Valikko
New York / USA

Ihana päivä New Yorkissa

Kolme kokonaista päivää helmikuisessa New Yorkissa. Harmaata, sateista, mutta silti aivan huikeaa. Kirjoitin paikan päällä saapumisestamme kaupunkiin ja ensitunnelmista sekä kahdesta ensimmäisestä päivästämme, jolloin ehdimme nähdä jo tosi paljon. Viimeisestä, kenties parhaasta, päivästä en ole kuitenkaan vielä kertonut. Siitä lauantaista, kun matkustin ensimmäistä kertaa legendaarisessa New Yorkin metrossa, ylitin Brooklyn Bridgen ja nousin korkeuksiin ihailemaan kaupunkia 102. kerroksesta.

Se päivä oli ainutlaatuinen myös siksi, että avatessamme hotellihuoneen verhot 26. kerroksen huoneessamme, näimme auringon säteiden pilkahduksen talojen seinissä. Aurinko osui ihollemme vielä, kun lähdimme hotellista ulos ja lämpötilakin lähenteli kymmentä astetta. Manhattanilla metro on suosittu ja helppo tapa liikkua paikasta toiseen. Vain reilusti alle puolet metroasemista ovat kuitenkin esteettömiä, suurimmassa osassa ei ole hissejä. Esteettömilläkin asemilla on usein useita sisäänkäyntejä, joista yleensä vain yksi on esteetön. Pyörätuolin kanssa metrolla liikkuminen vaatii siis ennakointia. Koin hyödyllisimmäksi tämän metrokartan, jossa näkee samalla kokonaiskuvan eri linjoista ja ,johon on merkitty kunkin pysäkin kohtaan pyörätuolisymbolilla, onko asema esteetön vai ei. Myös Wheelchairtravel-sivustolta sain hyviä vinkkejä. Jännitin metrolla liikkumista, sillä tietoa oli niin paljon ja sen pohjalta liikkuminen vaikutti työläältä. Sitä se ei kuitenkaan lopulta ollut. Aivan hotellimme vieressä sijaitsi pysäkki Times Square 42nd Street ja sen esteetön sisäänkäynti. Liput ostettiin automaatista. Asemilla on portit, eikä esteetöntä porttia saa kertalipulla auki. Asemilla on kuitenkin aina henkilökuntaa pyörimässä tai jos mukanasi on kävelevä henkilö, hän voi mennä ei-esteettömästä portista sisään ja avata esteettömän portin toiselta puolelta. Opasteet asemalla olivat hyvät ja hissille oli helppo löytää. Metrovaunun ja laiturin väliin ei jäänyt rakoa, mutta pieni kynnys. Käytin varmuudeksi mukana ollutta ramppiani, mutta olisin varmaan päässyt ilmankin tai avustajani vähän tuuppaamana. Menimme kartassa keltaisella näkyvällä R-linjalla Brooklynin puolelle ja jäimme pois esteettömällä Jay St. MetroTech -asemalla. Menimme ensin aamiaiselle, mutta tämä on hyvä asema jäädä pois, vaikka jatkaisit suoraan Brooklyn Bridgelle, sillä lähemmät asemat eivät ole esteettömiä. Asemalta kävelee sillan alkuun vain viitisen minuuttia.

IMG_8711

IMG_8692

Me suuntasimme kuitenkin ensin Bluestone Lane -kahvilaan. Olin lukenut hyviä kokemuksia saman ketjun toisesta paikasta New Yorkin Greenwichissä. Brooklynin Bluestone Lane oli auennut hiljalleen. Sinne oli metroasemalta 800 metrin matka. Esteetön sisäänkäynti, kiva tunnelma, esteetön vessa ja aivan älyttömän hyvä Avocado Toast minulle, Breakfast Bowl Virvalle ja kiireetön päivän käynnistys. Lämmin suositus!

Brooklyn Bridge oli järkevää kulkea Brooklynistä Manhattanille päin. Taakse ei nimittäin jäänyt mitään kovin ihmeellistä, mutta edessä oli koko ajan vain ja ainoastaan ihmeellistä. Brooklyn Bridge on niin syvälle mieleen iskostunut osa New Yorkia, että vasta sitä kulkiessa lopullisesti ymmärsin missä olin. Ei haitannut edes tihkusade, joka päätti jälleen alkaa pysyteltyään poissa jo useamman tunnin. Emme todellakaan olleet ainoat sillan ylittäjät lauantaina puoliltapäivin, mikä häiritsi lähinnä valokuvien ottamista, muuten sopu antoi kyllä sijaa. Aamuvirkut tulevat sillalle jo varhain aamulla, mikä onkin varmasti paras aika fiilistellä siltaa. Ensikertalaisena sain fiilikset korkeuksiin kuitenkin näinkin.

IMG_8702

IUCJ2935

IMG_8708

WDSY6005

NAVY2807

CRGT5311

Saavuttuamme Manhattanin puolelle otimme haltuun Manhattanin eteläosan. Jatkoimme kilometrin verran 9/11 -iskujen muistomerkille. Se on yksinkertainen, valtava, tyylikkäästi ja koskettavastikin toteutettu. Reunaan kaiverretut uhrien nimet ja joidenkin niistä yhteydessä olevat kukat ahdistivat ja hyvä niin. Uhrien nimien edessä nauravat selfien ottajat eivät jotenkin sopineet näkyyn. Muistomerkin välittömässä läheisyydessä sijaitsee vuonna 2016 avattu Oculus, joka sisältää valtavan Westfield Center -ostoskeskuksen, yhdistää jäljelle jääneet World Trade Centerit toisiinsa ja toimii yhdysasemana monelle julkisen liikenteen linjalle. Se on uutuutta hohtava ja siksi myös erittäin esteetön. Cortland Streetin esteetön metroasema yhdistyy Oculukseen eli se on hyvä tukikohta, jos kuljet ylempää Manhattanilta muistomerkille. Käytimme sitä, kun palasimme illalla takaisin hotellille, hyvin toimi, eikä laiturin ja vaunun välille jäänyt korkeuseroa. Sitä ennen ehti kuitenkin tapahtua paljon. Kiertelimme alueen kaupoissa ja kävimme syömässä Shake Shack -hampurilaisravintolassa. Olin lukenut Shake Shackin herkullisuudesta muun muassa Inkan Archie Gone Lebanon -blogista (ja lukuisista muista blogeista) ja ymmärrän nyt miksi jokainen niistä kirjoittaa. Pikaruokaa, mutta aivan törkeän hyvää! Ympäri kaupunkia sijaitseviin ravintoloihin on ilmeisesti aina jonoa, niin myös tähän Westfield Centerin pisteeseen. Jonottaminen kuitenkin aivan todellakin kannatti.

AHVL5487

MAJQ4164

Päivä ja oikeastaan koko New Yorkin aika huipentui One World Observatoryssa. Vuonna 2015 avautunut Freedom Towerissa sijaitseva näköalapaikka kohoaa yli viiteen sataan metriin ja Freedom Tower kuuluukin maailmaan korkeimpiin rakennuksiin. Torni sijaitsee aivan 9/11 -muistomerkin vieressä ja sinne pääsee esteettömästi niin ulkokautta kuin Oculuksen läpi sisäkautta. Liput voi ostaa netissä etukäteen tietylle ajankohdalle, jolloin välttää jonotuksen. Meidän suunnitelmat olivat kuitenkin sen verran vaihtelevia, etten ostanut lippuja ennakkoon. Tällä kertaa se ei haitannut. Päivä oli harmaa, mikä saattoi vaikuttaa siihen, ettei jonoa juuri ollut, vaan lippuluukulle pääsi suoraan. Ennakkoon ostamalla liput maksavat 34 USD eli noin 28 euroa. Paikan päällä liput ovat hieman kalliimmat. Pyörätuolinkäyttäjälle ja avustajalle lippu on saman hintainen, kumpikaan ei saa alennuksia. Virvaa yläilmat eivät niin kiinnostaneet ja tiesin pärjääväni yksinkin, joten hän saattoi minut läpi turvatarkastuksen ja jatkoin yksin henkilökunnan saattamana korkeuksiin. Hissimatka halki sadan kerroksen on todella vaikuttava. Hissin seinät muuttuvat videoksi, jossa kerrotaan Manhattanin historiasta. Tunne on hieno, kun samaan aikaan tuntee hissin kiitävän ja video tempaisee sisäänsä. Kaikki tulevat ensin aloituspisteeseen, jossa vaikuttava videoteema jatkuu. Tämän jälkeen minut saateltiin toisella hissillä varsinaiseen näköalakerrokseen. Jo lippuluukulla minua varoiteltiin, ettei näkyvyys ole paras mahdollinen. Ei ehkä ollutkaan, mutta erittäin vaikuttava se silti oli. Paikka ei ollut täynnä, vaan sain aivan rauhassa tuijotella alhaalla avautuvaa maisemaa, pieneltä näyttäviä valtavia rakennuksia, vapaudenpatsasta ja muita ikonisia kaupungin merkkejä. Alas asti ulottuvat lasi-ikkunat mahdollistivat hyvän näköalan myös istuvalle. Hyviä kuvia en saanut, sillä en päässyt laittamaan kameraa aivan ikkunaan kiinni ja kuviin tulivat mukaan heijastukset. Mieleeni kaikki kuitenkin tallentui. Hämärä laskeutui, kaupungin valot syttyivät ja viimeisenä iltana New Yorkissa, ennen kahta viikkoa Karibialla, en todennäköisesti olisi voinut olla enää onnellisempi.

IMG_8723

IMG_8728

IMG_8732

IMG_8746

IMG_8750

IMG_8758

About Author

Maailman mahdollisuudet näkevä esteettömän matkailun asiantuntija ja matkabloggaaja, Palmuaseman kirjoittaja ja esteettömän matkailun kouluttaja.

2 Comments

  • Inka
    15.4.2018 at 22:57

    Ahh, New York!!! Tää vika päivä vaikuttaa erityisen ihanalta, ja oli kyllä täynnä hyviä klassikkovalintoja! 🙂 Herätti kyllä taas matkakuumeen, just ko olin päättänyt että mun ei oo pakko päästä kesällä Nykiin… Onneksi suunnitelmat ehtii laittaa vielä uusiksi! 😀

    Reply
    • Palmuaseman Sanna
      16.4.2018 at 15:50

      No ilman muuta suunnitelmat uusiksi vaan! Mäkin ajoitain New Yorkin kyllä seuraavan kerran kesään, vaikka se lumosi ensikertalaisen harmaanakin. Ihanasti sai kyllä joo klassikot samaan päivään!

      Reply

Leave a Reply