Palmuasemalla on pitkään ollut yksi suuri epäkohta. Täältä on puuttunut juttu Helsingin Lammassaareen johtavista pitkospuista. Olen kyllä maininnut paikan suosikkinani monissa Helsinkiin liittyvissä haastatteluissa, mutta tänne kokemukset eivät vielä ole päätyneet. Nyt tämä korjaantuu, sillä kävin taas hetki sitten fiilistelemässä ja kuvailemassa. Super-kaunis paikka on ehdottomasti käymisen arvoinen niin paikallisille kuin turisteillekin. Pitkospolku uusittiin kaksi vuotta sitten ja uudistuksen myötä siitä tuli myös esteetön. Avajaisista kirjoitti silloin muun muassa Retkipaikka.
Autolla tai taksilla paikalle suunnatessa parkkipaikka löytyy Jokisuuntien eteläisestä päästä. Sen vieressä oli nyt käydessäni myös ruoka-, juoma- ja jäätelökojuja. Reittien lähtöpaikat ovat tästä noin sadan metrin päässä ja ne löytävät Lammassaari -kylttejä seuraamalla. Esteettömiä reittejä alueella kulkee kaksi: Lammassaareen johtava pitkosreitti sekä Luonnon syli -luontopolku. Me lähdimme tällä kertaa ensiksi kohti Lammassaarta. Laudoitettu reitti on pituudeltaan reilun kilometrin ja se päättyy Lammassaaren esteettömälle lintulavalle. Myös matkan varrella on muutama pienempi esteetön lintulava. Lintulavan päätyseinämät ovat lasia, jotta näkyvyys on helppo myös pyörätuolista käsin. Lintujen lisäksi lavalta pystyi bongailla lehmiä. Lampaita sen sijaan ei Lammassaaresta löydy, vaan ne ovat viereisessä Kuusiluodossa, johon ei kuitenkaan ole esteetöntä pääsyä. Pitkospuureitti pitää siis kulkea eestaas, mutta koska se on niin ihana, se ei haittaa ollenkaan. Reitti on hyvin esteetön eli missään vaiheessa ei tule vastaan esimerkiksi jyrkkiä nousuja.
Luonnon syli -luontopolku on niin ikään noin kilometrin mittainen ja helposti pyörätuolilla kierrettävissä. Siellä sukelletaan metsätunnelmaan ja koivukujalle – näin kesäaikaan ihanaan vihreyteen. Niin kaunista, kun aurinko heittää säteitään puiden oksien välistä! Reitin varrella on tauluja, jotka neuvovat pysähtymään ja keskittymään luonnon hyvää tekeviin asioihin. Tilava piknikalue on hyvä paikka eväspysähdykselle.
Toimivan kokonaisuuden näistä kahdesta saa esimerkiksi siten, että kulkee ensin fiilistellen Lammassaaren pitkosreitin päähän esteettömälle lintulavalle. Maisema-, lintu- ja lehmäfiilistelyjen jälkeen on hyvä hetki kääntyä takaisin ja nauttia reitistä myös toiseen suuntaan. Loppupäässä tulee ensimmäinen mahdollisuus kääntyä oikealle eli kohta, jossa Luonnon syli -polku yhtyy pitkospuihin. Sinne kannattaa kääntyä, viettää eväshetki pian vastaan tulevien piknikpöytien luona ja kulkea sitten reitin päähän. Päädyt tällöin samaan kohtaan, josta lähdit aluksi pitkosreitille Lammassaareen.
Keskiviikkoiltapäivänä Lammassaaressa sai kulkea suht rauhassa. Hiljaista ja kaunista on myös iltaisin, jolloin bloggaajakollegani Sanna Wallenius kävi ikuistamassa kesän alussa ihanan ilta-auringon ja auringonlaskun. Katso upeat kuvat Sannan blogista. Lammassaaresta jatkoin tällä kertaa matkaani kohti reilun neljän kilometrin päässä sijaitsevaa Pasilan asemaa. Ihastelin matkan varrella Vanhankaupunginkoskea ja ihanaa Kumpulan aluetta. Kesäretket on best!
No Comments