Valikko

Saan teiltä lukijoilta säännöllisesti kysymyksiä ja toiveita henkilökohtaiselle matkaneuvonnalle. En valitettavasti pysty tarjoamaan tällä hetkellä apua matkan suunnittelussa, mutta vinkkaan toki hyvistä kohteista ja matkatoimistoista, joista saa apua matkan suunnitteluun. Otan sen sijaan mielelläni vastaan kysymyksiä, joihin voin vastata täällä Palmuasemalla. Tällöin vastaukset tulevat myös muiden hyödyksi, sillä monet pyörittelevät samoja kysymyksiä. Kysymyksiä voi lähettää sähköpostilla sanna@palmuasema.fi, viestillä Palmuaseman Facebookin kautta tai vaikkapa kommentoimalla alle. Tässä vastauksia viime aikoina tulleisiin kysymyksiin.

1) Onko vammaiskortista hyötyä matkustaessa, jos on näkyvä vamma, esim. pyörätuoli?

Uskoisin, että hyötyä on koko ajan enenevässä määrin. Tällä hetkellä Suomessa esimerkiksi junalla liikkuessa pyörätuolin käyttäjällä on oikeus maksuttomaan saattajaan ja esimerkiksi elokuviin ja moniin konsertteihin saa avustajan maksutta ilman vammaiskorttia, sillä pyörätuolin katsotaan olevan riittävä todiste avustajan tarpeesta. Vammaiskortin yleistyessä ja tullessa tunnetummaksi uskon monen toimijan selkiyttävän käytäntöjään siten, että vammaiskortti on peruste maksuttomaan saattajaan/avustajaan. Ulkomailla matkustaessa toivon EU:n vammaiskortin toimivan jatkossa kansainvälisenä todisteena avustajan tarpeesta. Monessa maassa on tähän asti ollut oma vammaiskorttinsa ja esimerkiksi joukkoliikenteessä on käynyt vain tuo paikallinen kortti todisteena avustajan tarpeesta. Samahan on meillä Suomessa vielä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä, jossa vain pääkaupunkiseudulla vakituisesti asuvilla on oikeus saada HSL:n oma Oikeus saattajaan -kortti, vaikka vammaiskortti olisi parempi ja yhdenvertaisempi ratkaisu. Suosittelen siis hankkimaan vammaiskortin.

2) Kun tarvitsee 24/7 matkalla avustajaa, kuinka pitkään avustaja saa olla töissä 24/7? Yöllä avustaja saa nukkua, tarvittaessa kuitenkin pitää herätä vaihtamaan asentoa.

Tässä ratkaisevinta on se, kuuluuko työnantaja Heta-liittoon eli henkilökohtaisten avustajien työnantajien liittoon vai ei. Jos työnantaja ei kuulu Heta-liittoon, työsuhteeseen ei voida soveltaa henkilökohtaisten avustajien työehtosopimusta ja tällöin ei pääsääntöisesti ole mahdollista teettää ympärivuorokautista työtä. Heta-liittoon kuuluvan työnantajan avustaja voi matkan vuoksi työskennellä ympäri vuorokauden enintään 16 vuorokauden ajan silloin, kun avustamisesta vastaa yksi avustaja. Yöllä on tosiaan oltava mahdollisuus nukkua lyhyitä avustamishetkiä lukuun ottamatta ja avustajalla on oltava oikeus tavanomaisiin päivittäisiin aterioihin sekä päivittäin yhteen tunnin mittaiseen ja yhteen puolen tunnin mittaiseen taukoon. Tästä on tarkat ohjeet työehtosopimuksessa. Ennen matkaa kannattaa miettiä omaan avuntarpeeseen peilaten se, onko matka mahdollinen yhdellä avustajalla vai onko järkevämpää ottaa matkaan mukaan kaksi avustajaa. Kaksi avustajaa ei yleensä voi olla samanaikaisesti työvuorossa ja monet kahden avustajan kanssa matkustavat rytmittävät työvuorot niin, että yksi avustaja on esimerkiksi 24 tuntia töissä ja 24 tuntia vapaalla. Lue lisää Heta-liiton sivuilta ja työehtosopimuksesta.

3) Jos sähkäri tai muu apuväline hajoaa ulkomailla, mitä tehdä?

Tämä on oma painajaiseni, sillä selvää ratkaisua ei ole. Toki riippuu paljon siitä, millaisesta hajoamisesta on kyse. Pieniä vikoja saattaa saada itsekin korjattua konsultoimalla maahantuojaa Suomessa, renkaita pystytään paikkaamaan usein pyörähuoltoliikkeissä jne. Omaan apuvälineeseen sopivat työkalut kannattaa olla matkalla mukana. Isommat viat ovatkin sitten kinkkisempi juttu. Isoista Euroopan tai Yhdysvaltojen kaupungeista saattaa löytyä apuvälinehuolto, jonka puoleen kääntyä, pienemmissä lomakohteissa tällaista mahdollisuutta ei ole (paitsi Teneriffalla). Mahdollinen huolto jää usein itse maksettavaksi. Elintärkeiden apuvälineiden kohdalla (esim. hengityksentukihoito) kannattaa mukana olla varalaite. Monet sähköpyörätuolin käyttäjät kuljettavat mukana manuaalipyörätuolia rikkoontumisten varalta ja manuaalipyörätuoleja saa toki vuokrattua useista kohteista. Ne ovat toki hyvin yleisiä malleja, eivätkä siksi mahdollisia esimerkiksi yksilöllisen istuinmuotoilun vaativille. Lue myös: ”Mitä jos kaikki ei menekään hyvin?”

4) Mikäli vammaispalvelu ei korvaa avustajan matkaa, mitä tehdä?

Vammaispalvelu on vammaispalvelulain mukaan velvollinen korvaamaan avustettavalle avustajasta matkalla aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Kustannuksista täytyy tehdä hakemus, jossa erittelee kustannukset. Liitteeksi tarvitaan matkavahvistus, kuitit yms. Monet kunnat korvaavat matkan vasta kuittia vastaan eli avustettavan on ensin maksettava matka. Kielteisestä päätöksestä kannattaa aina valittaa, sillä korkein hallinto-oikeus on linjannut käytäntöjä tältä osin ja henkilökohtaista avustajaa tarvitsevalla on yhtäläinen oikeus matkustaa kuin muillakin. Lue lakimies Jukka Kumpuvuoren Palmuasemalle kirjoittama juttu tästä aiheesta. Lakitoimisto Kumpuvuorella on hyvä osaaminen valitusten tekemisessä ja hänen puoleen kannattaa kääntyä epäselvissä tapauksissa. Avustajalle ei saa tulla matkasta kuluja eli avustettava on velvollinen maksamaan matkan ja tämän vuoksi se on avustajasta aiheutunut ylimääräinen kulu.

5) Kun menee avustajan kanssa sirkukseen, konserttiin tms., johon avustaja ei pääse ilmaiseksi, maksaako vammaispalvelu avustajan lipun?

Tässä on kyse avustajasta aiheutuneesta ylimääräisestä kulusta, josta voi hakea korvausta vammaispalvelusta kyllä. Tässäkin tapauksessa tarvitaan hakemus, johon liitteeksi tositteet.

6) Kun on avustajan kanssa samassa hotellihuoneessa tai laivan hytissä, kuuluuko vammaispalvelun maksaa puolet huoneen/hytin hinnasta? 

Tästä on varmaan olemassa erilaisia tulkintoja. Vammaispalvelulain mukaan vammaispalvelun on maksettava avustajasta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset. Helsingistä ja Turusta liikennöivillä laivoilla hyteillä on yleensä hyttihinta. Se on yleensä sama riippumatta siitä, asuuko hytissä 1 vai 2 henkeä eli tällöin avustajasta ei synny ylimääräisiä kustannuksia. Jos olet matkassa jonkun toisen henkilön kanssa ja muuten voisitte olla kahden hengen hytissä, mutta avustajan mukana olon vuoksi joudutte ottamaan isomman neljän hengen hytin, joka on mahdollisesti kalliimpi, avustajasta syntyy ylimääräisiä kustannuksia. Erikoisristeilyillä hinta saattaa olla henkilön mukaan, jolloin avustajan hinta on selkeästi ylimääräinen kustannus. Hotellihuoneen osalta katsotaan niin ikään aiheutunutta ylimääräistä kulua. Jos olet kahdestaan avustajan kanssa matkalla, olisit ilman avustajaa ottanut yhden hengen huoneen, jolloin ylimääräinen kustannus on virallisesti kahden hengen huoneen ja yhden hengen huoneen välinen erotus. Yleensä tämä ei ole suuri. Tähän vaikuttaa kuitenkin se, keitä muita seurueeseen mahdollisesti kuuluu ja millaiset majoitusjärjestelyt olisivat, jos avustajan tarvetta ei olisi. Nämä arvioidaan siis tapauskohtaisesti. Valmismatkoilla esimerkiksi ulkomaille matka hinnoitellaan henkilön mukaan ja tällöin avustajasta aiheutuva ylimääräinen kustannus on selvempi.

7) Voiko avustajalle saada lisätunteja matkalle?

Voi ja usein täytyykin saada, jos ei arjessa ole oikeutta ympärivuorokautiseen henkilökohtaiseen avustajaan. Avustajalla on matkalla oikeus palkkaan kaikilta tunneilta, jolloin hän on töissä. Työaikaa on kaikki se, kun avustajan täytyy olla saatavilla, vaikka hän ei aktiivisesti avustaisikaan.

8) Pääseekö ulkomailla liikkumaan hyvin julkisilla?

Riippuu täysin kohteesta. Julkiset toimivat parhaiten kaupunkikohteissa. Metroverkosto on useimmissa suurissa kaupungeissa vanha, eikä täysin esteetön, mutta bussilla pääsee tällaisissakin kaupungeissa hyvin liikkumaan. Espanjassa on monia hyviä esteettömiä kaupunkeja, joissa myös julkinen liikenne toimii hyvin.

9) Miten Italiaan pääsisi helpoiten/halvimmalla, jos ei pysty lentämään?

Kovin helposti Italiaan ei ilman lentoa taida päästä ja halvinta vaihtoehtoa en äkkiseltään pysty sanomaan. Riippuu myös siitä, mihin Italiassa haluaa. Riippuu myös esimerkiksi siitä omistaako jo valmiiksi auton. Jos kyllä, helpointa lienee ottaa auto alle, mennä laivalla Saksaan ja ajella sieltä Italiaan. Samalla näkee paljon kaikkea muutakin ihanaa. Laiva Saksaan ja sieltä juna eteenpäin on yksi vaihtoehto, mutta vaatii paljon selvittelyä, sillä eri maissa on erilaiset käytännöt ja varaussysteemit liikuntarajoitteisten junamatkustamiseen ja matka koostuisi useasta eri junapätkästä. Yksi vaihtoehto on risteily, joka vierailee Italian kohteissa. Sellaiselle päästäkseen täytyy kuitenkin ensin joko lentää tai reissata autolla tai junalla. Jos lento jotenkin olisi mahdollinen, parissa tunnissa pääsee Helsingistä esimerkiksi Lontooseen ja sieltä junalla Southamptoniin, josta lähtee paljon risteilyjä Espanjan, Ranskan, Italian ja Kanariansaarten suuntaan.

10) Mihin Espanjassa kannattaa mennä?

Riippuu siitä, mitä haluat. Talviaikaan Kanariansaaret on paras kohde Espanjassa. Teneriffalta, Gran Canarialta, Lanzarotelta ja Fuerteventuralta löytyy kaikista paljon hyviä esteettömiä vaihtoehtoja. Manner-Espanja tarjoaa paljon hyviä vaihtoehtoja, mutta jos lämpöä haluaa, on varmin aika matkustaa huhtikuulta lokakuulle. Toki moni muuttaa talveksi Espanjan aurinkorannikolle talvea pakoon ja aurinkoa riittää suomalaiseen makuun oikein hyvin. Espanjan aurinkorannikolla rakastan Málagaa ja Fuengirolaa. Barcelona on yksi suosituimmista esteettömistä kohteista ja siellä voi yhdistää kaupunki- ja rantaloman. Madrid on hyvä valinta esteetöntä kaupunkilomaa etsiville ja myös Alicanten ympäristöstä löytyy hyviä vaihtoehtoja. Mallorca ja Menorca taas ovat erinomaisia esteettömiä lomasaaria. Ensi vuonna Palmuasemalla syvennytään moneen uuteen kohteeseen Espanjassa! Lue lisää Kanariansaarten kohteista ja Manner-Espanjan kohteista.

About Author

Maailman mahdollisuudet näkevä esteettömän matkailun asiantuntija ja matkabloggaaja, Palmuaseman kirjoittaja ja esteettömän matkailun kouluttaja.

No Comments

    Leave a Reply