Vuorokausi Thaimaan Phuketissa

Thaimaan Phuketiin matkustetaan harvemmin lyhyelle vuorokauden lomalle. Risteilyllä sekin on kuitenkin mahdollista. 17 päivän Intian valtameren risteilyymme joulukuussa 2019 sisältyi vuorokauden pysähdys Phuketissa. Otimme siitä kaiken irti kiertelemällä saarta ja viettämällä yön ihanassa hotellissa.

Ihan alkuperäisten suunnitelmien mukaan kaikki ei kuitenkaan mennyt. Olin moneen kertaan ennen matkaa kysynyt laivayhtiöltämme Norwegian Cruise Linelta vahvistusta sille, että tulemme Phuketissa laituriin ja pääsen laivasta ulos sähköpyörätuolillani. Näin minulle kerrottiin tapahtuvan. Varasin hotellin kävelymatkan Phuketin Deep Sea Portista, johon kuvittelin saapuvamme. Kuitenkin pari päivää ennen Phuketiin saapumistamme sain tietää, että laiva ankkuroituu ja poistumme laivasta pienillä tender-veneillä. Niihin ei sähköpyörätuolilla ole asiaa, eikä Norwegian Cruise Linen sääntöjen mukaan manuaalipyörätuolillanikaan, kun en pysty itse kävellä tenderiin johtavia jyrkkiä portaita ja painan yhdessä pyörätuolini kanssa yli 45 kg. Kyse ei ollut äkillisestä muutoksesta, jollaisia kyllä voi aina tulla, vaan olin laivan kapteenin mukaan saanut alusta asti väärää tietoa. Päivän selvittelyn ja stressauksen jälkeen, minut lopulta kannettiin tenderiin manuaalipyörätuolillani, mikä oli tietenkin parempi kuin ei mitään, mutta ei millään tavalla sama kuin se, että olisin sähkärissäni. Sähköpyörätuoli mahdollistaa minulle nimittäin paitsi liikkumiseni, myös toimintakykyni pukeutumista, hampaidenharjausta ja syömistä myöten. Kaikki tämä on huomattavasti vaikeampaa manuaalipyörätuolissani ja tarvitsen apua esimerkiksi syömiseen ja juomiseen, joista sähkärissä istuen selviydyn itsenäisesti.

Phuketissa meitä oli vastassa kauneus. Veneet toivat meidät suoraan Phuketin vilkkaimmalle turistialueelle Patong Beachille. Olin varannut etukäteen neljäksi tunniksi esteettömän auton ja kuskin käyttöömme Phuket Access Travelilta. Heidän hissillinen auto oli rikki useamman vuoden, mutta syksyllä bongasin Facebookista sen olevan taas liikenteessä. Muita esteettömiä kuljetusvaihtoehtoja Phuketissa ei ole. Ystäväni ovat tosin ottaneet Suomesta omat rampit mukaan ja päässeet niiden avulla sähköpyörätuoleilla tavallisen pakettiauton takaosaan. Nytkin Phuket Access Travelin nettisivut näyttävät epäilyttäviltä, mutta otin ensiyhteyden heidän Facebook-sivun kautta ja jatkoin sähköpostitse (Koynarak911@hotmail.co.th). Sain nopeaa ja hyvää palvelua. Autossa oli toimiva hissi ja hyvät nelipistekiinnitykset pyörätuolille. Penkeille olisi mahtunut ainakin neljä. Kuski oli todella mukava. Hän puhui englantia välttävästi, mutta hyvin ymmärsimme toisiamme. Hän ajoi tasaisesti ja rauhallisesti, vaikka tottumattomalle manuaalipyörätuolissa istuvalle paikoin epätasaiset tiet tuntuivat välillä kamalilta. Neljä tuntia maksoi 4800 Thai bahtia eli noin 142 euroa. Se on Thaimaan hintatasossa paljon, mutta ainoan vaihtoehdon on helppo pitää hintataso korkealla. Maksun suoritin etukäteen Paypalin kautta.

Olin ennakkoon laittanut toiveemme näille neljälle tunnille. Ajoimme ensin Patong Beachiltä rantatietä kohti Karon ja Kata Beachiä. Halusin nähdä joitakin suomalaistenkin suosimia rantakohteita ja hyvältähän siellä näytti. Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli Karon View Point, josta oli hienot näköalat alas rannoille. Ihastelimme maisemia vartin verran ennen kuin jatkoimme matkaa.

Seuraavaksi jatkoimme matkaa vielä korkeammalle, kohti Phuketin tunnetuinta nähtävyyttä, Big Buddhaa. Nousu ylös on todella jyrkkä ja avustajani joutuivat pidellä minua ja tuolia, vaikka se olikin hyvin kiinnitetty. Vietimme ylhäällä lopulta vajaan tunnin. Alueella pitää olla polvet ja olkapäät peitettynä, mutta tätä varten saa paikan päältä lainaan isoja huiveja. Itselläni tosin oli olkapäät paljaana ja kun yritin ottaa huivia lainaan, sanottiin, ettei tarvitse. Avustajani shortsien paljastamat polvet sen sijaan piti peittää. Big Buddha on todella vaikuttavan näköinen, 45 metriä korkea, valtavan kokoinen patsas. Sen juurelle menee vain portaat, mutta sitä onkin paras ihailla hieman kauempaa. Alueella on helppo liikkua pyörätuolilla. Maisemat avautuvat joka suuntaan ja paikalle kannattaa mennä ihan jo maisemienkin takia, mikäli tykkää korkeista paikoista. Vessojen yhteydessä on myös inva-wc, jossa wc-istuinta ympäröivät kiinteät kaideratkaisut olivat minulle melkoisen haastavat, mutta selvisimme. Tukevat ne kyllä ovat, jos kaiteita tarvitsee.

Viimeinen pysähdyspaikkamme oli Phuket Town, Phuketin vanha kaupunki. Aikaa ei ollut enää paljoa, mutta reilu puoli tuntia ehdimme ihastella värikkäitä taloja ja tehdä hyviä ostoksia. Phuket Town on koko Thaimaan parhaiten säilynyt vanha kaupunki. Pienissä kaupoissa myydään vaatteita, käsitöitä, matkamuistoja ja koruja. Kauniissa taloissa on myös tunnelmallisia kahviloita sekä laadukkaita ravintoloita. Aikaa Phuket Towniin olisi kannattanut varata useampi tunti, nyt näimme vain pienen palasen. Osaan kaupoista pääsi esteettömästi, suurimpaan osaan oli kynnys. Sähkärillä olisin tarvinnut matkaramppiani. Manuaalipyörätuolin hyvä puoli on toki se, että se voidaan nostaa kynnyksistä. Epätasaisilla kaduilla kulkeminen on kyllä huomattavasti helpompaa sähköpyörätuolilla. Phuket Town on hyvin erilainen kuin rantojen turistikohteet ja erinomainen päiväretkipaikka.

Lopuksi taksi vei meidät hotellillemme Crowne Plaza Phuket Panwa Beach, joka sijaitsi noin kymmenen kilometrin päässä Phuket Townista ja noin 15 kilometrin päässä Patong Beachiltä, johon laivasta tulimme. Valitsin hotellin sillä ajatuksella, että olisimme voineet seuraavana päivänä kävellä takaisin laivaan, jonka luulin kiinnittyvän läheiseen laituriin. Jos olisin tiennyt tenderistä, olisin valinnut Patong Beachillä sijaitsevan hotellin. Toisaalta hyvä näin, sillä Patong Beach ei vakuuttanut ja nyt saimme ihanan rauhallisen hotellielämyksen kaukana kaikesta hulinasta. Seuraavaksi päiväksi tarvitsimme nyt kuitenkin kuljetuksen takaisin satamaan. Kysyin Phuket Access Travelilta ja kyyti olisi maksanut 3000 bahtia eli noin 88 euroa, mikäli olikin sitten jo kova summa tuollaisesta matkasta. Päätimme, että otamme mieluummin tavallisen taksin ja avustajani nostavat minut auton penkille. Ihana invataksikuskimme ehdotti, että hän voi tulla hakemaan meidät hissittömällä pakulla ja tällöin hinta on 1200 bahtia eli noin 35 euroa. Tähän tartuimme, sillä tuttu luotettava kuski oli helppo ratkaisu. Aika säälihän se on, että hyvä esteetön auto seisoo tyhjänä korkean hinnan takia…

Crowne Plaza Phuket Panwa Beach oli ihana. Meillä oli esteetön classic room, jossa oli lisävuode yhdelle. Lisävuode teki huoneesta ahtaan, sillä sohva oli siirretty pois sen tieltä viereiseen huoneeseen johtavan välioven eteen. Huoneessa oli parisänky, parveke ja tilava kylpyhuone suihkulla.

Hotellin etuoven sisäänkäynnillä oli yksi porras ja varsinainen esteetön sisäänkäynti oli sivuovesta. Se ovi ei kuitenkaan vie vastaanottoon, vaan suoraan tasanteelle, jossa huoneet sijaitsevat. Manuaalin sai portaasta ylös helposti ja sähkärillä olisin päässyt ramppini avulla. Vastaanotosta myös tullaan palvelemaan sivummalle. Muuten hotelli oli lähes täysin esteetön. Erittäin tilavalla hissillä pääsi kaikkiin kerroksiin, ravintolat olivat tasaisia ja allasalueelle pääsi helposti. Rantaravintolan pöytiin oli muutama pieni porras, joista manuaali meni vetämällä ja sähkäri olisi mennyt rampilla. Pihalla oli laajoja nurmialueita, joiden läpi olisi päässyt myös rantaan. Ihmettelimme tosin iltapäivällä hotelliin saapuessamme, kun hotellin kuvissa näkemämme ranta olikin kaukana ja välissä oli useita kymmeniä metrejä hiekkaa. Näytti siltä, että vesi on ylettynyt hotellin rantaan joskus hyvin kauan aikaa sitten. Yhtäkkiä illalla meri kuitenkin nousi niin paljon, että illallistaessamme rantaravintolassa aallot löivät rantaan. Vuoroveden vaihtelut voivat Thaimaassa olla tosiaan hyvin suuret! Seuraavana aamuna vesi ei ehtinyt laskea niin paljoa, vaan ehdimme ihailla myös merinäköalaa. Tämä vaihtelu näkyy hyvin myös alla olevissa kuvissa. Altaaseen oli loivat portaat, joita pitkin avustajani kantoivat minut veteen. Minulla oli matkassa mukana tukevasta kankaasta tehty ”kantotuoli”, joka oli aivan korvaamaton ja sillä minut sai kannettua myös altaaseen. Tämä yksilö on teetetty Malikkeen tarpeisiin ja joudun sen palauttaa, jotta se palvelee heidän tapahtumissaan kaikkia tarvitsevia, mutta aion ehdottomasti hankkia itselleni jonkun vastaavan. (Edit 11.12.2020: Nykyään omistan ableSling -nostoistuimen, joka toimii tähän(kin) tarkoitukseen.)

Uimista, hyvää ruokaa, kaunis auringonlasku, kirkkaana loistava kuutamo ja ihania palmumaisemia. Ne olivat parasta lyhyellä Phuketin lomalla loman sisällä. Seuraavana päivänä taksi tuli sovitusti klo 12.00 ja vei meidät Patong Beachille. Ehdimme kierrellä vielä muutaman tunnin siellä ennen paluuta laivaan. Kadut olivat Thaimaan tapaan hankalia kaikkialla missä kuljimme tai mitä näimme. Yhdestä kohdasta pääsee jalkakäytävälle, mutta seuraavasta ei enää alas. Autotien reunassa kulkeminen on tullut tutuksi aiemmilla Thaimaan matkoilla, mutta sähkärillä se tuntuu turvallisemmalta kuin manuaalissa istuen. Se mitä näin Patong Beachistä, ei sykähdyttänyt, eikä tullut tunnetta, että sinne menisin pidemmälle lomalle. Jos joskus palaan Phukettiin, valitsen jonkun saaren rauhallisemmista osista. Thaimaassa Khao Lak on alkanut houkuttaa (ja siellä tämä ihanalta vaikuttava esteetön hotelli) ja kaipaan myös tuttuun ja ihanaan Hua Hiniin ja esteettömään taloon siellä. Thaimaassa vaan on jotain todella ihanaa!

Lue myös: Aiemmat juttuni Thaimaasta