Kiitän koronakevättä eniten siitä, että innostukseni luonnossa liikkumiseen on lisääntynyt merkittävästi. Ja aivan erityisesti innokkuus lähiseudun tutkimiseen. Olen asunut Espoossa lähes koko ikäni, mutta vasta nyt retkeilin ensimmäisen kerran Pirttimäen ulkoilualueella. Alue on Helsingin kaupungin omistuksessa, mutta sijaitsee Espoossa, Bodomjärven ja Nuuksion Pitkäjärven välissä. Helsingin keskustasta matkaa kertyy noin 30 kilometriä ja Espoon keskustasta vajaat 10 kilometriä. Paikalle pääsee julkisilla kulkiessa kätevimmin bussilla Espoon asemalta, jonne taas pääsee kätevästi junalla. Omalla autolla tuleville alueella on pysäköintipaikat. Me saavuimme paikalle invataksilla. Espooseen on oikeus matkustaa monella pääkaupunkiseudulla asuvalla vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun käyttäjällä, joten senkin puolesta Pirttimäen ulkoilualueen sijainti on hyvä.
Pirttimäen ulkoilualueelle tullessa kohtaa ensin ison pihan, jossa on iso piha, nurmikenttä, lasten leikkipaikka sekä piknikpöytiä. Pihassa sijaitsee myös kahvila, joka meidän retkemme aikaan oli kiinni. Sinne on myös pitkät portaat eli sisään ei minulla olisi ollut asiaa. Myöskään kahvilarakennuksessa sijaitseviin wc-tiloihin ei pääse esteettömästi, enkä nähnyt alueella esteetöntä vessaa. Jos sinulla on tietoa sellaisesta, kerro ihmeessä! Pihasta hieman sivummassa, mäen alla, sijaitsee nuotiopaikka. Se näytti meidän retkemme aikaan roskaiselta, eikä houkutellut pysähtymään, mutta tarkoituksemme olikin suunnata metsän siimekseen reiteille, jotka lähtevät tuon nuotiopaikan luota. Ulkoilualueen pihapiiri oli ihan mukava, mutta jos menisin vain pihapiiriin päivää viettämään, valitsisin mieluummin edellisen retkikohteeni, Salmen ulkoilualueen, jonka pihapiiristä pidin enemmän.
Me olimme kuitenkin tulleet metsän vuoksi. Pirttimäen ulkoilualueella kulkee kolme eri pituista reittiä: kolmen kilometrin mittainen vihreä reitti, 6,4 kilometrin mittainen sininen reitti ja 8,3 kilometrin mittainen keltainen reitti. Me arvoimme kahden pisimmän välillä, mutta päädyimme kiertämään 6,4 kilometrin mittaisen reitin. Se kulki samaa reittiä kuin keltainen, mutta oikaisi parin kilometrin verran. Reitit ovat hyvin esillä tässä alueen kartassa. En löytänyt ennakkotietoa reittien esteettömyydestä, mutta edellinen retkeni Salmen ulkoilualueella antoi osviittaa siitä, että jotain samankaltaista olisi nytkin odotettavissa. Ja niin olikin. Koko 6,4 kilometrin reitti oli helppo kiertää takavetoisella sähköpyörätuolillani. Reitti oli koko matkalta leveää sorapintaista tietä. Mäkiä oli jonkin verran, mutta ne olivat mielestäni loivempia kuin Salmen ulkoilualueella ja pitkät pätkät sai kulkea myös ilman nousuja ja laskuja. Reitit oli todella hyvin merkitty ja värikoodeja ja opasteita löytyi tasaisin väliajoin, eikä pelkoa eksymisestä ollut.
Käytimme reitin kiertämiseen noin kaksi tuntia. Kuljimme verkkaisesti ja pysähdyimme jälleen ihastelemaan luonnon yksityiskohtia ja kuuntelemaan metsäpuron solinaa. Ihan parasta! Kiipesin myös kalliolle! Jostain lapsuudesta on jäänyt innostus nousta jokaiselle loivalle kalliolle, jolle vain suinkin sähköpyörätuolilla pääsee. Tykkään välillä epätasaisemmasta pinnasta renkaideni alla ja uusien maisemien avautumisesta. Reitti ei kuitenkaan edellytä kalliolle kiipeämistä eli älä huoli, jos itselläsi ei ole tuota innostusta. Kokonaisuutena tykkäsin reitistä ihan älyttömästi! Se vei oikeasti keskelle metsää ja kauniisiin maisemiin. Suunnilleen puolivälissä vastaan tuli Hynkänlammen nuotiopaikka. Se sijaitsee korkealla kallion päällä ja alas avautuvat hienot maisemat Hynkänlammelle. Nuotiopaikka oli helposti saavutettavissa ja myös nuotion äärelle olisin päässyt. Aivan ihana paikka nauttia eväitä, vaikka tällä kerralla tyydyimmekin vain lyhyeen pysähdykseen ja vesipullojen tarjoamaan virkistykseen. Hynkänlammen nuotiopaikka tulee vastaan sinisellä ja keltaisella reitillä, lyhin vihreä reitti ei yllä sinne saakka.
On ihana löytää tällaisia pidempiä esteettömiä reittejä, monet esteettömiksi luokitellut reitit kun ovat vain satojen metrien mittaisia. Pirttimäen ulkoilualueen reittejä ei ole esteettömiksi rakennettu, mäet voivat olla osalle haastavia, eikä reiteillä siksi ole esteettömän reitin statusta, mutta omasta näkökulmastani kulkemamme 6,4 kilometrin reitti oli hyvinkin esteetön. Sitä se on varmasti myös monille muille luonnossa liikkumiseen sopivien apuvälineiden käyttäjille. Esteettömiä vessoja näille kaupunkien ulkoilualueille kuitenkin tarvittaisiin ja esimerkiksi Hynkälammen taukopaikalle sekä ulkoilualueen pihapiiriin kaikille sopivat vessat olisi helppo toteuttaa. Nyt ei onneksi hätä iskenyt ja nautimme kesäpäivästä tosi paljon. Lämmin suositus jälleen!
No Comments