Kypros Limassol

Kypros

Uusi vuosi, uusi matkakuume! Viime viikolla se iski; jonnekin on päästävä! Tämän kuun lopussa on tiedossa Tukholman risteily, mutta tiedän, ettei se riitä tyydyttämään tätä tarvetta. Keväällä ei ole juuri lomaa tiedossa, eikä oikein kesälläkään, mutta pidennetyn viikonlopun saa kyllä järjestettyä. Vaihtoehtoja on mielessä paljon. Suurin ikävä on kyllä jälleen Nizzaan. Sinne voisi hyvin lähteä vain muutamaksi päiväksi ja olla kuitenkin alusta asti täysillä matkassa mukana, kun kaikki on tuttua ja tietää minne mennä. Toinen houkutuksen kohde on Barcelona, jossa en ole ennen ollut.

Mahdollinen matka sijoittuu todennäköisesti huhti-toukokuulle, mutta kevät saapuu moniin maihin huomattavasti Suomea aikaisemmin ja kevään saapumista juhlistetaan monissa kaupungeissa helmikuussa karnevaalein. Nizzassa karnevaalit ovat yhdet maailman suurimmista ja niitä vietetään 17.2.-4.3. Suuret paraatit päivisin ja iltaisin koostuvat yli tuhannesta muusikosta ja tanssijasta ympäri maailman. Iltapäivisin kulkee kaupungin halki kukkaparaati ja iltaisin on valoparaatin vuoro. Toivon todella, että voisin muutaman kuukauden päästä kertoa millaiset nämä karnevaalit olivat, mutta toistaiseksi tyydyn kertomaan siitä kun edellisen kerran olin helmikuun auringossa karnevaaleissa. Silloin vuosi oli 2008 ja paikka Kypros.

Karnevaalit eivät tosin tuolloin olleet matkan tarkoitus. Osallistuimme ystäväni kanssa EU:n Active Citizenship – seminaariin, jossa oli osallistujia useista Euroopan maista ja tarkoituksena edistää eri tavoin vammaisten ihmisten aktiivisuutta. Meille yksi suurimmista matkan tarkoituksista oli kuitenkin päästä pois helmikuun kylmyydestä. Viikon mittainen seminaari järjestettiin Limassolissa ja tuon viikon aikana pohdimme muun muassa Limassolin esteettömyyttä ja sen vaikutusta siihen, kuinka aktiivisia yhteiskunnan jäseniä Kyproksella asuvat vammaiset henkilöt oikeastaan voivat olla. Kävimme myös muissa kaupungeissa, muun muassa Larnacassa, joka on suosittu lomakaupunki.

Lensimme Lufthansalla Frankfurtin kautta Larnacan lentoasemalle. Helmikuussa ei ollut tarjolla suoria lentoja, mutta kesäaikaan charter-lennot eli lomalennot lentävät Suomesta suoraan. Majoituimme Moniatis hotellissa, Yermasoyian kylässä, muutaman kilometrin päässä Limassolista ja noin 40 minuutin matkan päässä lentoasemalta. Kolmen tähden hotelli oli oikein viihtyisä ja invahuone oli ihan hyvä. Huoneessa oli kaksi kylpyhuonetta, joista toinen oli tilava ja varustettu tavallisella suihkulla kylpyammeen sijaan. Huoneessa oli parisänky ja parveke, josta oli näköala kukkuloille. Helmikuussa huone oli etenkin öisin erittäin kylmä. Lämmittimenä toimi seinässä oleva ilmastointilaite, joka puhalsi lämpöä, mutta teki sen erittäin äänekkäästi. Muutaman yön jälkeen tasaiseen hurinaan alkoi tottua, mutta sen äkkinäisiin pamauksiin ja yllättäviin lentokoneen suihkumoottoriääniin ei tottunut missään vaiheessa. Tähän päivään mennessä sekin on kuitenkin toivottavasti korjattu…Hotellin pihalla oli uima-allas ja piha oli pienestä koostaan huolimatta viihtyisä. http://www.moniatishotel.com/index.php

Kyproksella ihmiset kulkevat paljon omilla autoilla ja autoja onkin kaikkialla. Julkista liikennettä ei juuri ole ja bussit eivät ole esteettömiä. Kävelimme kerran hotellilta Limassolin keskustaan. Matkaa kertyi edestakaiselle lenkillemme varmasti lähemmäs 10 km. Liikkuminen oli varsin uhkarohkeaa, sillä jalkakäytäviä ei kaikkialla ollut. Limassolin keskusta-alue, erityisesti rantakatu, oli varsin helppokulkuinen, mutta lähes kaikkiin kauppoihin ja ravintoloihin oli yksi iso porras. Kaupungin päättäjät kuittasivat asian sillä, että mitään luiskia ei tarvita, sillä ihmiset ovat ystävällisiä ja auttavat, ja loppuviikosta jopa sillä, että ei heillä itseasiassa edes ole vammaisia ihmisiä…Toisinsanoen kaikki ovat siis kodeissaan, kun liikkuminen on niin vaikeaa. Larnacassa tilanne näytti yhden päivän visiitin perusteella samanlaiselta: Rantakatu oli leveä, mutta kaikkialla muualla oli paljon kynnyksiä, myös jalkakäytäville. Veikkaisin, että Agia Napa ja Pafos, jotka ovat ehkä selkeämmin turistialueita, olisivat tässä suhteessa parempia.

Helmikuun lopun Kypros oli suomalaiselle paratiisi! Yöt olivat siis kylmiä, mutta päivällä lämpötila kohosi yli 20 asteen, aurinko paistoi ja kalpea talvi-iho sai aivan uudenlaisen sävyn. Kaikkialla oli hiljaista, sillä turistit puuttuivat ja meitä katsottiin erittäin kummeksuen kun halusimme syödä ulkona auringossa. Palmuja, upeita maisemia, ihana meri, hyvää ruokaa…Eräänä iltana söimme ylhäällä vuoristossa pienessä tavernassa. Korkealla tuntui kylmältä ja pienet sinne johtavat tiet pimeällä hurjalta, mutta tunnelma perillä oli mahtava. Pieniä meze-lautasia, paikallista viiniä, musiikkia ja tanssia…

Kuljimme paljon seminaarin järjestäjän yksityisautolla, johon pääsin sähkärillä, sekä jonkin verran myös invataksilla. Pafoksella on pieni huoneistohotelli, C & A Tourist Apartments (kulkee myös nimellä Evas Apartments), joka on liikuntavammaisen miehen ja hänen perheensä omistuksessa. Miehen isä ajaa invataksia ja kuskasi myös meitä viikon aikana. Emme käyneet kyseisessä paikassa/hotellissa, mutta siellä on huomioitu kaikki erityistarpeet, he vuokraavat apuvälineitä ja järjestävät retkiä. Heidän nettisivuillaan on esitelty myös uusi laite, jonka avulla pääsee helposti mereen. Mielenkiintoista! Nettisivut löytyvät osoitteesta http://evas-apartments.com/ Siellä on myös kohta ”Airport tranfers”, jossa on esitelty heidän invataksinsa, joka ainakin muutama vuosi sitten oli Kyproksen ainoa. Aika vanha, mutta toimi. Jos on ainoa, on varaa myös hinnoitella ja edestakaiset matkat esimerkiksi Pafokselle maksavat käsittääkseni yli 200 euroa. Hyvä kuitenkin tietää, vaikka ei matkustaisikaan juuri tuohon paikkaan ja hotelliin. Suomesta ainakin Matka-agentit järjestävät matkoja tuohon esteettömään kohteeseen http://matka-agentit.fi/kypros-omatoimisesti/

Ai niin ne karnevaalit! Eräänä iltana meidät kuskattiin Limassolin keskustaan, joka täyttyi ihmisistä, äänistä ja hilpeästä tunnelmasta. Ilmapalloja, eri tavoin pukeutuneita hahmoja ja popcornin tuoksua. Jonkinlainen paraati kaupungin läpi kulki, mutta olimme sen verran kaukana, ettemme nähneet kovinkaan paljoa. Päällimmäiseksi jäi kuitenkin mieleen kysymys: Kuka siivoaa sen paperisilpun, jota kaikkialla lenteli, jota kaikkialle oli ripastettu ja josta maa täyttyi?

1 Comment

  • Reply
    Anni K.
    13.4.2013 at 14:42

    oon ite ollut Agian Napassa, tosin manuaalituolilla. hotellialueellamme (Fig Tree Bay) pääsi todella hyvin liikkumaan ja meillä oli iso ja toimiva huone maantasalla. ja rantaan pääsi hotellilta myös kiertoreittiä, lyhyemmän reitin päässä odotti portaat. myös hotellin lähellä oleviin kauppoihin ja ravintoloihin pääsi, mutta aivan sama yhden ison kynnyksen ongelma tuli myös muualla kaupungissa vastaan. ja jalkakäytävien (jos niitä oli) todella korkeat katukynnykset oli kans hankalia. sähkärillä noista pääsee kyllä jos on matkaluiskat. ja voihan tilanne olla parantunutkin, reissusta on kuitenkin varmaan 6 vuotta 🙂

  • Leave a Reply

    %d bloggaajaa tykkää tästä: