Iso-Britanniassa sijaitseva satamakaupunki Southampton ei ole suomalaisten keskuudessa niin suosittu risteilyjen lähtösatama kuin vaikkapa Barcelona Espanjassa. Sieltä minä kuitenkin päädyin lähtemään kohti Välimerta. Valinta syntyi jotenkin itsestään. Halusin Royal Caribbeanin laivan, viikkoa pidemmän risteilyn, mielenkiintoisia ja mahdollisimman esteettömiä satamia ja yhdistää risteilyyn pienen kaupunkiloman. Kaiken tämän tuo 14 vuorokauden Mediterranean Beaches -risteily ja muutama päivä Brightonissa ennen sitä tarjosivat. Southampton kaupunkina ei innostanut lukemani perusteella niin paljoa, että olisimme viettäneet aikaa siellä. Listasin viisi syytä, miksi Southamptonista kannattaa lähteä esteettömälle risteilylle tai risteilylle ylipäätään.
1) Kätevät ja halvat lennot Lontooseen
Lontooseen lentää Helsingistä suoralla lennolla kolmessa tunnissa. Lähtöjä on sekä Finnairilla että Norwegianilla useampia päivässä. Edestakaisia lentoja saa alle sadalla eurolla, esimerkiksi jos nyt varaisi ensi kesälle. Norwegian lentää Lontoossa Gatwickin lentokentälle, Finnair Heathrown lentokentälle. Esteettömien ja edullisten jatkoyhteyksien kannalta Gatiwickin kenttä eli Norwegian on parempi valinta. Laivayhtiöt järjestävät kyllä kuljetuksia Heathrowlta ja ne saattavat järjestyä myös esteettöminä, mutta hintaa niille tulee. Pidin Gatwickin kentästä myös huomattavasti Heathrown kenttää enemmän. Kenttä ei ole niin iso ja jähmeä, mutta heillä oli selvät käytännöt sähköpyörätuolin ja avustuspalvelun kannalta. Jälkeenpäin kuulin, että Gatwickillä on saatavana myös nostolaite helpottamaan lentokoneeseen siirtymistä. Meille sitä ei tarjottu, enkä tiedä onko sen hyödyntämisessä eroja lentoyhtiöittäin.
2) Lentokentältä junalla satamaan
Gatwickin lentokentältä on suora junayhteys Southampton Central -juna-asemalle. Matka kestää kaksi tuntia. Me tosin teimme mennessämme muutaman päivän koukkauksen Brightonin kautta, mutta palatessamme tulimme suoraan junalla Southamptonista Gatwickiin. Brightonista pääsi niin ikään suoralla junayhteydellä Southamptoniin. Juniin mahtuu hyvin yksi pyörätuoli, kaksi vähän änkeämällä. Paikkoja ei voi etukäteen varata, mutta pyörätuolinkäyttäjillä on aina etuoikeus pyörätuolipaikoille ja esimerkiksi lastenvaunut on siirrettävä pois. Junat olivat molempiin suuntiin melko täysiä, mutta noustessa kyytiin Southamptonista tai Gatwickistä, tilaa on vielä hyvin, kun kukaan ei ole ehtinyt vallata paikkoja. Pyörätuolipaikan vieressä on myös normaalia tilavampi wc. Palatessamme tosin kaikki junan vessat olivat pois käytöstä.
Olin varannut ennakkoon avustuspalvelun auttamaan minut junaan. Se kävi kätevästi lähettämällä sähköpostia osoitteeseen myjourney@southernrailway.com ja kertomalla mihin junaan olen menossa ja millainen apuväline minulla on. Vastauksen sain nopeasti ja asemilla kaikki toimi hyvin. Varauksen tein muutama päivä ennen lähtöä. Liput ostimme paikan päältä lipputiskiltä ja samalla kerroin varaamastani avustuspalvelusta. Lippu Southamptonista Gatwickiin maksoi muistaakseni 12 puntaa eli noin 13,5 euroa. Avustaja ei päässyt maksutta tai alennettuun hintaan. Tasoeroa junan ja laiturin välillä oli paljon, joten avustuspalvelun laittaman rampin kyllä tarvitsi. Lisätietoa avustuspalvelusta löytyy Southern Railwayn sivulta.
Southamptonin rautatieasemalta on satamaan alle kahden kilometrin kävelymatka. Mennessä en tiennyt millaista tietä se on, joten varasin varmuudeksi invataksin ennakkoon meitä asemalle vastaan. Varasin sen sähköpostitse Transmobility-firmasta. Varatessa kannattaa sopia myös miltä ovelta taksi tulee hakemaan. Ovia on kaksi ja me valitsimme sen, jossa luki satama. Taksi oli kuitenkin odottamassa toisella puolella, mutta löysi meidät onneksi lopulta. Ennakkoon ilmoitettu hinta matkalle oli 20 puntaa eli 22 euroa. Taksi oli tilava ja hissillinen. Tämä on hyvä vaihtoehto varsinkin, jos mukana on paljon apuvälineitä. Asemalla oli myös esteettömiä takseja tolpalla ja palatessa nappasimme satamasta sellaisen. Nuo autot ovat tila-autoja, joissa takana on ramppi. Mahduin sähköpyörätuolillani takaluukkuun juuri ja juuri ja matkalaukut saatiin ängettyä sivuilleni. Tuollaisia autoja oli paikan päällä paljon eli ennakkovarausta ei välttämättä tarvitse, varsinkaan jos ei ole kiire minnekään. Palatessamme olisimme hyvin voineet myös kävellä/ajella, sillä asemalle johti hyvä kävelytie. Vettä tuli taivaalta kuitenkin kuin saavista kaatamalla, joten se vaihtoehto ei houkuttanut. Matka tolpalta otetulla taksilla juna-asemalle maksoi 7,5 puntaa, mutta jätin ystävälliselle kuljettajalle lopulta 10 puntaa eli reilu 11 euroa. Tämä oli siis puolet halvempi vaihtoehto kuin ennakkoon tilattu taksi.
3) Toimiva terminaali
Southamptonin terminaali oli aivan yhtä toimiva kuin näkemäni terminaalit Fort Lauderdalessa, Seattlessa ja Sydneyssäkin. Matkalaukut jätetään heti saapuessa ja turvatarkastuksen kautta siirrytään lähtöselvitysalueelle. Siellä on erikseen tiskit matkustajille, joilla on liikkumisen rajoitteita, joten jonottaa ei tarvitse kauaa. Putki/silta itse laivaan oli tällä kertaa ylämäkeä. Pyytäessä saa kuitenkin avustuspalvelun eli esimerkiksi työntäjän manuaalipyörätuolille.
4) Lähtöjä eri puolille maailmaa
Satuin tässä vilkaisemaan, mihin kaikkialle Southamptonin satamasta sitten pääsee. Esimerkiksi Royal Caribbeanin ja Celebrity Cruisesin laivat risteilevät kesäkaudella sieltä kohti Norjan vuonoja, Pohjois-Euroopan kaupunkeja, Islantia, Irlantia, Skandinaviaa, Kanariansaaria sekä useita eri Välimeren ihanuuksia. Pari kertaa vuodessa laivoilla pääsee myös Atlantin yli, kun laivat siirtyvät talvikaudeksi kohti Karibiaa. Princess Cruisesin laivoja lähtee Southamptonista edellä mainittujen lisäksi muun muassa kohti Singaporea (!), New Yorkia ja Sydneyä.
5) Brittiseuraa ja -ilmaa
Southamptonista lähtevillä risteilyillä enemmistö matkaseuralaisista on arvatenkin brittejä. Muistat ehkä alkumasennuksemme, kun he olivat vallanneet omistajan elkein aurinkokannen jo ennen kuin me ehdimme sinne ja siitä heränneen kaipauksen Tyynenmeren ylityksellämme olleita amerikkalaisia vanhuksia kohtaan. Alkujärkytyksen jälkeen britit olivat kuitenkin oikein kelpo matkaseuraa. Brittien ilmasto ei niinkään. Lähtöpäivänä oli aivan ihana hellepäivä, joka kuitenkin vaihtui seuraavana päivänä Atlantin sameudeksi. Palatessamme risteilyn kaksi viimeistä päivää olivat pelkkää kovaa tuulta ja sadetta. Sään puolesta huonoihin ensimmäisiin ja viimeisiin päiviin kannatttaa siis varautua. Viikkoa pidemmillä risteilyillä ne eivät kuitenkaan haittaa yhtään, vaan silloin on ihana keskittyä laivan sisätiloihin ja luottaa siihen, että lämpökin vielä hellii.
No Comments