Valikko
Maata pitkin

Maata pitkin matkapäiväkirja: Helsingistä Kööpenhaminaan

Juna on ihan just Tanskan ja Saksan rajalla. Seuraamme kartasta milloin se tapahtuu, kun ikkunasta sitä ei välttämättä huomaa. Täällä junassa konkreettinen merkki on se, että kaikkien on laitettava maskit kasvoille, sillä Saksan puolella on maskipakko julkisessa liikenteessä. Myös junan henkilökunta vaihtuu tanskalaisista saksalaisiin. Matka kohti Lanzarotea on kestänyt pian 48 tuntia ja olemme edenneet Suomesta Ruotsin ja Tanskan kautta ihan kohta Saksaan. Näissä ensimmäisissä reissupäivissä on ollut aika hektinen aikataulu ja pian koittavasta Hampurista eteenpäin alamme ottaa enemmän iloa irti myös kohteista.

Meidän matka alkoi ihanasti Silja Symphonyllä Helsingistä Tukholmaan. Tallink Silja tuki matkaamme tarjoamalla meille menomatkan ruokineen ja saimme majoittua upeassa esteettömässä Commodore-luokan hytissä. Sellainen löytyy vain Silja Symphonyltä ja olen aina vain innoissani siitä, että myös esteettömissä hyteissä on saatavilla vaihtoehtoja, jos haluaa vähän enemmän luksusta matkaan. Kerron hytistä ja kaikista muistakin matkan vaiheista myöhemmin enemmän, näissä matkapäiväkirjoissa keskityn fiilistelyihin. Laivamatka meni nopeasti korttia pelaten, herkutellen ja laivan viihteestä nauttien. Illalla ja alkuyöstä keinutti aika paljon, mutta sekin jotenkin sopi tähän reissutunnelmaan. Tukholman laiva on sen verran tuttu, että siinä kohtaa tuntui vielä jotenkin hassulta ajatella, että olemme tosiaan matkalla halki Euroopan. Vasta täällä kiskoilla se on alkanut konkretisoitua.

Tukholmassa laiva saapui satamaan klo 10 ja meidän juna Kööpenhaminaan lähti klo 14.22. Viivyttelimme laivasta lähtöä hieman, kävelimme rauhassa Tunnelbana-asemalle ja menimme Tunnelbanalla suoraan T-Centralenin pysäkille ja Tukholman päärautatieasemalle. Otimme paikan haltuun, istuimme rauhassa lounaalla Taco Barissa ja kävimme ostamassa eväät junaan. Asemalla oli myös hyvä esteetön wc. Joku meistä vartioi aina vuorollaan laukkuja, kun muut kävivät ostoksilla. Tukholman ja Kööpenhaminan väliseen junaan sai ostettua liput netistä SJ:n sivuilta myös pyörätuolipaikalle. Kirjoitan matkan jälkeen tarkat ohjeet kaikkien lippujen hankinnoista. Konduktööri auttoi junaan junassa kiinteästi olevalla hissillä, eikä mitään etukäteisvarauksia avustuspalveluun tarvittu.

Junassa oli kaksi pyörätuolipaikkaa. Minun paikkaan kuului myös vieressä oleva tavallinen istuin, jos olisin halunnut siirtyä siihen. Tässä paikassa matkatoverit sai istumaan saman pöydän ääreen kasvot minuun päin. Ihan tosi kiva paikka. Toinen pyörätuolipaikka oli käytävän toisella puolella. Siihen kuului vain pöytä ja edessä olevat istuivat selkä pyörätuolipaikkaan päin. Heti paikkani takana oli esteetön wc. Matka Tukholmasta Kööpenhaminaan kesti viisi tuntia ja sujui oikein rattoisasti. Tähän aikaan vuodesta maisemia pystyi tosin katsella vain muutaman tunnin ennen pimeän tuloa.

Kööpenhaminaan saavuimme illalla puoli kahdeksan aikaan. Kävelimme noin 700 metrin päässä sijainneelle Scandic Copenhagen -hotellillemme. Pitkän matkustuspäivän jälkeen tuttu ja turvallinen Scandic oli loistovalinta. Meillä oli kahden hengen esteetön huone ja vieressä tavallinen huone yhdelle. Esteetön huone oli tilava ja sängyt olivat sähköisesti säädettäviä. Hotelli oli iso kongressihotelli ja kaikin puolin toimiva. Illalla kävimme hakemassa iltapalaa kaupasta, nukuimme sikeästi ja aamulla lähdimme hyvän aamiaisen jälkeen jatkamaan matkaa. Kööpenhamina sai tällä kertaa jäädä siis vain läpikulkukaupungiksi, mutta tämän ja vuosia sitten olleen aiemman kokemuksen perusteella voin lämpimästi suositella sitä junamatkan kohteeksi ja pidempäänkin oleiluun.

Junamatkustus on tähän mennessä tuntunut ihan tosi ihanalta! On mahtavaa katsella maisemia, pelata korttia ja syödä eväitä. Kiireetön oleminen on jotain sellaista mihin mulla ei ole pitkään aikaan ollut aikaa. Hampurissa vietämme aikaa kaksi yötä ja meillä on varattuna asunto huoneistohotellista. Tänään pyörähdämme varmasti kaupungilla illallisella ja huomenna tutustumme kaupunkiin tarkemmin. Vedän aamulla yhden luennon Jyväskylän Ammattikorkeakouluun, mutta se on onneksi toistaikseksi ainakin koko reissun ainoa ulkopuolinen aikatauluihin sidottu juttu.

Täällä siirryimme juttua kirjoittaessani Saksaan ja Hampuriin on enää vajaa tunti matkaa jäljellä. Kööpenhaminan asemalta sai aivan älyttömän hyviä panineja, jotka olivat erinomaiset lounaat. Nyt ehdimme ottaa vielä yhden kierroksen pelikorteilla. Junan ikkunasta näkyy pieni saksalainen kylä ihanine kolmiotaloineen. Päivitän koko ajan matkatunnelmia Instagramiin (sanna.kalmari) ja samat tarinat tulevat automaattisesti myös Palmuasema Facebook-sivun tarinoihin. Niitä kannattaa siis seurata. Jatketaan seuraavalla junamatkalla!

Lisää luettavaa:

Matkustamista helpottavat apuvälineeni
About Author

Maailman mahdollisuudet näkevä esteettömän matkailun asiantuntija ja matkabloggaaja, Palmuaseman kirjoittaja ja esteettömän matkailun kouluttaja.

1 Comment

  • Tsekin ja Slovakian välillä oli muuten junassa sama juttu, Tsekissä maskipakkoa ei ollut, mutta Slovakiassa oli. Ja Slovakian rajan ylittämisen jälkeen tuota myös valvottiin tarkasti. Mukavasti näyttää muuten tuo matkanteko maatapitkinkin sujuvan!

    Reply

Leave a Reply