Valikko
Maailmanympärimatka / risteily / Tyynenmeren ylitys

FAQ Transpacific-risteily yli Tyynenmeren

Transpacific-risteily

Transpacific-risteily herätti idean koko maailmanympärimatkalleni ja kaikki suunnitelmat rakentuivat sen ympärille. 24 yön risteily Seattlesta Sydneyyn oli odotetusti koko kahden kuukauden matkan kohokohta. Risteily herätti paljon kysymyksiä ennen ja jälkeen matkani. Seuraavassa kymmenen eniten kysytyintä kysymystä vastauksineen!

1) Mikä on Transpacific-risteily ja kuinka usein niitä menee?

Transpacific-risteily tarkoittaa Tyynenmeren ylittävää risteilyä. Royal Caribbeanilla risteilyjä on kaksi kertaa vuodessa. Viime lokakuussa matkustin kahden avustajaystäväni kanssa Explorer of the Seasin kyydissä Yhdysvalloista Seattlesta Australiaan Sydneyhyn. Kesän ajan laiva oli tehnyt Alaskan risteilyjä Seattlesta ja siirtyi nyt risteilymme myötä tekemään risteilyjä Australian Sydneystä Tyynenmeren saarille. Siellä se tällä hetkellä seilaa, samoin kuin Royal Caribbeanin hieman pienempi Radiance of the Seas. Tämän vuoden huhtikuussa molemmat laivat siirtyvät taas Tyynenmeren yli kesäksi Yhdysvaltojen vesille kyydissään nyt Tyynenmeren toiseen suuntaan ylittävät matkustajat. Eli laivan siirtyminen toiselle puolelle maailmaa hyödynnetään Transpacific-risteilyn muodossa.

2) Minkä pituisia risteilyt ovat ja missä ne pysähtyvät?

Royal Caribbeanilla Transpacific-risteilyjen kesto vaihtelee 16 ja 24 yön välillä, riippuen lähtö- ja päätesatamista. Nyt huhtikuussa Sydneystä lähtevä Radiance of the Seas matkaa esimerkiksi 18 yötä päätyen Oahulle, Hawaijille. Explorer of the Seas puolestaan matkaa 24 yötä Seattleen. Kaikki risteilyt sisältävät Hawaijin saaria ja Tyynenmeren pieniä saaria, mutta satamat  vaihtelevat hieman joka risteilyllä. Meidän kohteisiin voit tutustua täällä.

IMG_0496

3) Mitä se maksaa?

Risteilyn hinta riippuu reitistä ja valitusta hyttiluokasta. Vuonna 2016 budjetoimalla noin 2000 euroa/hlö, sai koko paketin veroineen ja tippeineen ja mahdollisesti vielä ikkunallisen hytinkin. Hinta edellyttää, että samassa hytissä yöpyy kaksi henkilöä, yksin matkustavalle hinta nousee kovaksi. Parvekehytit varataan hyvin nopeasti. Huomioi, että hintaan sisältyvät kaikki ruokailut koko pitkän risteilyn ajan.

4) Mihin laivalla menee rahaa?

Ei välttämättä mihinkään. Itse vietin useamman päivän, jolloin rahaa ei mennyt ollenkaan. Rahaa kului muun muassa alkoholijuomiin, sillä iltapäivädrinkki allaskannen Happy Hour -tuntina auringon paahteessa oli ihana, samoin viinipullo illallisella aina silloin tällöin. Kävimme kahdesti syömässä lisämaksullisissa erikoisravintoloissa. Kolmen ruokalajin illallinen tasokkaassa pihviravintolassa maksoi noin 33 euroa ja pikaruokamättö Johnny Rockets -hampurilaisravintolassa ”syö niin paljon kuin haluat” -idealla noin 7 euroa. Muutoin olimme todella tyytyväisiä risteilyn hintaan kuuluviin ravintoloihin, emmekä kaivanneet erikoisravintoloihin. Rahaa kului myös shoppailuun, sillä laivalla on välillä vastustamattomia tarjouksia esimerkiksi koruista ja kelloista. Eniten rahaa saa kulumaan laivayhtiön järjestämiin retkiin kohteissa. Me kävimme yhdellä retkellä, Oahulla Hawaijilla. Kaiken kaikkiaan kulutin kolmen ja puolen viikon aikana 412 euroa sisältäen niin shoppailut, retket kuin juomatkin.

IMG_0542

5) Miten ajan saa kulumaan?

Ehdottomasti yleisin kysymys ja kaikista helpoin vastaus: Helposti! En pitkästynyt risteilyn aikana kertaakaan. Parasta pitkässä risteilyssä onkin sen rauhallinen tunnelma. Ei ole pakko koko ajan kokea, vaan itsensä voi päästää todella rentoutumaan. Näin pitkässä ajassa oppii tuntemaan ihmisiä ja muodostamaan omia risteilyrutiineja. Toisaalta laivalla tapahtuu ihan koko ajan, jos toiminta kiinnostaa. Kirjoitin risteilyn päätteeksi tunnelmiani tänne.

6) Voiko laivalla pestä pyykkiä?

Voi. Alusvaatteita pesimme pääasiassa käsin hytissä. Risteilyn puolivälissä hyödynsimme mahdollisuuden, jossa hyttiin toimitetun muovipussin sai änkeä niin täyteen alusvaatteita, t-paitoja, yöasuja yms. pientä pyykkiä kuin vain mahtui ja maksoimme pussillisesta noin 30 euroa. Siihen mahtui todella paljon meidän kaikkien kolmen pientä pyykkiä. Isommat pyykit laivalla hinnoitellaan kappaleittain ja hinnat ovat melko kovia. Alkupäiviä lukuunottamatta koko risteilymme ajan oli kuuma, jolloin käytössä olivat vain kesävaatteet, joita mahtui matkalaukkuun paljon, eikä pyykinpesulle ollut juurikaan tavetta.

IMG_1040

7) Keinuuko laiva?

Nieleskelin muutamaan kertaan ennen matkan alkua, kun katselin tuon valtameren valtavuutta karttapallostani. Kärsin helposti meripahoinvoinnista ja pelkäsin kovaa myrskyä. Turhaan. Reissun aluksi muutamana yönä laiva keinui jonkun verran, mutta ei yhtään enempää kuin mihin me suomalaiset olemme Ruotsin tai Tallinnan laivoilla tottuneet. Olin ostanut etukäteen matkapahoinvointilääkkeitä ja otin sellaisen varmuuden vuoksi kerran. Niitä olisi saanut myös maksutta laivan neuvonnasta. On toki mahdollista, että meillä kävi hyvä tuuri, mutta sanoisin silti, että pääsääntöisesti laivan liikettä ei tunne, niin iso se on. Meillä oli muutenkin todella hyvät ilmat koko risteilyn ajan ja sadepäiviä osui kohdalle vain pari.

8) Miten aikavyöhykkeiden vaihdosta selviää?

Ensimmäiset kaksi viikkoa siirsimme kelloja tunnin taaksepäin aina muutaman yön välein. Seattlesta lähdön jälkeen kelloja taidettiin siirtää viisi kertaa ja aikaero Suomeen oli parhaillaan 15 tuntia jäljessä. Saimme hyttiin aina lapun, kun oli aika siirtää kelloja eli tästä ei tarvinnut itse huolehtia. Tunti lisää yöunta muutaman yön välein ei haitannut tippaakaan, eikä tuntunut missään. Hämmentävintä oli kansainvälisen päivämäärärajan ylittäminen. Silloin hyppäsimme kerralla 24 tuntia eteenpäin eli väliin jäi kokonainen päivä! Tämäkään ei tuntunut missään muuten kuin ajatuksen tasolla, sillä siirto tapahtui yön aikana. Menimme perjantai-iltana nukkumaan ja heräsimme sunnuntaiaamuun. Tämän jälkeen siirsimme kelloja vielä pari kertaa tunnin taaksepäin ennen Sydneyyn saapumista. En tuntenut koko risteilyn aikana suurempaa aikaerorasitusta. Menimme kyllä aina melko aikaisin nukkumaan ja heräsimme virkeinä viimeistään kahdeksalta, mikä oli pelkästään positiivinen juttu.

IMG_0587

9) Keitä risteilyllä on?

Meidän risteilyllä oli ehdottomasti eniten australialaisia, seuraavaksi eniten yhdysvaltalaisia ja sen jälkeen sekalaisesti meitä eurooppalaisia. Meitä suomalaisia oli yhteensä seitsemän. Suurin ryhmä olivat eläkeläiset, joilla luonnollisesti on eniten aikaa tällaisten pitkien risteilyjen toteuttamiseen. Emme me kolme kuitenkaan ainoita nuoria olleet, vaan mukana oli myös nuorempia seikkailijoita, Australiaan pidemmäksi aikaa matkaavia ja meitä, jotka halusimme taittaa matkan muuten kuin lentäen. Flowrider-jengi (flowrider on eräänlainen surffisimulaattori) oli tullut risteilylle voidakseen nauttia flowriderista mahdollisimman paljon. Sanoisin, että 95 % oli risteillyt ennenkin.

10) Näkeekö Transpacific-risteilyllä valaita ja delfiinejä?

Osa näkee, osa ei. Monet kertoivat nähneensä erityisesti Hawaijin läheisyydessä satoja delfiinejä. Me tuijotimme sinnikkäästi merelle näkemättä pitkään aikaan mitään. Minä näin yhden kauempana hyppäävän valaan sekä lopulta viimeisenä kokonaisena päivänämme hyttimme ikkunasta ison lauman delfiinejä. Pieneltä ne näyttivät 12 kannen hytistämme, mutta se ei haitannut mitään, sillä sitä näkyä oli odotettu! <3

Suosittelenko? Oi kyllä! Jäikö jokin vielä mietityttämään? Jätä kommentti niin kerron!

IMG_1527

About Author

Maailman mahdollisuudet näkevä esteettömän matkailun asiantuntija ja matkabloggaaja, Palmuaseman kirjoittaja ja esteettömän matkailun kouluttaja.

1 Comment

  • Susanna
    23.1.2017 at 00:41

    Kivan kuuloinen risteilyreitti ja hyvä kooste

    Reply

Leave a Reply