Valikko
New York / USA

Sadeviitta New Yorkissa

Nuorempana olin hyvin paljon tarkempi tyylistäni kuin nykyisin. Nykyään tärkeintä on mukavuus, kun vielä kymmenen vuotta sitten merkitsi ainoastaan se, miltä vaatte näytti. Tänne New Yorkiin pakatessani katselin kuitenkin vaatekaappiani sillä silmällä, mikä sen sisällöstä kelpaisi parhaiten tähän muodin suurkaupunkiin. Ensimmäisenä listalla ei – todellakaan – ollut sadeviitta, jota olen kammoksunut lapsesta asti. Pyörätuolin käyttäjälle sadeviitta on usein ainoa sateelta suojaava varuste, sillä sateenvarjoa ainakaan minä en saa kannateltua ja sadetakki ei peitä jalkoja saati suojaa ollenkaan sähkäriä. Sadeviitassa olen kuitenkin mielestäni aina näyttänyt liikkuvalta pallolta, jonka keskellä on pää ja sen vuoksi vastustin sitä jo lapsena koulumatkoilla viimeiseen asti. Mutta niinhän siinä nyt sitten kävi, että ainoa ulospäin näkyvä tyylini täällä New Yorkissa on toppatakkini, huivini, kaulaliinani ja valitettavan usein myös sadeviittani.

LTAI0229

HFPG2035

Saapumispäivämme keskiviikon lämpöaalto vaihtui seuraavina päivinä noin neljän asteen lämpötilaan, harmauteen ja sateeseen. Ensimmäisenä kokonaisena päivänämme aamulla sade oli vain pientä sumua. Lähdimme yhdeksän aikaan liikenteeseen ja suuntasimme kohti High Linea nauttien matkalla tuoreet bagelsit aamukahvin ja teen kera. High Line on vanhojen rautatiekiskojen päälle rakennettu muutaman kilometrin mittainen puistotie, joka puikkelehtii hauskasti Manhattanin yllä. Monet matkabloggaajat ja New Yorkissa käyneet tuttuni olivat listanneet High Linen tärkeimpien kokemusten joukkoon ja kuvat sieltä näyttivät kivoilta. Olihan se, mutta tässä kohtaa jo opin, että kaikki on vähän erilaista harmaudessa. Ja kylmyydessä. Paitsi, kun pitkään vaellettua löytää Greenwichistä Grey Dog -kahvilan, josta ei ole kiire pois ja kuuma kaakao alkaa hiljalleen lämmittää jäätyneet kädet. Sen jälkeen vaeltelimme SoHon alueella ja livahdimme sateen aina yltyessä vastaan tulevaan kauppaan. Ja lopulta Union Squaren Barnes & Nobles -kirjakauppaan, joka on yksi parhaimmista asioista täällä. Kirjoja ja lehtiä kannustetaan lukemaan lattioilla, nurkissa ja kahvilassa ennen ostopäätöstä. Lopulta sadeviittaan oli kuitenkin pakko taipua. Madison Square Park ei näyttänyt ihan kuvittelemaltani kaatosateessa, mutta Empire State Buildingin alakerrasta löytyi tunnelmallinen ravintola juuri kun kylmyys meinasi ottaa ylivallan. Bryant Parkin luistinrataa ja ympärillä kohoavia taloja ei pilannut iltavalaistuksessa kylmyyskään, varsinkin kun sade päätti tauota hetkeksi.

VEAO7358

IMG_8598

XWSM8509

XYYA3323

IMG_8634

WCJL5540

Toisena New York -päivänämme tihkusade alkoi jo aamusta, mutta sadeviittaan ei tarvinnut taipua. Central Park näytti jännältä harmaana ja tyhjänä, sopivaa kahvilaa lämmittelyä varten ei meinannut löytyä mistään, mutta iltapäivän shoppailut 5th Avenuella ja lopulta useampi tunti Barnes & Noblesin kahvilassa kirjoja lukien tekivät tästäkin päivästä juuri täydellisen. Haaveilimme illallisesta Dinerissa, mutta Ellen Stardustiin oli tyypilliseen tapaan liian pitkä jono ja vieressämme sijaitseva Brooklyn Diner ei lopulta ollutkaan esteetön klo 17 jälkeen, jolloin sivuovi sulkeutuu. Tavallaan hyvä, sillä hotellimme alakerrassa sijaitsevassa Paul’s on Times Square -ravintolassa eteeni tuotiin ehkä paras pasta ikinä. Lauantaina sateen pitäisi tulla vasta iltapäivästä, joten suuntaamme Brooklynin puolelle ja sieltä Brooklyn Bridgeä pitkin Manhattanille. Harmaa ei ole lempivärini, mutta ei tästä kaupungista voi olla pitämättä!

IMG_8672

IMG_8674

IMG_8680

IMG_8640

MEBM0678

 

About Author

Maailman mahdollisuudet näkevä esteettömän matkailun asiantuntija ja matkabloggaaja, Palmuaseman kirjoittaja ja esteettömän matkailun kouluttaja.

No Comments

    Leave a Reply