Vuosi sitten lähdin matkalle kohti Lanzarotea. Lähdöt ovat aina merkittäviä, mutta tässä oli jotain aivan erityistä. Ennen Lanzarotelle saapumista edessä oli ensin kaksi viikkoa matkantekoa junilla ja laivoilla halki Euroopan sekä tutustumista reitin varrella olleisiin ihaniin kohteisiin aina päivän tai parin verran. Tukholma, Kööpenhamina, Hampuri, Frankfurt, Lyon, Barcelona, Sevilla ja Huelva olivat yhtä tärkeitä osia matkaa kuin määränpää Lanzarotekin. Matkassani oli mukana veljentyttöni Anni sekä vuorollaan yksi henkilökohtaisista avustajistani. Annin mukana olo vaikutti matkan erityisyyteen, sillä se oli viimeinen pidempi matkamme yhdessä ennen kuin Anni muutti toiselle paikkakunnalle opiskelemaan.
Nautin maata pitkin matkastamme ihan tosi paljon jo silloin, mutta mitä enemmän aikaa kuluu, sitä hienommalta matka näyttäytyy ja vastaavan kaltaisen matkan tekeminen uudestaan alkaa houkuttaa yhä enemmän. Vuosipäivän kunniaksi tarkastelen esteetöntä maata pitkin matkustamista eri näkökulmista. Kerrataan kuitenkin ensin meidän matkan reitti, johon tietenkin kokemuksiani pohjaan. Linkeistä pääset lukemaan kyseisestä kohteesta tai hotellista kirjoittamani jutun.
Reitti Helsingistä Lanzarotelle
Päivä 1: Helsinki – Tukholma, Silja Symphony ja esteetön Commodore-luokan hytti (Tallink Silja tarjosi matkamme)
Päivä 2: Muutama tunti Tukholmassa ja viiden tunnin junamatka Tukholmasta Kööpenhaminaan. Illalla majoittuminen yhdeksi yöksi Scandic Copenhagen -hotelliin (maksu Scandicilta saadulla lahjakortilla).
Päivä 3: Aamupäivällä kävely hotellilta Kööpenhaminan rautatieasemalle ja juna Kööpenhaminasta Hampuriin (4 h 36 min). Majoittuminen Hampurissa lähellä asemaa sijainneeseen Eric Vökel Hamburg Suites -asuntoon. Ilta tutustumista Hampuriin.
Päivä 4: Koko päivää Hampurissa. Kokemukset kaupungista ja majoituksesta jutussani Esteetön Hampuri ja Eric Vökel Hamburg Suites.
Päivä 5: Aamupäivällä lähtö Hampurista junalla Frankfurtiin (3 h 36 min). Majoittuminen kävelymatkan päässä asemalta sijainneeseen Scandic Frankfurt Museumsufer-hotelliin (maksu Scandicilta saadulla lahjakortilla). Ilta Frankfurtissa.
Päivä 6: Koko päivä Frankfurtissa. Ensimmäinen henkilökohtaisen avustajan vaihto. Kokemukset Frankfurtista jutussani Esteetön Frankfurt ja hotelli Scandic Museumsufer.
Päivä 7: Iltapäivällä lähtö junalla Frankfurtista Lyoniin (6 h 1 min). Illalla Lyonissa ja majoittuminen aseman vieressä sijainneeseen hotelliin Campanile Lyon Part Dieu.
Päivä 8: Koko päivä Lyonissa. Tästä on vielä juttu kirjoittamatta!
Päivä 9: Iltapäivällä lähtö Lyonista junalla Barcelonaan (4 h 57 min). Illalla Barcelonassa ja majoittuminen aseman lähellä sijainneeseen The Urban Suites Barcelona -huoneistohotelliin, joka on näköjään lopettanut toimintansa.
Päivä 10: Koko päivä Barcelonassa. Vinkkini Barcelonaan olen kirjoittanut juttuun Esteetön Barcelona – vinkit pyörätuolin kanssa matkustaville.
Päivä 11: Toinen ja viimeinen henkilökohtaisen avustajani vaihtuminen. Varhain aamulla lähtö Barcelonasta junalla Sevillaan (5 h 34 min). Iltapäivällä Sevillassa ja majoittuminen Slow Suites Setas -asuntoon. Ilta Sevillassa.
Päivät 12 & 13: Rauhassa aikaa tutustua Sevillaan. Kokemukset Sevillasta ja majoituksestamme kirjoitin juttuun Esteetön Sevilla, uusi suosikkikaupunkini.
Päivä 14: Aamupäivällä juna Sevillasta Huelvaan (1 h 22 min). Majoittuminen hotelliin NH Luz Huelva. Iltapäivä ja ilta Huelvassa.
Päivä 15: Taksilla Huelvasta satamaan ja nousu Naviera Armas -yhtiön Volcan de Tinamar -alukseen. Matka Lanzarotelle kesti 26,5 tuntia. Juttuni Huelvasta ja laivamatkasta kirjoitin juttuun Esteettömästi laivalla Manner-Espanjasta Lanzarotelle.
Päivä 16: Saapuminen Lanzarotelle. Taksilla satamasta Matagordaan, jossa vietimme reilun viikon nautiskellen hotellissa Nautilus Lanzarote. Takaisin Suomeen matkustimme lentäen.
Aika
Sanotaan, että maata pitkin matkalla sielu ehtii matkaan mukaan. Itsessäni tämä resonoi. Maata pitkin matkustamisessa viehätti nimenomaan se, että se kesti. Näin silmilläni (valoisaan aikaan matkustaessa) ja koin kaikilla aisteillani matkan jokaisen vaiheen siinä junan ikkunan toisella puolella ja tunsin ilman lämpötilan nousevan kohde kohteelta. Matkaan liittyi ihan erilaista tunnelmaa kuin lentomatkustamiseen, jossa vain tupsahdetaan kohteeseen (mikä sekin on omalla tavallaan ihanaa). Maata pitkin voi matkustaa myös nopeasti ja esimerkiksi Suomesta Espanjaan voi nopeimmillaan matkustaa muutamassa vuorokaudessa. Esteettömästi tämä tosin ei usein ole mahdollista, sillä matkustamista nopeuttavat yöjunat ja -bussit eivät yleensä ole esteettömiä. Itse ajattelen, että maata pitkin matkustamiselle nimenomaan pitää ja kannattaa antaa aikaa. En ainakaan tällä hetkellä ajattele pidempää maata pitkin matkustamista vain kulkumuotona, vaan osana matkaa ja elämyksenä itsessään. Reitti kannattaa valita niin, että koko matka on osa ihanaa kokonaisuutta, ei ainoastaan tapa siirtyä kohteeseen.
Erilaiset arjen realiteetit toki vaikuttavat siihen, kuinka paljon aikaa matkustamiseen on. Meillä henkilökohtaista avustajaa matkallaan tarvitsevilla yksi suurimmista mietinnän kohteista on avustajajärjestelyt pitkällä matkalla. On mietittävä, kuinka pitkään yksi avustaja voi olla kerrallaan töissä, tarvitseeko matkaan lähteä useamman avustajan kanssa ja vaihtuvatko avustajat välillä. Myös hyvinvointialueiden vammaispalveluilta tarvitaan uudenlaista tämän päivän ajattelua, sillä nyt esimerkiksi monien hyvinvointialueiden tekemät rajaukset siitä, kuinka pitkälle matkalle avustaja voidaan vuosittain myöntää, rajaa maata pitkin matkustamisen herkästi suoraan pois. Toki maata pitkin voi matkustaa hyvin moneen muuhunkin paikkaan kuin Lanzarotelle, joka on itseasiassa Suomesta katsottuna hyvin pitkällä. Esimerkiksi Keski-Eurooppa on täynnä upeita kohteita, joihin pääsee muutamassa päivässä.
Matkajärjestelyt
Esteettömiä vaihtoehtoja reitteihin eri puolille Eurooppaa löytyy paljon varsinkin, jos matkustaa isojen kaupunkien välejä niin kuin me päätimme tehdä. Riippuen omasta asuinpaikkakunnasta Suomessa, vaikein vaihe voikin olla selvitä maata pitkin Helsinkiin, Turkuun/Naantaliin tai Vaasaan, jotka ovat esteettömästi matkaavalle parhaita ensimmäisiä etappeja Suomesta pois. Meidän reittimme kulki Länsi-Euroopassa ja tarkoituksella maissa, joissa oletan esteettömyyden olevan paremmalla tasolla julkisen liikenteen osalta kuin Itä-Euroopassa. Se tuntui hyvältä ratkaisulta varsinkin ensimmäisellä tällaisella reissulla.
Kuten esteettömässä matkailussa yleensäkin, myös maata pitkin matkustaessa esteettömyystiedon löytäminen oli ehdottomasti vaikein osa matkaa. Kaikissa maissa on omat käytänteensä esimerkiksi pyörätuolipaikkojen ja avustuspalveluiden osalta ja jokaiseen niistä piti perehtyä erikseen. Mitä vähemmän maita on, sitä helpompaa perehtyminen toki on. Tietoa ei yleensä ole englanniksi niin hyvin kuin paikallisen maan kielellä, mutta Google Translator ja tekoäly ChatGPT auttavat onneksi nykyään hyvin kätevästi kielen kääntämisessä. Intoa netissä selaamiseen matkan suunnittelu vaatii. Ruotsia lukuun ottamatta kaikissa vierailemissamme maissa junaan nouseminen vaati etukäteen varatun avustuspalvelun. Etukäteissuunnittelu siis kannattaa ja monessa kohtaa sitä myös vaaditaan. Tarpeeksi väljä aikataulu matkaan tekee myös etukäteissuunnitelmien toteutumisesta todennäköisempää.
Käytännöt junamatkustamisesta eri maissa kokosin artikkeliin Esteetön junamatkailu Euroopassa.
Apuvälineet
Yksi ehdottomasti parhaista asioista maata pitkin matkustamisessa oli se, ettei omasta sähköpyörätuolista tarvinnut nousta. Kuinka käsittämättömän ihanaa on vain siirtyä kulkuvälineeseen omalla apuvälineellä ilman huolta sen rikkoontumisesta lentokoneen ruumassa tai oman kropan rikkoontumisesta siirtymisissä. Toisin kuin lentokoneessa, minulla oli mahdollisuus päästä matkan aikana myös vessaan, sillä kaikissa junissa oli esteetön wc. Sen koko kyllä vaihteli, enkä siellä käymistä nyt välttämättä helpoksi sanoisi, mutta mahdolliseksi kuitenkin. Vessojen kuvia löydät yllä mainitsemastani Esteetön junamatkailu Euroopassa -artikkelista.
Minulla oli sähköpyörätuolin lisäksi mukana matkalaukussaan matkustava kokoontaittuva suihkupyörätuolini ja takanani kulkeva pieni kokoontaittuva luiskani. Lisäksi meillä kaikilla kolmella oli matkalaukku. Näiden matkatavaroiden kanssa mahduimme juniin, mutta mikäli minulla olisi ollut esimerkiksi toinen pyörätuoli, olisi se vaatinut todennäköisesti toisen pyörätuolipaikan varaamista, sillä ylimääräistä tilaa ei ollut. Apuvälineiden kanssa matkustavan kannattaa myös tarkistaa junien maksimimitat apuvälineille, sillä nostimet ja käytävät ovat kapeita. Esimerkiksi pitkien sähkömopojen tai erityisen leveiden pyörätuolien kanssa matkustaminen olisi monissa junissa mahdotonta, mikä on tietenkin epäkohta.
Raha
Selväähän se on, että mitä pidempään matka kestää ja mitä enemmän se sisältää yöpymisiä, sitä enemmän se myös maksaa. En yleensä jaa Palmuasemalla matkojen hintoja, sillä hinnan määräytymiseen vaikuttaa niin paljon matkan ajankohta ja tehdyt valinnat. Me saimme myös osaan matkakustannuksiin helpotusta Scandicilta, Tallink Siljalta ja Espanjan matkailutoimistolta osana heidän kanssaan tekemiäni yhteistöitä. Maata pitkin matkustamisessa hintoihin vaikuttaa suuresti myös se, missä vaiheessa liput ostaa. Junalippumme Tukholmasta Huelvaan maksoivat yhteensä 449,40 € / hlö. (Tukholma-Kööpenhamina 135 €, Kööpenhamina-Hampuri 64,40 €, Hampuri-Frankfurt 22,40 €, Frankfurt-Lyon 54,90 €, Lyon-Bacelona 72,30 €, Barcelona-Sevilla 87 €, Sevilla-Huelva 13,40 €). Olisin päässyt halvemmalla ostamalla liput noin 2-3 kuukautta ennen lähtöä. Nyt ostin ne noin 6 viikkoa ennen lähtöä ja erityisesti Tukholma-Kööpenhamina väli oli ehtinyt kallistua jo paljon siitä mitä ensimmäisen kerran katsoin. Toisaalta kovin aikaisin ostaminen ei ole mahdollista, sillä liput tulevat myyntiin reitistä riippuen hyvin eri aikoihin. Matkustimme myös kalleimmissa ja nopeimmissa junissa, sillä suosin tarkoituksella suoria junayhteyksiä ja nopeita matka-aikoja.
Lauttamatka Huelvasta Lanzarotelle maksoi hytin kanssa 352,14 € / hlö sisältäen ruokailut. Ilman hyttiä lauttamatka olisi ollut huomattavasti halvempi. Muutaman yön saimme maksettua Scandicin lahjakorteilla, mutta muihin kolmen hengen majoituksiin meni kahdessa viikossa 504 € / hlö. Lisäksi rahaa meni vuoroa välissä vaihtavien henkilökohtaisten avustajien lentolippuihin. Vammaispalvelut korvasivat kuitenkin avustajien lentoliput ja junaliput.
Mikäli tärkeintä on vain päästä perille kohteeseen, on tällä hetkellä taloudellisesti kannattavinta lentää. Maata pitkin matkalla matkustaminen kannattaa kuitenkin laskea osaksi matkaa ja silloin pari viikkoa Euroopassa voi viettää hyvin erilaisilla hinnoilla riippuen esimerkiksi siitä millaisia majoituksia valitsee. Kahden hengen matkalla vaihtoehtoja on enemmän, sillä kolmen hengen esteettömien huoneiden löytäminen on haastavaa. Toisaalta esimerkiksi Lyonissa kaksi huonetta väliovella sai yhteishintaan 118,95 € / yö, mikä oli hyvin kohtuullista.
Vastuullisuus
Kirjoitin vastullisuudesta jo yhden version, mutta siitä tuli niin pitkä, että ehkä keskityn joskus pohtimaan esteettömän matkailun ja vastuullisuuden suhdetta ihan erillisenä tekstinä. Siinä on nimittäin ihan tosi monta näkökulmaa. Fakta on se, että ilmasto lämpenee, sen myötä luonnonkatastrofit lisääntyvät ja ihmisten ja luonnon elinolosuhteet heikkenevät, paikoin hyvinkin traagisesti. Lentoliikenne kuormittaa ympäristöä merkittävästi, vaikka ei suinkaan ole ainoa syyllinen. Oma hiilijalanjälkeni on käytössä olevilla mittareilla laskettuna suuri juurikin suht runsaan lentämisen vuoksi. Lennätän mukanani aina vähintään myös yhden avustajistani, joskus useammankin. Painavan sähköpyörätuolini ja muiden apuvälineiden välttämätön kuljettaminen mukana eivät myöskään sovi ”pakkaa lennolle kevyesti ja vähennä hiilijalanjälkeäsi” -ideologiaan. Maata pitkin matkustaminen on huomattavasti vähemmän ympäristöä kuormittava vaihtoehto.
En syyllistä itseäni lentomatkustamisesta, enkä ketään muutakaan, vaikka tiedostankin hyvin lentoliikenteen ongelmallisuuden ja olen alkanut entistä tarkemmin miettiä valintojani yleisestikin. Toivon myös, että vastuulliset lentoyhtiöt löytävät vielä tulevaisuuden ratkaisut ympäristöystävällisempään lentämiseen. Koen kuitenkin tärkeäksi, että ihan kaikki, myös esteettömyyttä tarvitsevat henkilöt, voivat tehdä omaan vastuullisuusajatteluun ja ideologiaan sopivia ratkaisuja. Se tarkoittaa aidosti esteettömiä vaihtoehtoja kaikkeen julkiseen liikenteeseen sekä ylipäänsä matkailupalveluihin. Se edellyttää lisää valinnanvaraa myös vammaispalveluihin. Tässä on vielä tosi paljon tehtävää, mutta parempaan suuntaan mennään toivottavasti koko ajan. Vastuullisuuden näkökulmasta maata pitkin matkustamiseni ei ole niin yksiselitteistä, sillä kuten yllä on tullut esiin, se vie enemmän aikaa. Mitä pidempään olen matkassa, sitä useamman avustajan tarvitsen tuolle ajalle ja usein ainoa käytännön vaihtoehto on, että edellinen avustaja lähtee ja seuraava palaa lentäen. Ajattelen kuitenkin, että tärkeää ovat pienetkin valinnat, mitä ne kenelläkin sitten ovat. Omilla kokemuksillani haluan myös auttaa muita maata pitkin matkojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Jatketaan tästä, tämä on itseasiassa tosi mielenkiintoinen aihe!
Maata pitkin matka -haaveet
Vuoden takaisen matkan jälkeen olen alkanut nähdä maata/meriä pitkin matkustamisen ensisijaisena vaihtoehtona Suomen sisällä matkustaessa, mutta myös esimerkiksi Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan mennessä. Ensi keväänä toteutan unelmani pidemmästä oleilusta ulkomailla ja vietän viisi viikkoa Fuengirolassa. Tuota aikaa aion hyödyntää myös Espanjan Andalucian alueen tutkimiseen junalla. Toivon myös, että voisin matkustaa ainakin toiseen suuntaan maata pitkin ja kokea samalla lisää Ranskaa ja mahdollisesti myös Sveitsiä. Ensi kesänä haluaisin matkata Kööpenhaminaan ja lähteä sieltä risteilylle Norjan vuonoille. Euroopan junaverkostojen tutkiminen nostattaa hyvin helposti matkakuumeen ja tuo tulevaisuudessa toivottavasti myös monia uusia esteettömiä kohdevaihtoehtoja.
3 Comments
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
4.11.2023 at 19:34Tämä oli kyllä huikea matka! Koko ajan alkaa enemmän tuo maatapitkin Etelä-Eurooppaan lähteminen kiinnostamaan. Joten täytyypä pitää asia mielessä! Suomen sisällä en ise asiassa näin aikuisiällä ole muuten matkustanutkaan, mutta onhan se koko ajan helpompaa lähteä myös muualle.
Matti Matkamies maan
3.2.2024 at 05:29Kirjoitat lentomatkustamisen haitallisuudesta ympäristön kuormittajana, mutta ehdottomasti haitallisin tapa matkustaa on laivamatka. Reittiliikenteen, jossa kuljetetaan myös rahtia, on perusteltua, mutta erilliset valtameriristeilyt ovat suurin saastuttaja ja ympäristön kuormittaja aina Norjan vuororisteilyistä Karibian, Tyynenmeren ja Välimeren risteilyihin. Jos tarkastelet omia matkustustottumuksiasi ja haluat ajatella edes vähän ympäristöä, risteilyt olisivat ensimmäisenä jätettävä pois. Lentäminen ei ole suinkaan niin paha asia kuin mitä asioista tietämättömät jaksavat jankuttaa. Faktatietoa löytyy netistä.
Sanna Kalmari
3.2.2024 at 10:56Kiitos kommentista! Risteilyihin en nyt tässä postauksessa ottanut kantaa, mutta tunnen kyllä risteilyidenkin tämän puolen. Täytyy kirjoitella joskus tästä laajempikin pohdinta.