentän avustajat nostavat sinut tuoliin, jos et pysty itse siirtymään. Käytäväpyörätuolissa on yleensä (Helsinki-Vantaalla aina) niskatuki ja tukevat kiinnitysremmit. Käytäväpyörätuolien mallit vaihtelevat eri lentokentillä. Käytäväpyörätuolilla viedään lentokoneen istumapaikan viereen ja avustajat nostavat sinut tarvittaessa omalle istuinpaikallesi. Kerro aina, miten toivot sinua autettavan tai onko kehossasi kohtia, joiden suhteen pitää olla erityisen varovainen.

Käytäväpyörätuolissa Finnairin A350-koneessa

Mitä, jos koneeseen on portaat?

Usein lentokone lähtee niin sanotusti putkesta eli kone on yhteydessä terminaalirakennukseen matkustajasillalla, jota pitkin on helppo siirtyä terminaalirakennuksesta koneeseen ilman portaita. Osa koneista lähtee kuitenkin kenttätasolta, jonne tyypillisesti on terminaalista bussikuljetus ja koneeseen noustaan portaita. Tällaisia tilanteita varten monilla lentokentillä on käytössä Ambulift. Eräänlainen hissiauto, jonka sisään mennään ja joka nousee samalle tasolle koneen oven kanssa. Tästä eteenpäin vaiheet ovat samat kuin muulloinkin eli omalle paikalle kävellään tai siirrytään käytäväpyörätuolin avulla. Jos lentokentällä ei ole käytettävissä Ambuliftiä, lentokenttäavustajat kantavat sinut käytäväpyörätuolilla portaita pitkin. Joskus käytössä on porraskiipijä. Avustava henkilökunta tuntee hyvin työskentelykenttänsä ja he löytävät ratkaisut kaiken kokoisille avustettaville henkilöille. Tässä koneeseen siirtymistavassa voi käydä herkemmin niin, että muut, eri kautta tulevat matkustajat päästetään koneeseen ensin, mikä on aina ikävä tilanne.

Ambulift lentokoneeseen

ableSling -nostoistuin helpottamaan nostoja lentokoneessa

Lentokoneeseen ja sieltä pois siirtyminen on aina ollut itselleni stressaavin osa lentomatkustamista. Eri lentokentillä avustajilla on erilainen osaaminen nostoihin ja välillä on ollut epämiellyttäviä tilanteita, kun avustaja on yrittänyt saada heikosta ylävartalostani otetta ahtaissa olosuhteissa. Itselleni brittiläisen AbleMove -firman ableSling -nostoistuin (entiseltä nimeltään easyTravelseat) on tuonut suuren helpotuksen. Tukevasta kankaasta valmistettu istuin voi mennä alleni jo kotona tai vaikka wc-käynnin yhteydessä lentokentällä ja pysyä allani koko lentomatkan ajan. Siinä on kahvat, josta nostajat saavat hyvän otteen ilman, että heidän tarvitsee koskea minuun. Nosto tuntuu tukevalta ja turvalliselta. Nostoistuimesta on myös niskatuellinen versio ableSling Lite ja siihen saa tarvittaessa myös yläkroppaa tukevan liivin. Suosittelen satsaamaan, mikäli nostot ovat sinulle hankalia. Alla olevalla videolla näet, kuinka siirryn lentoaseman käytäväpyörätuoliin ja edelleen istuinpaikalleni ableSlingi -nostoistuinta hyödyntäen. Videota ei ole kuvattu todellisessa lentotilanteessa ja videolla näkyvät avustajat eivät ole lentoaseman avustajia.

Lisätietoja:

Kokemukseni ableSlingistä

AbleMove: Nostoistuimet

Miten apuväline siirtyy koneeseen ja miten voin varmistua siitä, että se tulee mukaan?

Koneesta ja apuvälineen koosta ja painosta riippuen ne joko nostetaan koneeseen ihmisvoimin, ne lastataan liukuhihnan avulla tai ne nostetaan erikoisajoneuvoilla. Jokaiselle ruumaan menevälle matkatavaralle on päätetty paikka etukäteen, riippuen tavaran painosta. Jos haluaa varmistaa, että oma apuväline on varmasti lastattu mukaan, voi asiaa tiedustella matkustamohenkilökunnalta. He taas kysvät asiaa ohjaamomiehistöltä, joilta löytyy aina tieto kaikesta lentoon liittyvästä, myös lastaamiseen liittyen.

Lentokoneessa

Harvoin törmää niin motivoituneisiin, asiakaspalveluhenkisiin ja erilaisiin tilanteisiin sopeutuviin työntekijöihin kuin lentokoneessa. Lennon matkustamohenkilökunta tekee lennon aikana kaikkensa, jotta matka olisi mahdollisimman miellyttävä kaikille matkustajille. Siksi heidän puoleen kannattaa kääntyä lennon aikana kaikissa mahdollisissa kysymyksissä. Heillä on etukäteen tiedossa ne erityistarpeet, jotka olet lentoyhtiölle ilmoittanut. He auttavat mielellään monissa pienissä asioissa ja kaikenlaisissa kysymyksissä, vaikka eivät voikaan tarjota apua esimerkiksi wc:ssä, nostamisessa tai syömisessä. Lentomatka ei aina ole miellyttävä, jos penkissä istuminen on vaikeaa tai kivuliasta tai vessaan on mahdoton tai hankala päästä. Itselle sopivia helpottavia ratkaisuja kannattaa kuitenkin jo etukäteen miettiä.

Täytyykö liikuntarajoitteisen istua aina ikkunapaikalla ja voinko vaikuttaa istumapaikkaani?

Eri lentoyhtiöillä on erilaisia käytänteitä siinä, miten liikuntarajoitteiset henkilöt sijoitetaan istumaan. Esimerkiksi Finnairilla henkilön, joka ei pysty itse siirtymään pois paikaltaan (eli on ns. WCHC-matkustaja) täytyy istua ikkunapaikalla, jotta hän ei blokkaa muiden matkustajien liikkumista paikalleen ja pois. Tämä on usein hankalaa, sillä ikkunapaikalle on vaikein siirtyä. Jos kuitenkin samalla penkkirivillä istuvat ovat samaa seuruetta, seurueen jäsenet voivat keskenään sopia kuka istuu missäkin. Jos liikuntarajoitteinen matkustaja pystyy helposti ja itsenäisesti siirtymään pois paikaltaan, ikkunapaikalla istuminen ei ole välttämätöntä. Liikuntarajoitteinen henkilö ei voi istua varauloskäyntien luona, sillä näillä paikoilla istuvan täytyy olla mahdollisessa hätätilanteessa kykenevä tarjoamaan fyysistä apua.

Useimmissa koneissa istuinten väliset käsinojat saa nostettua pystyyn, jolloin siirtyminen paikalle helpottuu. Osassa Finnairin koneita vain käytävän toisella puolella (paikat A-C) käytävän viereisen istuimen käsinojat nousevat ylös. Avustavalla henkilökunnalla ja matkustamohenkilökunnalla on osaaminen näiden käsinojien ylösnostamiseen. Kertoessasi lentoyhtiölle etukäteen avustuspalvelun tarpeesta ja mahdollisista apuvälineistä, voit samalla kertoa, jos sinulla on vammasi vuoksi erityisiä toiveita istuinpaikalle. Esimerkiksi, että käsinojien täytyy nousta ylös tai istuinpaikkasi sijaita lähellä wc:tä, jotta siirtyminen sinne olisi helpompaa.

Minut laitetaan WCHC-statukseni vuoksi lähtökohtaisesti aina ikkunapaikalle istumaan. Kysyn kuitenkin usein portilla ennen koneeseen nousua, onko joku seurueeni ulkopuolinen tulossa istumaan samalle riville kanssani vai voinko istua käytäväpaikalla. Myös koneesssa tätä voi tiedustella ennen paikalle siirtymistä. Henkilökunta portilla ja koneessa näkee paikkatilanteen ja voi tarvittaessa ohjeistaa sinut tyhjälle riville, jolloin käytäväpaikalla istuminen mahdollistuu. Välillä kone on toki aivan täynnä, jolloin muutokset eivät onnistu. Ikkunapaikalle siirtymistäkin helpottaa ableSling -nostoistuin ja tavallaan tykkään istua ikkunapaikalla, kun saan tehtyä sinne paremmin “tukevan pesäni” ja toki ihailla upeita maisemia. Aina kannattaa kuitenkin kysellä!

Voinko ostaa paikan Business-luokasta, jos minulla on liikuntavamma?

Ilman muuta! Eri konetyypeissä Business-luokan istuinasettelu on hieman erilainen ja kannattaa etukäteen selvittää lentoyhtiöltä vastaako se tarpeitasi. Esimerkiksi Finnairin A350-koneen business-luokassa upeat istuimet saa makuuasentoon ja jalkatilaa on runsaasti, mikä lisää merkittävästi matkustusmukavuutta pitkillä matkoilla. Omaa tilaa on istuimen ympärillä paljon, mikä on usein hyvä asia, mutta jos tarvitset matkan aikana paljon apua, se voi myös hankaloittaa avustamista. Itse esimerkiksi tarvitsen avustajaani tukemaan yläkroppaani laskun aikana ja tässä istuimessa se ei olisi mahdollista. Myös istuimelle nostaminen voi olla hankalampaa.

Käytäväpyörätuolilla Finnairin A350-businessluokassa

Mitä apuvälineitä voin ottaa koneen matkustamoon olemistani helpottamaan?

Ainakin oman pyörätuolin istuintyynyn, muita tyynyjä, peittoja ja vastaavia pieniä ja pehmeitä tukia, joilla saat istuma-asentosi tuettua. Kiinteät istuimet yms. vaativat lentoyhtiön hyväksynnän eli sellaisten osalta täytyy olla etukäteen yhteydessä. Itselläni puhallettava niskatuki on iso apu lentokoneen penkissä istumiseen. Jos tarvitset matkustamoon mukaan pieniä apuvälineitä, kuten wc-istuimen korottajan, kannattaa siitä olla yhteydessä lentoyhtiöön etukäteen, esimerkiksi samalla kun ilmoitat muista apuvälineistäsi tai avuntarpeestasi. Jos ne mahtuvat muiden käsimatkatavaroidesi joukkoon, eivätkä ole kiellettyjen esineiden listalla, ei asiassa ole ongelmaa, mutta kaikki vähänkin suuremmat tai peruskäsimatkatavaroidesi lisäksi tulevat välineet kannattaa tiedustella etukäteen.

Saanko lentokoneesta virtaa apuvälineilleni, kuten hengityskoneelle?

Useissa lentokoneissa, etenkin kaukolentoja lentävissä laajarunkokoneissa on koneen takaosassa sähköpistokepaikka, joka voidaan varata sinulle etukäteispyynnöstä. Tällaisissa tilanteissa tulee aina olla yhteydessä lentoyhtiöön ja toimittaa etukäteen tarvittavat selvitykset. Sähkövirtaa ei koskaan voida varmuudella taata, joten on tärkeää pitää huoli, että esimerkiksi hengityskoneen akku kestää koko lentomatkan ajan, vaikka tulisi viivästyksiä. Uusimmissa koneissa on usein USB-portti, jonka kautta pystyy lataamaan joitakin laitteita.

Miten pääsen lentokoneessa vessaan, jos en pysty kävellä tai kävely on vaikeaa?

Vessaan pääsy koneessa riippuu tällä hetkellä toimintakyvystäsi ja konetyypistä. Finnairin laajarunkokoneissa eli kaukolentoja lentävissä A330 ja A350 -koneissa on koneen sisällä käytäväpyörätuoli, jonka avulla voi siirtyä omalta paikalta wc:n luo. Myös kaikissa Norwegianin koneissa (myös kapearunkokoneissa eli lyhyempiä matkoja lentävissä) on käytäväpyörätuoli. Saat tuolin käyttöösi matkustamohenkilökunnalta kysymällä. Voit keskustella vessaan siirtymisessä avustamisesta jo heti lennon alussa, jotta matkustamohenkilökunta on tietoinen tarpeestasi. Sinun tulee pystyä siirtymään käytäväpyörätuoliin itse tai oman avustajasi avulla. Matkustamohenkilökunta auttaa kaikin tavoin. He voivat työntää tuolia, pitää verhoa edessä suojana muiden matkustajien katseilta, tarjota kättä tueksi yms., mutta he eivät voi nostaa tai auttaa wc:n sisällä.

Iso haaste on lentokoneen vessojen pienuus. Finnairin uusimmassa A350 -laajarunkokoneessa kahden pienen vessan välisen väliseinän saa avattua, jolloin tilaa tulee hieman enemmän. Käytäväpyörätuoli mahtuu vessaan ja vessassa on myös muutama pieni tukikaide. Tilavampia vessoja on myös joidenkin muiden lentoyhtiöiden laajarunkokoneissa. Useimmiten lentokoneiden vessat ovat kuitenkin niin pieniä, että sinne meneminen onnistuu vain, jos pystyt ottamaan askelia. Alla olevalla videolta voit katsoa lentokoneen vessaan siirtymisen Finnairin A350 -koneessa. Tuossa vessassa myös minä olen pystynyt käydä kahden avustajani avustamana. Videota ei ole kuvattu tositilanteessa ja siinä näkyvät henkilöt eivät ole matkustamohenkilökuntaa.

Esteetön WC Finnairin A350-lentokoneessa
Finnairin A350-lentokoneen Business-luokan WC

Lennon jälkeen

Koneen laskeuduttua liikuntarajoitteiset poistuvat koneesta viimeisinä muiden matkustajien mentyä. Avustajat tulevat paikalle ja auttavat siirtymisissä jälleen tarpeesi mukaan. Ulkomailla haasteena voi olla yhteisen kielen puute, jolloin elekielestä voi olla apua. Suomenkielinen matkustamohenkilökunta on mielellään tulkkausapuna englanninkielelle, mutta monissa maissa avustava henkilökunta puhuu paikallista kieltä ja vain auttavasti englantia. Koneesta poistutaan terminaalirakennukseen jälleen joko putkea pitkin tai ambulift-autolla.

Manuaalipyörätuolit ja pienemmät apuvälineet saa usein heti koneen ovelle. Sähköpyörätuolin ja sähkömopon saantivaihe vaihtelee paljon. Joillakin kentillä tuoli tuodaan heti koneen ovelle ja tuolin kasaaminen voi alkaa heti. Näin käy erityisesti silloin, mikäli vastassa on Ambulift, jossa tuoli usein jo odottaa. Joskus tuoli tulee kuitenkin erityismatkatavaroiden ovesta matkalaukkuhalliin. Kapeasta tuolista siirrytään tällöin väliajaksi lentokentän manuaalipyörätuoliin tai mukana olevaan omaan manuaalipyörätuoliin. Tämä on yleisin käytäntö Helsinki-Vantaan lentokentällä. Toisinaan tuolia saa odottaa jonkin aikaa. Avustajat auttavat matkalaukkuhalliin saakka ja vielä tätä pidemmälle, esimerkiksi kohteessa odottavaan taksiin, mikäli tarvitset apua siihen saakka. Avustavasta henkilökunnasta on monessa tilanteessa hyötyä, sillä heidän kanssaan pääsee usein esimerkiksi maahantulomuodollisuuksissa jonojen ohi.

Vammaisen henkilön oikeudet lentoliikenteessä

Vammaisten henkilöiden oikeuksia lentoliikenteessä säätelee EY-asetus 1107/2006, joka on parhaillaan tarkastelussa ja uudistamisprosessissa. Asetus koskee matkustajia, jotka lähtevät EU-alueella sijaitsevalta lentokentältä, kulkevat sellaisen kautta tai saapuvat sellaiselle. Asetus määrittelee muun muassa sen, että vammaisilla henkilöillä on yhtäläinen oikeus matkustaa kuin kaikilla muillakin, eikä lentoyhtiö tai matkanjärjestäjä saa evätä pääsyä lennolle, ellei se ole perusteltua lakisääteisten turvallisuussyiden vuoksi. Tällöinkin perusteluiden täytyy olla selvät. Asetuksessa määritellään muun muassa oikeus maksuttomaan avustuspalveluun ja apuvälineiden kuljetukseen. Yhdysvalloissa on oma Air Carrier Access Act, joka on monin paikoin tarkempi ja enemmän vammaisten henkilöiden oikeuksia sisältävä asetus. Muissa maanosissa on omia säädöksiään, mutta jos matkasi alkaa Suomesta, sovelletaan EY-asetusta 1107/2006.

Lisätietoja:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2006 kokonaisuudessaan (suomeksi)

Traficom: Vammaisen ja liikuntarajoitteisen oikeudet lentomatkalla

Wheelchairtravel.org- sivusto: Tiivistelmä yhdysvaltalaisesta Air Carrier Access Actista (englanniksi)

Yleisesti ottaen lentomatkailu erityisesti apuvälineiden kanssa on joka kerta hieman jännittävää. Siihen tottuu, mitä enemmän sitä harrastaa, mutta silti ajatus sähköpyörätuolista ruumassa muiden armoilla aiheuttaa aina hieman ylimääräisiä sydämen tykytyksiä. Lentäminen on kuitenkin avain elämyksiin, joten jännityksen ja epämukavuuden oppii sietämään. Ajatus perille pääsystä auttaa jaksamaan.

Katon vaihtuvat valot tyhjässä Finnairin A350-lentokoneessa

Katso myös: Esteetön Matka Talk Show aiheena esteetön lentomatkustaminen

Esteetön Matka Talk Show:ssa kanssani esteettömästä lentomatkustamisesta keskustelemassa Antti Suopajärvi Finnairilta.

Lue myös: Esteetön matkailu ulkomailla – vinkit ensi kertaa lähteville

About Author

Maailman mahdollisuudet näkevä esteettömän matkailun asiantuntija ja matkabloggaaja, Palmuaseman kirjoittaja ja esteettömän matkailun kouluttaja.

2 Comments

  • heidi sundqvist
    1.2.2019 at 17:45

    Hei Sanna, onko sulla vinkki siihen miten nostot voidaan suorittaa lentokoneessa ilman että ottaa kainaloista? Liukulauta ei käy tapauksessani, joten onko olemassa jotain tiettyä vyötä tms millä voi nostaa ilman kipuja, koska jalat eivätkä kädet toimi. Jos he ottavat oikeaoppisesti vyötäröstä otteen niin kädet liukuvat sekunnissa kainaloihin. t. Heidi

    Reply
    • Sanna
      25.5.2020 at 21:18

      Hei! Esittelen ihan pian täällä Palmuasemalla ratkaisuja tähän!

      Reply

Leave a Reply

%d bloggaajaa tykkää tästä: