Viime viikon perjantaina kämmenselkääni upotettiin väliaikainen tatuointi. Mustia alleviivattuja kirjainmerkkejä, joita en ymmärrä. Se on yllättävän sitkeä, eikä lähde pois kovasta käsienpesustani huolimatta. Aina välillä unohdan sen ja hieman nolona muistan sen olemassaolon vasta kun olen aloittamassa työssäni puhetta seminaariyleisölle tai tapaamassa asiakasta, joka selkeästi vilkuilee sitä. Toisaalta ylpeän onnellisena olen kertonut ainakin kymmenelle kysyjälle sen merkitystä. Olen muodostanut siihen tunnesiteen. Se tatuointi teki minusta yhden etuoikeutetuista PING Helsinki -tapahtumaan osallistuneista sisällöntuottajista. Nyt haluan kertoa teille, mikä tuosta tapahtumasta teki niin erityisen.
People – Interestes – Networks – Gathering eli PING Helsinki. Tapahtuma järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa ja sen tarkoituksena oli koota Suomen johtavat sisällöntuottajat eli bloggaajat, tubettajat (YouTubeen videoita tekevät) ja instgrammaajat sekä yritysten edustajat päiväksi yhteen verkostoitumaan, oppimaan upeilta puhujilta ja toinen toisiltaan. Puoleksi päiväksi mukaan oli kutsuttu myös fanit, sosiaalisen median seuraajat. Tiesin heti tapahtumasta kuullessani, että tulossa on takuuvarmasti hyvää. Tapahtuman takana olivat nimittäin suuri tapahtumajärjestäjäidolini Inna-Pirjetta Lahti, joka kohtaamisellamme minua inspiroiva ystäväni Marinella Ruusunen sekä Aku Varamäki ja Sanna Salovuori, joita en ennen ollut tavannut, mutta joiden osaaminen oli kyllä kiirinyt korviini.
Esteettömän matkailun bloggaajana olen välillä aika yksin ja välillä vähän ihmeellinen. Matkabloggaajien yhteisöön kuuluminen on kuitenkin ollut upeaa ja jos mahdollista, vielä upeampaa oli nyt yhtäkkiä kuulua vielä paljon isompaan yhteisöön tuosta noin vaan ja tuntea olonsa siellä tervetulleeksi. Se oli mahdollista, sillä tapahtuma oli tehty esteettömäksi. Puolet päivästä vietettiin Eckerö Linen uudistetulla Ms Finlandia -aluksella. Olen ollut tähän päivään asti siinä käsityksessä, että Eckerö Line toimii pyörätuolin käyttäjälle Suomen laivoista heikoimmin, enkä siksi ole sitä täälläkään esitellyt. Tämä kokemukseni ei vastannut mielikuviani kuitenkaan ollenkaan. Ehdin kylläkin viihtyä vain kokoustiloissa sekä laivan Buffet-ravintolassa, mutta kokemukset esteettömyyden osalta olivat erittäin positiivisia. Laivan hissikään ei ollut lähelläkään sitä pientä koppia, jollaisen maalasin mielikuvamuistoissani 20 vuoden takaa. Laiva kutsuu siis selkeästi risteilemään uudelleen, jotta osaan kertoa teille siitä tarkemmin. Puolet päivästä olimme Tallinnassa, uudessa Solo Sokos Hotel Estoriassa, tarinahotellissa, joka niin ikään vakuutti esteettömyydellään, mutta myös tunnelmallaan. Invahuoneeseen en tällä kertaa päässyt tutustumaan, joten sekin kuiskaa nimeäni uusintakäynnille. Kunnon vierailun Tallinnaan ja miksei muuallekin Viroon haluaisin todella toteuttaakin, sillä kaikki tähänastiset visiitit ovat olleet kovin lyhyitä.
Parasta olivat ihan mielettömien tyyppien kohtaamiset. Tapasin muun muassa seikkailijoita ja löytöretkeilijöitä. Tiesitkö, että Tuomo Meretniemi perheineen aikoo viettää reilut kuusi vuotta purjehtien maailman ympäri samalla Sail for good -ideaansa eteenpäin vieden? Ihan huikean inspiroivaa! Tai, että löytöretkeilijä Pata Degerman (joka sai minut myös inspiroivalla luennollaan ihan huumaan) toteuttaa yhdessä Arcadan opiskelijoiden kanssa projektin, jossa pyörätuolilla liikkuva vammaisurheilija Aron Andersson nousee 300 metriä pystysuoraa vuorenrinnettä ylös Ranskan Grenoblessa toukokuussa? Löytöretkeilijöillä ja maailman ympäri purjehtijoilla on loppujen lopuksi paljon yhtymäkohtia esteettömästi matkaileviin, vaikka itse viihdynkin enemmän mukavasti palmun alla kuin laineilla tai vuorilla. Meidän matkamme vaativat kuitenkin paljon ennakkoselvittelyä, valmistelua ja rohkeutta. Yhtymäkohtia toinen toisiimme oli kyllä meillä kaikilla osallistujilla ja juuri se teki jokaisesta kohtaamisesta mieleenpainuvan. Me kaikki nimittäin kovin selkeästi rakastamme sitä, mitä teemme ja tuotamme.
Päivä tarjosi myös paljon uutta tietoa ja uusia oivalluksia. YouTube -kanavani sisältää toistaiseksi vasta yhden videon Karibian risteilyltäni, mutta videoita olisi tarkoitus tulla sinne lisää. YouTuben ominaisuuksiin keskittyvässä workshopissa opin asiasta rutkasti lisää ja homman edistäminen on työlistallani. Ruoalla leikittelevä ja kuvia suositulle Instagram-tililleen lataava Ida Skivenes sekä ihanat Justimuksen pojat Sami ja Juho (joiden videoita on katsottu kymmeniä miljoonia kertoja!) muistuttivat taas siitä, että kaikki on mahdollista, jos oma juttu vaan on kirkas ja siihen jaksaa uskoa. Kuulin myös toistamiseen matkamessuillakin puhunutta The Travel Camel Shane Dallasia, jonka tapa puhua pysäyttää aina.
Kaiken kaikkiaan aivan huikea päivä! Nyt kun olen saanut sen ikuistettua tänne, on aika käyttää voimakkaampia aineita ja hinkata tatuointi pois. Huomenna kutsuu nimittäin lämpö, loma, aurinko ja Gran Canaria ja aurinko saa tarttua kämmenselkääni ilman kuvioita.
Ihanaa pääsiäistä ystävät!
4 Comments
RIMMA - matkablogi
3.4.2015 at 09:51Vitsi että kuulostaa olleen niin inspiroiva tapahtuma, että mun on ehdottomasti päästävä ensi vuonna mukaan! Kiitos Sanna tästä ja ihanaa lomaa 🙂
Helena Arvio
3.4.2015 at 09:56Mun pitää kans alottaa oma blogi, jottä pääsen tonne ens vuonna!
Elina / Vaihda vapaalle
3.4.2015 at 15:15Oli kyllä hauska ja antoisa päivä 🙂 Ihanaa Kanarian matkaa! Kelpaisi kyllä itsellenikin, kun katsoo tuota harmautta ulos.
Maarit
3.4.2015 at 17:11Kiitos tästä koosteesta! Ihana kuulla, että olet viihtynyt ja kokemus on ollut antoisa. 🙂 Mukavaa lomaa myöskin!