Valikko
Lukijoiden kokemukset

Palmuaseman vieras osa 7

Mikä tekee matkasta esteettömän? Palmuasemalle saapuu tänä vuonna 10 vierasta, yksi kerrallaan, kuun ensimmäinen päivä. Palmuaseman vieraat ovat paljon matkustavia, eri tavoin liikuntarajoitteisia henkilöitä. Heillä kaikilla on omat vaatimuksensa esteettömyydelle. Vieraat vastaavat yhdeksään kysymykseen matkoihinsa liittyen ja jakavat parhaat vinkkinsä. Tämän kertainen vieras toteutti kesällä unelmansa automatkasta Sveitsin Alpeille ja on hyvä esimerkki siitä, että matkakärpänen voi puraista vasta myöhemmälläkin iällä.

1. Nimi, kotipaikkakunta

Kari Koponen, Tohmajärvi. Asun oikeasti esteettömäksi muutetussa omakotitalossa itäisen rajaseudun korpimailla, omassa rauhassa missä naapurin valoja ei näy.

2. Teit juuri automatkan Eurooppaan, mihin kaikkialle tuo matka vei?

Ajelin omalla tila-autolla avustajan kanssa kotipihasta Helsinkiin, josta rahtilaivayön jälkeen jäimme iltamyöhällä toiseksi yöksi Lyypekkiin. Kaunis kaupunki yö valaistuksessaan. Seuraavana oli pitkä päivä ”matalalentoa” Saksan autobahneja pitkin Sveitsin rajalle Konstanziin. Sitten oli ohjelmassa lilliputtivaltio Liechtensteinin kautta kurvaten kaksi ikimuistettavaa päivää Sveitsin Alpeilla. Kapeat ja usein kaiteettomat ja käsittämättömän mutkaiset serpentiinitiet lumihuippujen ja kilometristen ”ojien” välissä jättivät lähtemättömät jäljet syvälle tasamaan pojan muistin syövereihin. Kuvia Alpeilta on nähty, mutta vasta itse paikanpäällä katsellen voi mykistyen tajuta mitä ne maisemat oikeasti ovat. Sarnen pikkukaupungissa yöpymisseikkailujen jälkeen kokeilin, miltä tuntuu kiivetä usean kilometrin reitti kondolihissillä yhdelle Alppien huipuista. Ja tuntuihan se, mm. ohuen ilman aiheuttamana halpana humalana. Seuraava kohde oli Ranskan Colmar, jossa yritin mm. päästä sisälle ranskalaisen keittiön saloihin. Uusi yö vietettiin taas Saksan Hannoverissa, jossa koettiin mm. ”hiukan” kastuen hellepäivien purkautuminen rajuun ukkoseen. Kotiin päin lähtiessä seuraavan yön ihmettelin Tanskassa Iso-Beltin sillan korvassa olevan upean Musholmin lihastautikeskuksen erilaisuutta, sillä paikan esteettömyydestä ei etsimälläkään löytynyt huomautettavaa. Juutinrauman mahtavan sillan jälkeen ajelin toiseksi viimeiseen yöpaikkaan Ruotsin historialliseen Kalmarin kaupunkiin. Kalmarista käsin tuli katsastettua, sekin upean sillan takana oleva, kaunis Öölannin saari. Sitten ulkomailta oli enää jäljellä Tukholmasta lähteneellä laivalla nautittu maistuva kokemusten kertauspäivällinen. Ja levottoman yön jälkeen laivan tullessa Turun satamaan, koettiin käsittämätön aamupalaruuhka ja seikkailu jumittuvissa hisseissä keskellä älytöntä kaljakärrysumaa. Viimeinen päivämatka kotimaassa olikin sitten kummallisen kevyt ja jopa tällaista vähän juroa ukon juntturaa nuotin vierestä laulattava arkeen laskeutuminen.

Kotipihasta takaisin omaan sänkyyn ajomatkaa kertyi hiukan vajaa 5000 kilometriä, jonka lisäksi olivat laivamatkat. Aikaa reissussa meni 10 päivää ja kokonaiskulut, avustaja mukaan lukien, olivat hiukan yli kolme tonnia.
Matka oli isolta osin auton ikkunasta maisemien katselemista, mutta yöpymis- ja taukopaikoilla liikuin paljon lähiympäristöihin tutustuen. Tutun avustajan rajallinen aikataulu saneli matkan keston, johon kokonaisuutena olin tosi tyytyväinen. Muutaman päivän pitempi reissuaikataulu olisi toki antanut enemmän mahdollisuuksia tutustua nähtävyyksiin ja levätä hiukan enemmän.Tuntuu hienolta, että vuosikymmenten mittainen haaveeni nähdä Eurooppaa ja varsinkin Alpit ihan livenä, toteutui näin hyvin.

kirkko

3. Millainen liikuntarajoite sinulla on ja mitä apuvälineitä kulkee mukanasi matkoillasi?

Minulla on lapsesta asti sairastamani ja yhä edelleen nimeämätön lihastauti, joka on edennyt tosi hitaasti. Käytän nykyään pelkästään sähköpyörätuolia, joita minulla on sekä sisä- että ulkokäyttöön omansa. Koska haluan päästä luontoon, enkä tykkää kierrellä esteitä, kuten katukiveyksiä ja pehmeitä alustoja, matkoillani kulkee yleensä mukana suurikokoinen ulkosähkäri Four-X. Ahtaissa sisätiloissa saattaa sen kanssa tulla joskus ongelmia, mutta mukavuusasennetta hiukan soveltaen ne olivat tällä reissulla yllättävän hyvin ratkaistavissa. Mukana oli myös lainattu manuaalipyörätuoli, jota tarvittiin muutaman kerran kaikkein ahtaimmissa paikoissa. Toki monien liikkumisongelmien ratkaisussa hyvällä avustajalla, joka tällä matkalla oli oma poikani, ja sopivalla suostuttelukyvyllä on arvaamattoman paljon merkitystä. Lisäksi minulla on autossani molemmat etuistuimet ns. kääntöistuimia. Jos siis ajaminen alkaa tympäistä, myös ”pelkääjän” puolelle pääseminen on helppoa. Pelkääjän penkki oli muuten Alpeilla ajoittain nimensä mukainen paikka.

hengähdystauko

4. Mitä esteetön matkailu sinulle tarkoittaa: mitä erityisjärjestelyjä tarvitset matkoillasi ja mitä sinun täytyy huomioida matkaa suunnitellessasi?

Esteetön matkailu tarkoittaa minulle sitä, että matka on yleensä toteutettavissa. Tähän toteutuskelpoisuuteen kuuluu oleellisena muutama asia. Niitä ovat, että vessaan ja pesuille on päästävä mielellään päivittäin ja sänkyyn ja sieltä pois joka yö. Hyvä avustaja mahdollistaa matkan, joten kotikunnan myöntämät normaaliarjesta poikkeavat lisätunnit ovat välttämättömiä. Kaikki muu helpotus matkalla on sitten plussaa, vaikka kuinka olisi asennoitunut, että ”reissussahan aina rähjäytyy”.

5. Mitä esteettömiä matkakohteita voit suositella, esimerkiksi automatkasi perusteella?

Ensimmäisenä tulee mieleen, että ison sähköpyörätuolin käyttäjänä rahtilaivan kiireettömyys ja jopa monet tilat hakkaavat ruotsinlaivan ruuhkat mennen tullen. Molemmissa invahytti toimii tyydyttävästi, kun vain asiansa osaava avustaja on mukana. Konstanzin kaupunkia voin suositella. Vaikka hotellimme oli pieni, huoneeseen ja jopa vessaan mahtui ja itse historiallinen vanha kaupunki on kaunis ja helppo liikkua. Tosin kaupungin polkupyöräliikenne oli hulvatonta, joten kypärättömiä kulman takaa ilmestyviä kaahaajia kannattaa varoa. Tanskan lihastautiliiton ylläpitämää Musholmin urheilu-, konferenssi- ja lomakeskusta voin vilpittömästi suositella. Hieno laitos upealla paikalla meren rannassa, jonne minullakin teki mieli jäädä koko viikoksi rentoutumaan edellisten vessa-, hissi-, ym. seikkailujen jälkeen. Jotain kertoo sekin, että kun terve avustajani etsi Musholmin yleisestä tilasta wc-tä, häntä kuulemma hämmensi aika lailla, kun löysi vain rivin invavessoja.

mies maisemassa

6. Entä oletko kohdannut matkoillasi vaikeuksia liikuntarajoitteesi vuoksi?

Jos käytännön ongelmia ei lasketa, yleensä olen aina saanut erinomaista palvelua ja hyvää kohtelua. Pieniä poikkeuksiakin joskus tietysti tulee, joista jotkut pelkästään huvittavat, mutta muutamaa ilmankin voisi elää. Esim. tällä reissulla jäi mieleen mäyräkoiralastia raahaava vatsakas suomimatkaaja, joka ruotsinlaivan hissiin pyrkiessäni puuskahti kaunistelematta, että ”mitä per….ttä tuo v..un invalidi tänne ihmisten sekaan ahtautuu.” No, autokannelle piti jotenkin päästä.

7. Hyödynnätkö matkoillasi matkatoimistojen palveluja ja millaisia kokemuksia sinulla on niistä?

Matkustan kotimaan lisäksi tosi vähän, joten matkatoimistojakaan en juuri käytä. Toki jotain tietoja kohteista olen kysellyt ja valmismatkoja suunnitellessa asiaa lienee enemmän. Kokeneempia vammaismatkailijoita olen etsiskellyt ja vinkkejä kysellyt, mutta ainakin tämän matkani kohdalla netti oli suureksi avuksi ja oma apu oli paras apu. Myös avustajani aikaisempi Eurooppa tuntemus oli selkeä etu.

8. Mihin aiot matkustaa seuraavaksi?

En yhtä kauan kuin nämä Alpit, olen haaveillut Saharan autiomaan ylittämisestä autolla. Saas nähdä, toteutuuko vai loppuuko ikä ennen sitä. Jos kuitenkin erakkoluonteelleni pitkään riittänyt oma piilopirtti kotirannassa ei riitä, Saharaa toteuttamiskelpoisempi haave lienee joku pitempi laivaristeily, jossa hissiinkin mahtuu ilman mäyräkoiran raahaajia 😊 Mutta ruuhkaiset kaupunkilomat tai rantalomalöhöilyt eivät vain ole minun juttujani.

matkalaiset

9. Minkä vinkin esteettömään matkailuun liittyen haluaisit jakaa muille?

Saksan hotelleissa on tämän pienen kokemukseni mukaan selvä ero esteettömyyden puolesta muihin maihin verrattuna. Isoja hotelliketjuja kannattaa myös käyttää. Sain käsityksen, että jotkut pienet yksityiset majoitusliikkeet joko eivät tiedä mitä esteettömyys on tai koettavat ”kepillä jäätä”. Kuten Sveitsissä tapahtui, josko tämä heidän ”esteetön” huoneensa toisessa kerroksessa ilman hissiä sittenkin kelpaisi.

Varsinkin minun matkani tyyppinen kiertomatka, jossa yövytään joka yö eri hotellissa, laittaa isot haasteet esteettömyydelle. Mielestäni ainoa tapa tyydyttäviin ratkaisuihin on soittaa etukäteen jokaiseen yöpaikkaan, kuten me teimme, ja selittää tarpeet ja kysellä mahdollisuudet erittäin selkeästi. Toki kielitaito voi tässä tulla ongelmaksi. Netin kautta yöpaikkaa varatessa pitää varautua, että ns. esteettömyys merkitsee eri maissa ihan eri asioita kuin se, mihin Suomessa on totuttu.

Minä olen jo ikämies, ihan kohta 70-vuotias ”rullatuoliukki”, kuten lapsenlapseni kauan sitten minua nimitti siihen asti, kun selitin, mikä ero on rulla- ja pyörätuolilla. Minuakin pelotti ennen matkaa ja mietin paljon, mitkä kaikki asiat voi mennä reissussa pieleen. Jaksaako näin vanha ukko tuommoisen rääkin, pystynkö hengittämään vuorilla, riittääkö rahat, pääsenkö vessaan, kestääkö auto ja sähkäri jne. jne. Jotain pientähän aina sattuu tuollaisella reissulla mutta loppujen lopuksi ne kaikkihan ovat vain sitä elämän rikkautta ja kokemusta, jota mm. ulkomaan matkoilta haetaan.

Lopuksi haluaisin sanoa, että vaikeudet ovat voittamista varten ja jos emme uskalla hakea rajojamme, iästä ja vammasta huolimatta, haaveiden toteutuminen saattaa jäädä pelkäksi haaveeksi.

kulkuväline

About Author

Maailman mahdollisuudet näkevä esteettömän matkailun asiantuntija ja matkabloggaaja, Palmuaseman kirjoittaja ja esteettömän matkailun kouluttaja.

No Comments

    Leave a Reply