Lupasin kirjoitella syyskuun aikana matkaunelmistani. Pääni on niin täynnä niitä, että juttua riittäisi julkaistavaksi joka päivälle, jos vain aikaa kirjoittamiseen olisi. Olen tänään nauttinut suuresti auringosta, syksystä ja luonnosta. Niiden inspiroimana päätin kertoa teille unelmieni syksystä ja vähän myös talvesta.
Suhteeni syksyyn on hyvin ristiriitainen. Vihaan sitä, sillä se vie minulta pois lempivuodenaikani ja siihen kuuluvat ihanuudet. Syksy on kuitenkin armollinen ja antaa välillä, kuten tänään, ihania päiviä ikään kuin anteeksi pyytäen. Tiettyinä hetkinä rakastan syksyä. Sen kirpeyttä, sen haikeutta, sen pakottamaa kynttilöiden polttamista ja kotiin käpertymistä. Syksy tuo mukanaan uusia alkuja, odotetun italian kurssin jatkumisen ja kiireisen arjen rytmin. Tällaisina päivinä lähimetsissä ja pellon laidoilla koiran kanssa kulkiessani syksyn ja minun välillä on rauha. Unelmoin, että tämä jatkuisi koko syyskuun ja toivottavasti vähän vielä lokakuullekin.
Unelmieni syksyyn kuuluu luonnollisesti myös matka. Unelmoin lähdöstä Saksaan vielä tämän syyskuun aikana. Viimeksi elokuussa lensin Müncheniin, mutta nyt tekisin sen mielelläni uudelleen. Muistatte varmasti, kun kerroin silloin sähköpyörätuolisalibandymaajoukkueen MM-pronssista ja upeasta viikosta. Nyt haluaisin jatkaa Münchenistä muuallekin eteläiseen Saksaan, muun muassa ihanille järville, keskelle upeita maisemia ja Nürnbergin kaupungin tunnelmaa.
Marraskuussa en enää näe vallitsevassa vuodenajassa mitään hyvää, tiedän sen jo nyt. Silloin on hyvä aika lähteä vuoden tauon jälkeen kahdeksi viikoksi yhteen suosikkipaikoistani. Unelmoin marraskuun auringosta Teneriffalla, Los Cristianoksessa. Mukaan haluan yli 60 ihmistä eri puolilta Suomea, osan kahdeksi viikoksi ja osan viikoksi. Haluan matkanjohtajan työnä tutustuttaa heidät kaikkeen siihen ihanaan, mikä siellä odottaa.
Nimesin tämän vuoden vuodenvaihteessa menestyksen vuodeksi. Lähinnä sen takia, että lähtisin itse viemään tätä vuotta siihen suuntaan. Se kannatti, sillä melkoinen vuosihan tästä on tullutkin. Loppuhuipennus silti tarvittaisiin. Haluaisin toteuttaa yhden pitkäaikaisista unelmistani ja suunnata marraskuun lopussa ensimmäistä kertaa matkoillani valtameren taakse. Unelmoin Karibian risteilystä. Haluaisin huilata ensin pari päivää Floridan Fort Lauderdalessa ja nousta sitten Royal Caribbean -varustamon Allure of the Seas -alukseen, joka suuntaa viikoksi kohti läntistä Karibiaa. Kyseessähän on maailman suurin risteilyalus, joka rakennettiin Suomessa ja joka aloitti liikennöintinsä vuonna 2010. Läntisen Karibian risteilyllä vietetään päiviä merellä sekä Meksikon Cozumelissä, Haitin Labadeessa ja Jamaican Falmouthissa. Olen kuullut Royal Caribbeanin laivojen esteettömyydestä pelkkää hyvää, rakastan risteilyjä, merta ja uusia paikkoja. Täydellinen unelmapaketti siis. Risteilyn jälkeen voisi jäädä vielä hetkeksi tutustumaan Miamiin.
Mutta mitäpä jos kaikki tämä olisikin totta?
1 Comment
Unknown
7.9.2014 at 19:08Tolla sun ihanalla ja loistavalla asenteellas noista unelmista vois tullakin totta, ihania haaveita!