Valikko
luonto / Tampere

Neljän päivän esteetön kesäloma Tampereella

Kaupallinen yhteistyö: Visit Tampere

Tampere on aina ollut yksi suosikkikaupungeistani. Se on juuri sen kokoinen kuin kaupungin kuuluukin olla. Paljon kaikkea, mutta kuitenkin sen verran vähän, että paikasta toiseen siirtyminen ei vaadi jatkuvaa suunnittelua ja sähköpyörätuolilla voi kulkea paikasta toiseen. Elokuussa siellä alkaa tosin kulkea myös Tampereen ratikka, joka on kuulemani mukaan oikeasti esteetön ja tekee kaupungilla liikkumisesta vielä näppärämpää. Tampereelle pääsee junalla kätevästi monesta eri suunnasta ja siellä on monia hyviä esteettömiä hotelleja, joten senkin osalta turistin elämä on tehty helpoksi. Moneen vuoteen en ole ehtinyt kunnolla kokea Tamperetta ja elää sen tahtia. Olen käynyt lyhyillä työmatkoilla, en fiilistellyt turistina. Yhteistyö Visit Tampereen kanssa tarjosi siihen kuitenkin mitä parhaimman mahdollisuuden! Tällainen oli minun ja avustajani Sophien täydellinen esteetön neljän päivän loma Tampereen kesässä päivä päivältä.

Päivä 1

Kaikki ei alkanut ihan suunnitelmien mukaan. Matka Tampereelle taittui autolla rattoisasti ja sisäänkirjautuminen hotelliimme Courtyard by Marriott Tampere City sujui hyvin. Pääsimme hotellihuoneeseemme ja ihan yhtäkkiä sähköpyörätuolini oikea takarengas tyhjeni täysin. Se on yksi kamalimmista tunteista, kun sen yhtäkkiä huomaa. Nopea tyhjeneminen viittasi siihen, että mistään pienestä reiästä ei ole kyse, vaan todennäköisesti sisäkumin sauman hajoamisesta. Toinen takarengas oli nimittäin tehnyt saman jokin aika sitten. Ensimmäinen reilu tunti Tampereella meni tätä asiaa selvitellessä, sillä ilman sähkäriäni reissu ei olisi voinut jatkua. Sain lopulta onneksi HUS:n Apuvälineyksiköstä luvan viedä sähkärin renkaanvaihtoon maahantuojan eli Haltijan Pirkkalan huoltoon, jonne se luvattiin ottaa samantien. Avustajani lähti viemään sen ja minä jäin hotellille odottelemaan. Kahteen mennessä homma oli hoidettu ja reissuilo palasi.

Korjattu rengas pääsi samantien liikenteeseen. Kävimme moikkaamassa Matrocksin Paulaa ja Emiliaa heidän uusissa toimitiloissa, ihanalla paikalla Klingendahlin miljöössä. Matrocks on mielekkään vapaa-ajan mahdollistaja ja heidän valikoimassaan on erilaisia mielekkään vapaa-ajan palveluita. Matrocksilla työskentelevät mahdollistajat tarjoavat sosiaalityön palveluita, esimerkiksi yksilöllistä päivätoimintaa ja avustajapalveluita, mutta tämän lisäksi myös matkailupalveluita. Matrocksilla on esteetön tilausbussi, johon mahtuu kahdeksan pyörätuolia ja 24 penkeillä istuvaa tai vaihtoehtoisesti 44 penkillä istujaa. Bussin voi varata omalle ryhmälle, mutta sillä toteutetaan myös erilaisia matkapaketteja. Kannattaa tutustua!

Matrocksin toimistolta kuljimme rantaa pitkin kohti Ratinaa. Fiilistelimme Eteläpuiston koko kaupungin olohuonetta: laituria, josta ihmiset menivät uimaan, aurinkotuoleja, rantalentispelaajia ja ohi lipuvia saunalauttoja. Ihan etelän tunnelma, mutta saunalautat paljastivat, että olemme Suomen saunapääkaupungissa. Harmi, että mikään lautoista ei näyttänyt esteettömältä, vaikka aika helposti voisi olla. Jatkoimme Ratinan kauppakeskukseen, jossa meidän oli tarkoitus viettää enemmänkin aikaa, jos ei rengasrikko olisi vienyt sitä. Ehdimme kuitenkin piipahtaa muutamassa kaupassa ja saada yleiskuvan avarasta ja monipuolisen oloisesta kokonaisuudesta. Kauppakeskuksella on hyvä sijainti ja siellä on hyvä piipahtaa myös esteettömästi vessassa kesken kaupunkipäivän. Kauppakeskus Ratinassa on myös monia hyviä ravintoloita. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva Ravintola Sandro olisi ollut lounaspaikkamme ilman rengasrikkoa ja se näytti hirmuisen kivalta viihtyisine terasseineen ja sisätiloineen.

Viihtyisä oli myös illallispaikkamme. En tiedä miksi en ole aiemmin käynyt ravintola Tampellassa, sillä se oli juuri sellainen ravintola, josta pidän. Vanha tehdasmiljöö, upeat näkymät koskelle, mahdollisuus syödä sisällä ja ulkona, viihtyisä, laadukas lista, erinomainen palvelu ja aivan täydellinen taustamusiikki. Tyylikästä, mutta tunnelmaltaan rentoa. Valitsimme molemmat Laamannin lohta, joka oli tarkkaan mietittyine lisukkeineen erinomainen kokonaisuus. Tampellassa oli väljää liikkua ja tilava esteetön wc.

Tampellasta takaisin hotellille kulkiessamme lumouduimme jotenkin täysin Tampereen kesäillasta. Aurinko lämmitti ja maanantai-iltanakin kaikki hymyilivät. Bändi soitti jonkun ravintolan terassilla ja kaikkialla näkyi paikkoja, joihin olisi halunnut poiketa. Päädyimme pistäytymään Sokos Hotel Tornin Moro Sky Barissa. Ilta-aurinko hohti yli Tampereen ja bongailimme paikkoja, joissa olimme päivän aikana kulkeneet. Se oli hyvä päätös ensimmäiselle päivälle!

Päivä 2

Muumimuseo on Tampereen reissun ehdoton Täytyy kokea -kohde ja entistäkin vahvemmin se on sitä, jos yöpyy Courtyard by Marriott Tampere City -hotellissa. Tampere-taloon ja siellä sijaitsevaan Muumimuseoon pääsi nimittäin hotellistamme ehkä noin minuutissa lyhyttä käytävää pitkin. Muumimuseossa unohtuu kaikki kiire ja koko muu maailma. Sen tunnelma rauhoittaa ja ajantaju katoaa. Maailman ainoassa Muumimuseossa esitellään kaikki kaksitoista Tove Janssonin kirjoittamaa ja kuvittamaa Muumi-kirjaa. Museossa voi edetä omaan tahtiin kirja kirjalta, katsoa alkuperäispiirroksia, kuunnella katkelmia kirjoista ja uppoutua hahmojen elämänfilosofioihin. Näitä täydentävät kolmiulotteiset muumikuvaelmat. Museon perusnäyttelyn lisäksi observatoriossa oli nyt näytillä Astrid Lindgrenin kirjoja kuvittaneen Ilon Wiklandin näyttely. Museossa on helppo liikkua. Kaikki inforuudut ovat aidosti matalalla ja äänikatkelmat saa käyntiin niin ikään matalalta. Museo on kahdessa kerroksessa ja väliä kulkee hissi, jossa nappulaa on painettava koko matkan ajan. Kovin pitkille apuvälineille se voi olla ahdas. Avustaja pääsee museoon maksutta. Meidän vierailun aikaan museossa oli rauhallista, mutta kaiken ikäiset kanssakävijät siellä tuntuivat viihtyvän. Ihana paikka! Muumimuseossa ei yleensä saa kuvata, mutta sain siihen poikkeusluvan. Esteetön WC löytyy museon ulkopuolelta Tampere-talosta.

Museosta kävelimme Laukontorille. Sieltä lähtee Hopealinjojen laiva Viikinsaareen, josta tamperelaiset ystäväni ovat usein puhuneet. Viikinsaari on Tampereen kesäkeidas. Siellä on ravintola, saaren kiertävä luontopolku ja sen varrella pieni ranta, kesäteatteri sekä usein erilaisia tapahtumia. Hopealinjojen laiva liikennöi saareen tasatunnein ja saaresta pois aina puolelta. Matka kestää 20 minuuttia. Olin hieman skeptinen laivan esteettömyyden suhteen, sillä esteettömiin sisävesiliikenteessä risteileviin laivoihin ei valitettavasti Suomessa kovin usein törmää. Mutta Tampere-rakkauteni kasvoi kasvamistaan, sillä tietenkin siellä osataan tämäkin. Tammerkoski-laivaan pääsi helposti täysin ilman säätöä, ihan samaa loivaa siltaa pitkin kuin muutkin. Laivan sisällä oli helppo liikkua ja tilaa vaikka kuinka monelle pyörätuolille, mutta myös saman tason ulkokansille pääsi. Siellähän me fiilistelimme kauniista Pyhäjärven maisemista!

Ravintola Viikinsaaressa meitä odotti ennakkoon tilaamamme piknikpaketti. Tai itseasiassa ei ihan vielä odottanut, mikä oli hyvä meille, sillä ravintola tarjosi odotellessamme lasit kuohuvaa viivästyksen vuoksi. Take away piknik on kesän 2021 tuoteuutuus, jonka voi ostaa ennakkoon laivalipun yhteydessä kello 12-19 lähdöille. Se oli yhtään liioittelematta monipuolisin, herkullisin, helpoin ja runsain piknik ikinä. Sisältö saattaa hieman vaihdella päivän mukaan, mutta perusrakenteeseen voi tutustua Ravintola Viikinsaaren sivuilla. Ihan todella kätevää, että eväitä ei tarvitse kuljettaa mukanaan ja erityisen kätevää turistille, joka ei voi pyöräyttää eväitä omassa keittiössään. Viikinsaaressa on useita pöytiä, joille piknikin levittää sekä paljon nurmitilaa, jos mieluummin nauttii eväät maassa.

Vatsat erittäin täynnä lähdimme kiertämään 1,3 kilometrin mittaisen saarta kiertävän luontopolun. Se oli sähköpyörätuolillani hyvin kuljettavissa, vaikka paikoin olikin hieman epätasainen. Niin vihreää ja niin kaunista! Olimme säätiedotuksia katsellessa varautuneet siihen, että saamme päivän aikana niskaamme vettä useaankin otteeseen. Ukkonen jyrähteli ympärillämme, mutta päällämme pysyi melkein loppuun asti aurinko. Viikinsaaressa on esteetön WC, jota hyödynsimme ennen paluulautan lähtöä. Sade saapui juuri ennen laivaan siirtymistämme ja katselimme sitä laivan sisältä. Laukontorille saapuessamme alkoi aurinko taas pilkahdella. Päiväksi Viikinsaareen lähti Instagram-stoorieni innoittamana myös Kello neljän aamukahvi -blogia kirjoittava Anna.

Viikinsaaresta palattuamme piipahdimme tunnelmallisessa Tampereen kauppahallissa Keskustorin vieressä sekä suloisessa Vihkokaupassa Hämeenpuistossa. Illallisen nautimme Laukontorilla sijaitsevassa Saunaravintola Kuumassa. Siellä oli kesäillan After Work -tunnelma ja iloinen kovaääninen puheensorina. Istuimme isojen lasiseinien sisäpuolella, mutta ulkopuolella jatkui vielä iso terassi. Tarjoilijamme oli niin ihana ja ystävällinen, että aloimme oikein seurata onko hän sellainen kaikille. Oli kyllä. Söimme burgerit, joiden chilikastike antoi kokonaisuuteen erinomaisen säväyksen. Saunaravintola Kuuman alakerta ja alaterassi olivat esteettömiä ja esteetön WC löytyi. Yläkertaan oli porrashissi, jota en kokeillut. Saunojen luo kuulemma pääsee, mutta niissä ei ole erikseen huomioitu esteettömyyttä. Ravintola on kuitenkin Tampereella koettava. Hotellille kulkiessamme koimme taas sen saman Tampereen taianomaisuuden. Kaupungin kesäiltaa voisi katsoa loputtomiin.

Päivä 3

Ajoimme aamiaisen jälkeen auton Holiday Club Tampereen kylpylän edustalla sijaitsevaan Naistenlahden satamaan. Kävelymatkaa olisi ollut vain reilut kaksi kilometriä, mutta ajattelimme, että iltapäivällä olisimme väsyneitä. No niin kyllä olimmekin, mutta aivan mielettömästä syystä! Vietimme kuusi tuntia vesillä Fiex Oy:n Teemun ja Mikon kanssa. Fiex Oy on kahden ystävyksen yritys, joka tarjoaa opastettuja kalastusretkiä, veneretkiä ilman kalastusta tai ihan vain kuljetuksia veneellä paikasta toiseen. Vene on kahdeksanpaikkainen katamaraanirunkoinen Alucat-vene, jossa keulaportti avautuu rampiksi, jota pitkin kyytiin pääsee hyvin vaivattomasti myös apuvälineillä. Apuvälineen leveys on tosin ratkaiseva, minun 65 cm leveä sähköpyörätuoli mahtui hyvin. Sähköpyörätuolini kiinnitettiin veneeseen tukevasti neljästä pisteestä ja päällemme saimme kevyet pelastusliivit. Kuljimme retken aikana kymmeniä kilometrejä välillä kovaa, välillä hiljempaa ja välillä pysähtyen fiilistelemään maisemia. Meillä kävi mieletön tuuri, sillä Näsijärvi oli ihan tyyni. Vaikka näin ei olisikaan, vene kulkee hyvin tasaisesti. Näsijärvi on tosi kaunis ja Paarlahden kapeikko ja sillat toivat maisemakuvaukseen vielä ihan uuden ulottuvuuden. Kun tutka näytti Unnekiven salmella potentiaalisia kalaparvia, pysähdyimme ja heitimme jigit veteen. Jigikalastus on hyvä laji myös kaltaisilleni heikkovoimaisille. Itse en saanut heitettyä, mutta pystyin kuitenkin kelaamaan siimaa. Veneessämme oli kalaonnea, mutta omalle kohdalleni se ei sattunut.

Saaliiksi saamamme kalat pääsivät grilliin, kun rantauduimme kalapaikan viereiselle kalliosaarelle. Minä sähkärillä kalliosaarelle! Veneessä olen ollut joskus ennenkin, mutta kalliosaari oli ihan uusi kokemus. Mikko ja Teemu saivat taidokkaasti veneen pysäköityä niin, että ramppi asettui hyvin ja pääsin sitä pitkin veneestä saarelle. Minä ja Sophie nautimme auringosta ja kevyiden aaltojen iskuista kallioon sillä välin kun miehet fileerasivat kalat ja valmistivat meille maailman parhaimmat ahvenburgerit vasta järvestä nousseesta kalasta. Niin hyvää ja ihan ainutkertainen kokemus! Paluumatkalla kävimme esteettömässä wc:ssä Pimeesalmen telakalla. Fiex Oy toteuttaa tällaisia toiveiden mukaisia pidempiä retkipaketteja ruokailuineen, mutta myös lyhyempiä toiveiden mukaan räätälöityjä retkiä sekä kolmen tunnin mittaisia aamu- ja iltakalastuspaketteja, jotka toteutuvat, jos lähtijöitä on vähintään neljä. Tutustu mahdollisuuksiin Fiex Oy: sivuilla ja kysy Mikolta ja Teemulta, he ovat huipputyyppejä!

Suomalaisuus ja kalateema jatkui illallisella Lapland Hotel Tampereen yhteydessä sijaitsevassa Kitchen & Bar Dabbalissa. Kutsuin illallisseuraksi hyvän ystäväni ja oli ihana jutella pitkästä aikaa hyvän ruuan äärellä. Lapland Hotellin vastaanotosta ravintolaan johtava luiska on kapea, mutta ravintola tilava ja tosi tunnelmallinen. Kalan makuun päästyäni valitsin paistettua rautua ja ystäväni mureaa härkää. Jälkiruuaksi jaoimme créme bruléen mansikalla ja koivusorbetilla. Ravintolan esteetön wc on kerrosta alempana ja sinne pääsee hisseillä. Viimeinen ilta Tampereella huipentui vielä autoajeluun Pyynikillä ja näköaloihin Pyykkimettän puistosta. Se on pikkuruinen puisto, eikä erityisen esteetön, mutta näköalojen arvoinen.

Päivä 4

Hyvästelimme aamiaisen jälkeen tosi kivan Courtyard Marriott Tampere Cityn (josta voit lukea tarkemman esittelyn täällä.) Ajoimme auton päiväksi parkkiin Särkänniemen pihaan. Kävelymatkaa olisi ollut noin 2,8 kilometriä, mutta autolla oli kätevä lähteä päivän päätteeksi sieltä kotimatkalle. Särkänniemi-päivästämme voit lukea ihan oman jutun.

Esteetön Särkänniemi

Tutustakin kaupungista voi saada ihan uusia asioita irti, kun sinne lähtee lomalle. Toki kaupungilla olisi tarjota myös paljon muuta, mutta tämä oli hyvä juuri näin! Mene ihmeessä!

About Author

Maailman mahdollisuudet näkevä esteettömän matkailun asiantuntija ja matkabloggaaja, Palmuaseman kirjoittaja ja esteettömän matkailun kouluttaja.

1 Comment

  • Kuulostipa todella mukavalta nelipäiväiseltä! Tampere on minunkin mielestäni todella monipuolinen kaupunki, josta tekeminen ei ihan heti lopu. Harmittavan harvoin siellä on tosin tullut viime aikoina käytyä.

    Tuo venretki kuulosti muuten huippukokemukselta! Pidän sen mielessä, kun seuraavaksi matkustan Tampereelle

    Reply

Leave a Reply