Tämän jutun kokemukset ovat matkalta, jonka kustannuksista
vastasivat Valencia Turisme, Comunitat Valenciana &
Espanjan matkailutoimisto Suomessa
Aloitin Gandiaan tutustumisen sieltä, mistä suurin osa kaupunkiin tulevista matkailijoista – upealta rannalta. Onneksi oppaamme tiesi kuitenkin viedä myös muualle ja yhden päivän vietimme kauempana rantakadulta. Gandiasta löytyi nimittäin ihan tosi monta hienoa puolta, joista vain rantakadulle keskittyvät matkailijat eivät tiedä mitään. Jos et vielä ehtinyt lukea kirjoitustani Gandian paratiisirannoilta, kerrataan lyhyesti, mikä ihmeen Gandia: Valencian maakunnassa, vajaa 70 kilometriä Valenciasta etelään ja noin 110 kilometriä Alicantesta pohjoiseen sijaitseva merenrantakaupunki. Kesäisin kaupunki täyttyy pääosin muualta Espanjasta ja Ranskasta tulevista matkailijoista. Gandiaan pääsee suoralla junalla esimerkiksi Madridista ja Valenciasta. Gandia tunnetaan upeista rannoistaan, mutta myös seuraavat viisi asiaa ovat hyviä syitä matkustaa kaupunkiin.
1) Ruoka
Gandiassa on oma perinneruoka, fideuà. Se on kuin paellaa, jossa riisi on korvattu pienillä spagetin pätkillä. Perinteisin versio on seafood-fideuà, jollaista mekin nautimme. Me söimme sitä ensimmäisenä päivänämme rantakadulla, hyvämaineisessa ravintola Parsifalissa (tai oikeastaan sen terassilla, vaikka ravintolaan pääsisikin sisään jyrkähköä ramppia pitkin) eli vielä ei päästy kovin kauas rannasta. Ravintola sijaitsi aivan hotellimme vieressä. Paellan tapaan fideuàn parhaita kohtia ovat hieman pohjaan tarttuneet osat. Joka vuosi, kesäkuussa, Gandiassa järjestetään fideuàn valmistuskilpailu. Tänä vuonna kilpailu järjestettiin jo 45. kertaa. Ravintola Parsifalin pääkokki on kahminut menestystä kilpailussa useana vuonna.
Toisena Gandia-päivänämme nautimme lounasta ihanassa pienessä ravintolassa Vins i Més, kaupungin keskustassa. Lounasaika on paikalliseen tapaan vasta kolmen jälkeen ja meidän mennessä paikalle noin klo 14.30 oli vielä hiljaista. Pikkuhiljaa paikka alkoi kuitenkin täyttyä puheensorinasta. Ravintola on tunnettu viineistään, hyvästä (ja voimakkaasta) oliiviöljystään sekä päivittäin vaihtuvasta laadukkaasta ruokalistastaan. Me nautimme alkuun salaattia, toisena annoksena kylmää tomaattikeittoa mansikalla koristeltuna, pääruokana kalaa ja jälkiruokana keikautettua juustokakkua. Ei tullut nälkä ihan hetkeen! Gandian keskustassa on myös paljon tapasravintoloita, joissa on suomalaisen silmään ihana espanjalainen hintataso.
2) Historia
Gandialla on pitkä ja värikäs historia, joka näkyy kaupungissa monella tapaa. Espanjan historiassa vahvasti vaikuttaneella Borgian (espanjaksi Borja) suvulla oli paljon kytköksiä Gandiaan ja St. Francis Borgia toimi 1500-luvulla Gandian herttuana. Gandialla on historiaa myös tärkeänä kaupankäynnin satamana. Historia näkyy kaupunkikuvassa upeina vanhoina rakennuksina, joita on kuitenkin kunnostettu myös esteettömiksi. Hyvä esimerkki tästä on Palau Ducal dels Borja, 1300-luvulla rakennettu upea palatsi. Palatsi toimi Gandian herttuan asuntona ja vuodesta 1485 Borjan suvun asuintalona. St. Francis Borgia syntyi siellä. Nykyään palatsi toimii museona. Siellä on monin osin onnistuttu säilyttämään vanhaa sisustusta, mutta silti se on saatu tehtyä esteettömäksi. Lasihissi sopii rakennukseen hyvin ja kaikkiin huoneisiin pääsee ainakin yhdestä sisäänkäynnistä. Vaikka en yleensä innostu historiasta, tämä palatsi oli erittäin mielenkiintoinen (ja kuvauksellinen).
3) Tunnelmallinen kaupunki
Gandian vanha kaupunki on hyvin kompaktin kokoinen ja esteetön liikkua pyörätuolilla. Kadut olivat ihanan tasaisia ja kaikki tien ylitykset madallettuja. Osaan, varsinkin pienemmistä kaupoista, on yksi kynnys. Kaupungissa on aito espanjalainen tunnelma ja etenkin vierailumme aikaan toukokuussa kaduilla näkyi vain paikallisia asukkaita. Paikallisilla on monin paikoin heikko englannin kielen taito, sillä turismi on keskittynyt espanjaa ja ranskaa puhuvien ympärille.
4) Luonto
Toinen päivämme Gandiassa alkoi vierailulla L’Alqueria del Ducissa. 1400-luvulla rakennettu maatalo kuului aikanaan niin ikään Borjan suvulle. Nykyään vanha rakennus on kunnostettu täysin esteettömäksi, jälleen kadottamatta alkuperäistä historiallista tunnelmaa. Hissi vie yläkertaan, jossa oli vierailumme aikaan yksi huone tehty kuvaamaan entisaikojen kirjailijan työtilaa. L’Alqueria del Duc toimiikin aika ajoin kirjailijoiden residenssinä. Paikassa toimii myös yksi Valencian alueen turismin kehittämiskeskuksista. Alakertaan on tehty tilava inva-wc. Ihanan rakennuksen takana aukeaa todella kiva luontoalue. Ihana lampi, jonka ympäri kiertää ehkä noin 1,5 kilometrin mittainen esteetön tie. Alueella pesii paljon lintuja ja nurmialueille kokoontuu kesäisin paljon ihmisiä piknikille. Alue sijaitsi parin kilometrin päässä rantakadun hotelliltamme ja silti keskellä ei mitään. Sieltä on kauniit näkymät ylös vuorille ja siellä vartioivalle linnalle. Paikalle pääsy edellyttää omaa autoa tai taksia. Gandiassa on joitakin esteettömiä takseja, joihin mahtuu yksi pyörätuoli. Epäilen vahvasti, että taksikuskit puhuvat vain espanjaa, mutta hotellin vastaanotto on hyvä apu tilaamisessa.
5) Monta lomaa yhdellä kertaa
Tämän voi kyllä jo päätelläkin, mutta Gandiassa pystyy viettämään monta erilaista lomaa. Kaupungista rannalle, historiaan ja luontoon. Rannalta vanhan kaupungin ytimeen on noin viisi kilometriä. Tätä väliä kulkee bussi, joka on esteetön myös pyörätuolin käyttäjille. Ja pakko vielä mainita, että Gandian ranta on kertakaikkisen ihana!
1 Comment
Raija
1.3.2024 at 16:22Moi !
Palasin näihin sun Gandia- ja Valencia-postauksiin kun todennäköisesti Cullerasta lähdetään käymään Gandiassa josta meillä on ihania muistoja monilta aiemmilta reissuilta.
Toivottavasti päästään myös käymään Cotalban luostarissa Alfauirissa Gandian liepeillä.
Ainoat huonot on kun porukkamme paras suunnistaja ja virallinen kantajamme ei pääse mukaan.
Mutta tänään katsellaan saadaanko lennot Tampereelta.