Matkustaminen Saksassa koronapandemian aikaan

Ensimmäinen pidempi ulkomaanmatka 1,5 vuoden tauon jälkeen heinäkuussa 2021 tuntui samanaikaisesti ihmeellisen oudolta ja ihanan tutulta. Kohteeksi valitsin Saksan sen monipuolisuuden, autolomamahdollisuuden, esteettömien mahdollisuuksien, siellä asuvan ystäväni ja myös hyvän koronatilanteen vuoksi. Lähdimme matkaan avustajaystäväni Sophien kanssa autolla 11.7.2021 ja vietimme reissussa 10 päivää kierrellen eri puolilla Saksaa. Helsingistä Travemündeen ja takaisin matkustimme Finnlinesin laivoilla. Saksassa vietimme yhden yön Hampurissa ja sitä seuraavan Bremenissä. Sieltä jatkoimme pieneen Lorchin kylään Reinin viinialueelle, jossa vietimme kaksi vuorokautta vieraillen myös Bacharachissa, Oberweselissä ja Boppardissa. Lorchista matka jatkui kolmeksi yöksi Stuttgartiin, josta vierailimme myös Tübingenissä ja Holzgerlingenissä. Stuttgartista lähdimme kohti Travemündeä viettäen yön Göttingenissä ja vieraillen Würzburgissa ja Cellessä. Kävimme siis monen eri osavaltion alueella ja niissä kaikissa oli omat koronaan liittyvät ohjeistuksensa, jotka lopulta osoittautuivat pääosin hyvin samanlaisiksi. Minulla oli matkan aikaan molemmat koronarokotukset, mutta Sophiella vasta yksi rokotus. Koko reissumme ajan Saksassa oli parempi koronatilanne kuin Suomessa, mitä en toki osannut aavistaa matkaa suunnitellessa.

Ulkomaille matkustaminen tuntuu monista tällä hetkellä vaikealta, ellei jopa vastuuttomalta ja mahdottomalta. Se on saatu tuntumaan siltä, mutta sitä sen ei kuitenkaan tarvitse olla. Ulkoministeriö ei enää suosittele välttämään kaikkea matkustamista, vaan EU- ja Schengen-maiden osalta kehoitetaan noudattamaan erityistä varovaisuutta. Näin tämä tulee olemaan todennäköisesti pitkään ja olen täysin vakuuttunut siitä, että riskejä punnitsemalla ja ohjeita noudattamalla voi moniin kohteisiin jo matkustaa turvallisesti ja hyvillä mielin. Saksassa tämä onnistui erinomaisesti. Jaan tässä jutussa kokemuksiamme Saksassa matkustamisesta nimenomaan koronaohjeistusten näkökulmasta. Kaikki kokemukset pohjautuvat reissumme ajankohtaan. Saksassa ohjeistukset ja rajoitukset muuttuvat aina vallitsevan tilanteen mukaan ja vaihtelevat osavaltioittain. Viime aikoina rajoitukset ovat koko ajan helpottaneet, mutta tilanne saattaa muuttua, jos koronatilanne maassa pahenee. Saksassa on käytössä niin sanottu hätäjarru-taktiikka, jossa osavaltio vetää hätäjarrua ja asettaa tiukempia rajoituksia välittömästi, jos ilmaantuvuusluku 100 ylittyy kolmen päivän ajan. Ajankohtainen tilanne kannattaa siis aina tarkistaa ennen matkaa (annan joitakin linkkivinkkejä tässä jutussa).

Saapuminen Suomesta Saksaan

Saksa on määritellyt maat ja alueet maiden sisällä eri luokkiin: riskittömät maat/alueet, perustason riskimaat/alueet (basic risk areas), korkean ilmaantuvuuden maat/alueet (high incidence areas) ja virusvarianttialueet (area of varient of concern), joissa leviää sellainen virusvariantti, jota Saksassa ei vielä laajasti ole. Maan sijoittuminen näihin luokkiin määrittelee sen, miten sieltä voi Saksaan matkustaa, tarvitaanko karanteenia jne. Saman maan sisällä eri alueilla voi olla eri statuksia. Esimerkiksi Uusimaa oli Suomesta pidempään riskialueiden listalla kuin moni muu alue Suomessa. Eri maiden tilanteita tarkastellaan viikoittain. Ajankohtaiset tiedotteet ja linkit löytää englanniksi Saksan Federal Foreign Officen sivuilta.

Meidän matkamme aikaan ja tälläkin hetkellä koko Suomi luokitellaan riskittömäksi alueeksi. Laivalla maahan saavuttaessa ei tarvinnut mitään koronaan liittyviä todistuksia eli ei negatiivista testitulosta, rokotustodistusta tai todistusta sairastetusta taudista. Lentäen maahan saavuttaessa tarvitaan todistus molemmista rokotuksista (viimeisin otettu vähintään 14 vrk ennen matkaa), todistus sairastetusta koronaviruksesta tai todistus negatiivisesta testituloksesta. Tulokseksi kelpaa enintään 48 tuntia vanha antigeeniteesti (ns. pikatesti) tai enintään 72 tuntia vanha PCR-testi (joita Suomessa tehdään eniten). Todistuksen tulee olla englannin, saksan tai ranskan kielinen.

Minulla oli matkalla mukana Omakannasta lataamani EU:n koronatodistus, joka kertoo molemmista rokotuksistani. Todistus oli mukanani paperisena ja kännykässäni. Molempia reissussa hyödynsin tilanteesta riippuen, mutta kumpi vain riittää. Sophie kävi ennen matkaa PCR-testissä. Todistuksia ei kysytty rajalla, mutta heti ensimmäisessä hotellissa, joten testissä oli järkevää käydä jo Suomessa.

Koronatestit Saksassa

Saksan koronantorjuntastrategia on nojannut paitsi pitkään vallinneisiin erittäin tiukkoihin rajoituksiin, myös oireettomien säännölliseen testaukseen. Koronatesti, saksaksi Schnelltest, on jokaiselle tuttu sana. Tiukimmista rajoituksista on luovuttu ja matkailijallekin merkitykselliset palvelut ovat taas käytössä, mutta testaukseen luotetaan. Molemmat rokotukset vähintään 15 vuorokautta aiemmin saaneen ei tarvitse käydä testeissä, mutta muiden kyllä. Saksassa tehtävät testit ovat pääsääntöisesti pikatestejä, joiden tuloksen saa noin viidessätoista minuutissa. Testipisteitä on kaikkialla, eikä niihin voi olla törmäämättä. Testit ovat Saksassa asuville maksuttomia ja testissä voi käydä halutessaan päivittäin. Oli tosi vaikea löytää tietoa turistien testauksesta ja testien maksullisuudesta. Ylipäänsä kaikki tieto on pääasiassa saksaksi. Ehkä tätä kysymystä ei vielä ole täytynyt juurikaan miettiä, sillä ulkomaisten turistien määrä tuntuu olevan Saksassa toistaiseksi hyvin vähäinen.

Turistille asia tulee kuitenkin vastaan, sillä monissa osavaltioissa hotellit vaativat sisäänkirjautuessa negatiivisen testituloksen, joka pitää uusia kolmen vuorokauden oleskelun jälkeen. Alueesta riippuen myös esimerkiksi ravintolat saattavat vaatia negatiivista testitulosta, todistusta täydestä rokotussarjasta tai todistusta sairastetusta koronaviruksesta. Huolettominta rokottamattomille varsinkin alueelta toiselle kulkiessa onkin käydä testeissä muutaman päivän välein, jolloin ei koko ajan tarvitse selvittää mitä vaaditaan minnekin. Hotellimme Hampurissa, Lorchissa Rein-joen varrella sekä Göttingenissä vaativat enintään 24 tuntia vanhaa negatiivista testiä. Bremenissä ja Stuttgartissa sitä ei kysytty, kun emme olleet tulleet riskialueelta. Ravintoloissa testitulosta kysyttiin Lorchissa sisätiloissa syödessämme. Pääasiassa söimme kuitenkin ulkona.

Sophie testasi testien toimivuutta Bremenissä, Lorchissa Rein-joen varrella ja Würzburgissa. Bremenissä kävimme ensin kysymässä varaammeko turisteina ajan maksuttomaan vai maksulliseen testiin ja saimme ohjeen varata maksuttomaan testiin. Näin toimimme sitten myös muissa testipisteissä. Jos testistä maksaa, maksu on noin 20-25 euroa eli se ei olisi ollut mikään ongelma. Joihinkin testipisteisiin pystyi mennä ilman ajanvarausta, osaan vaadittiin aika. Aikoja oli näissä kaikissa pisteissä koko ajan vapaana eli sen pystyi varata esimerkiksi testipisteen ovella viiden minuutin päähän. Ajan varaaminen oli kannattavaa, sillä silloin pystyi kätevästi täyttämään ajanvaraussysteemiin omat tietonsa valmiiksi, eikä niitä tarvinnut täytellä testipisteellä. Testipisteellä näytettiin vain kännykästä varausvahvistusta, josta henkilökunta poimi koodin tai QR-koodin. Testi otettiin pisteestä riippuen nenästä, suusta tai molemmista. Pikatesteissä tikkua ei työnnetä ihan niin syvälle kuin PCR-testissä. Tulos tuli sähköpostiin linkillä yleensä vartissa. Linkistä pystyi ladata kännykkään todistuksen, joka sitten esitettiin hotelleissa yms. Koko prosessi testipisteellä kesti muutaman minuutin. Testipaikkoja pystyi etsiä ja aikoja varata esimerkiksi osoitteessa testbuchen.de ja covid-testzentrum.de Testipisteiden ikkunoissa oli myös nettiosoite, josta testi juuri kyseiseen pisteeseen varattiin.

Testeissä käyminen tuntui hyvin luontevalta osalta elämää Saksassa. Se oli tehty tosi helpoksi ja nopeaksi. Suomessa testaamiseen liittyy pääasiassa aina epäily sairaudesta ja testeissä käydään kontakteja vältellen ja tulosta jännityksellä odottaen. Saksassa testipisteet sijaitsivat tavarataloissa, kahviloiden yhteydessä jne. ja vartin testituloksen odottelun jälkeen jatkettiin suoraan ystäviä tapaamaan tai kuka minnekin. Se tuntui siis turististakin heti ensimmäisen kerran jälkeen hyvin luontevalta.

Luca-sovellus

Kaikissa vierailemissamme kaupungeissa oli käytössä Luca-sovellus, jonka mekin latasimme helposti puhelimiimme. Latausvaiheessa syötetään puhelinnumero ja sähköpostiosoite, josta sinut tarvittaessa tavoitetaan. Kaikissa ravintoloissa, kahviloissa, hotelleissa, monissa kaupoissa yms. on ovella QR-koodi, jota osoitetaan kännykän kameralla, jolloin Luca-sovellus kirjaa sinut sisään kyseiseen paikkaan. Lähtiessä kirjaudutaan ulos. Tällöin Lucaan tallentuu historia kaikista vierailemistasi paikoista ja tarkat kellonajat. Jos jollakulla samaan aikaan kanssasi paikassa oleilleella todetaan koronavirustartunta, sinuun otetaan yhteyttä. Jos Lucaa ei ollut käytössä, esimerkiksi ravintoloissa tuli täyttää yhteystiedot paperiselle lomakkeelle. Joissain paikoissa oltiin henkilökunnan toimesta tarkkoja ja varmistettiin, että Lucaan on kirjautunut, joissain paikoissa luotettiin asiaakkaan omaan vastuuseen. Kaikki (hyvin pian myös me) käyttivät Lucaa tai paperilomakkeita tosi rutiininomaisesti, eikä se mitenkään hankaloittanut tai hidastanut asiointia. Sovelluksen historiatiedoista on kiva nyt katsoa missä kaikkialla sitä kävikään.

Maskin käyttö ja muut koronaohjeistukset

Kaikkialla Saksassa on voimassa maskipakko muun muassa yleisissä sisätiloissa ja julkisessa liikenteessä. Kaikilla muilla alueilla maskiksi suositeltiin vähintään medical maskia eli ns. kirurginmaskia tai sitä suojaavampaa, mutta Würzburgissa tavaratalossa käydessämme yllätyimme, kun maskin olisikin pitänyt olla FFP2 -maski. Meillä ei niitä ollut ja paheellisina hiippailimme kuitenkin hyödyntämään tavaratalon invavessaa kirurginmaskeissamme. Würzburg sijaitsee Baijerin osavaltiossa eli siellä alueella matkaillessa kannattaa olla mukana myös FFP2-maskeja. Kangasmaskit eivät ole Saksassa kovin hyväksyttyjä ja niitä näkyi vähän. Maskin käyttöön on niin tottunut Suomessa, että se sujui helposti. Toisin kuin Suomessa, henkilökunta huomautti heti, jos ei jollakulla ollut maskia heti ovella sisään astuessa. Maskittomuudesta voidaan rangaista sakolla. Käytännössä maskia pidetään siis kaupoissa, hotellin yleisissä tiloissa, ravintolan sisätiloissa kulkiessa yms., mutta ei esimerkiksi ravintolapöydissä. Ulkotiloissa maskia ei tarvitse enää käyttää paitsi jos turvavälin pitäminen on mahdotonta. Esimerkiksi pitkässä jäätelökioskin jonossa lähes kaikilla oli maskit.

Kaikkialla oli myös Suomesta tutut ohjeistukset hyvästä käsihygieniasta ja vähintään 1,5 metrin turvavälistä. Alueesta riippuen on myös erilaisia kokoontumisrajoituksia ja ohjeistuksia siihen, kuinka monen eri talouden henkilöt voivat kokoontua. Ravintolapöydissä sisällä saa usein olla viisi ihmistä samassa pöydässä, ulkona 10. Me reissasimme kahdestaan, joten näitä emme joutuneet selvittelemään. Joillakin alueilla alkoholin myynti päättyy klo 22, mutta tämäkään ei ollut meille ongelma. Kaikki turistin tarvitsemat palvelut tuntuivat olevan auki.

Yleiset fiilikset Saksassa matkustamisesta

Ulkomaalaisia turisteja ei juuri Saksassa näkynyt ja tämä taisi olla ensimmäinen matkani ikinä, kun emme törmänneet muihin suomalaisiin. Tämä oli tosi hyvä aika vierailla sellaisissakin paikoissa, joissa on normaalikesinä paljon ryysistä. Meitä ei kuitenkaan katsottu missään pahalla (tai no jossain, mutta se kuuluu aina välillä saksalaiseen asiakaspalveluun normioloissakin ;)) ja koimme olomme tervetulleiksi. Saksassa tuntui tosi turvalliselta, sillä sääntöjä noudattiin ja esimerkiksi ravintoloissa tuntui hyvältä tietää, että kaikki ovat joko rokotettuja tai testattuja. En kokenut missään vaiheessa, että matkaamme sisältyisi enemmän riskejä kuin Suomessa matkustamiseen, välillä jopa päinvastoin.

Suomeen palaaminen Saksasta

Saavuimme Suomessa Vuosaaren satamaan. Kaikki automatkustajat pysäytettiin ja haastateltiin. Minulla on molemmat rokotukset, olin rekisteröitynyt Finnentry-palveluun ja täyttänyt siellä matkaan liittyvät tiedot. Rokotettuna minun ei tarvitse käydä testeissä, eikä olla karanteenissa. Näytin rajan terveystarkastuksessa vihreänä kännykässä vilkkuvaa Finnentryä ja se riitti. Sophiella oli yksi rokotus ja Saksassa otettu testi (kumpi vaan riittäisi), joten hänen ei tarvinnut käydä testissä Suomeen tultua, mutta hänen ohjeistus on viettää hiljaiseloa 72 tuntia ja käydä sen jälkeen testissä. Edellämme olleen auton matkustajilla ei ollut rokotuksia, negatiivista testitulosta tai todistusta sairastetusta koronaviruksesta, joten heidät ohjattiin testiin viereiselle kaistalle. Tämä toimi mielestäni hyvin

Tiivistetyt ohjeet

Molemmat rokotukset saanut: Pidä rokotustodistus aina ulottuvillasi, käytä sisätiloissa maskia, noudata ohjeita käsihygieniasta ja turväväleistä, hyödynnä Luca-appia ja nauti matkasta.

Rokottamaton tai yhden rokotuksen saanut: Käy Suomessa testeissä, jos lennät maahan. Selvitä vaativatko hotellisi ja muut vierailemasi paikat todistusta negatiivisesta tuloksesta ja hyödynnä rohkeasti Saksan testimahdollisuuksia siellä ollessasi. Käytä sisätiloissa maskia, noudata ohjeita käsihygieniasta ja turväväleistä, hyödynnä Luca-appia ja nauti matkasta.

Linkkejä alueellisiin ohjeisiin

Monet hotellit ovat koonneet sivuilleen ajankohtaisia ohjeita liittyen kyseiseen alueeseen ja hotellin omiin ohjeistuksiin, niitä kannattaa katsoa. Osa kaupungeista ja osavaltioista on koostanut sivuilleen hyvin infoa myös englanniksi, jossain piti etsimällä etsiä. Me vierailimme seuraavissa osavaltioissa/kaupungeissa ja lueskelin näitä englannin kielisiä infoja:

• Hampurin osavaltio
• Bremenin osavaltio
• Rheinland-Pfalzin osavaltio
• Hessenin osavaltio (Frankfurtin sivujen ohjeet)
• Baden-Württembergin osavaltio
• Würzburgin ohjeet (Baijerin alueella selkeintä oli katsoa kunkin kaupungin ohjeita)
• Ala-Saksin osavaltio